Uusimmat artikkelit
Koronapandemia koettelee yhteiskunnan resilienssiä
Kansainvälisellä tasolla pandemian jälkeinen aika on käytettävä viisaasti ja uudistettava instituutiot, seuranta- ja valvontajärjestelmät sekä koko globaalistrategia vakaviin hengitystieinfektioihin varautumiseen, sillä tämä ei välttämättä ole viimeinen kokemus vastaavasta.
Valmiuslaki todellisessa testissä
Valmiuslakia, siihen liittyvää ohjeistusta ja yleensä poikkeusolojen sääntelymallia tulisi arvioida ja kehittää kriisistä saatujen oppien perusteella, kun nykyisestä kriisistä päästään.
Yhdessä eteenpäin varautumista kehittäen
Korona on osoittanut kokonaisturvallisuusjärjestelmämme toimivuuden, mutta tuonut esiin myös seikkoja, joilla kriisinkestävyyttämme voidaan kehittää entistäkin paremmaksi.
Huoltovarmuuskeskus ja kansallinen varautuminen
Yhteiskunnassa ei ole kriisitilanteiden varalle erillistä ”varajärjestelmää”, vaan kriisi- ja häiriötilanteista selvitään kriisi- ja häiriötietoisten ja -taitoisten yritysten ja viranomaisten yhteistoiminnalla.
Ulkopolitiikkaa koronaviruspandemian keskellä
Ulkoasiainhallinnon katse on jo kriisin seuraavassa vaiheessa. Kun pandemia alkaa helpottaa, tarvitaan reippaita otteita viennin ja yritysten kansainvälistymisen tueksi.
Koronakriisin vaikutuksia puolustuksen näkökulmasta
Koronakriisi on kiihdyttänyt kansainvälisen järjestelmän murrosta, mikä vaikuttaa Suomen turvallisuusympäristöön ja Suomen kansainvälisen puolustusyhteistyön toteuttamiseen.
Koronasta tuli varuskunnan arkea
Lähtökohtana on ollut varmistaa Puolustusvoimien tehtävien toteutuminen samalla, kun turvaamme varusmiesten, reserviläisten ja palkatun henkilöstön terveyden.
Disinformaatio nakertaa yhteiskunnassa olevaa luottamusta
Jos luottamus faktapohjaiseen terveystietoon, rokotteisiin ja viranomaisten toimintaan vähenee voimakkaasti, disinformaatiolla voi olla vakavia seurauksia ihmisten terveydelle ja yhteiskuntien toiminnalle.
Korona iski Suomen talouteen, mutta lommo jää pieneksi
On täysin mahdollista, että Suomi selviää koronan moukariniskusta sekä terveyden että talouden kannalta yllättävän vähin vaurioin.
Nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma
Kokonaisvastuu syrjäytymisen ehkäisemisestä on keskitettävä yhdelle ministerille
