Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen rapautuminen on luonut epävakautta ja sotilaallisen voiman merkitys maailmanpolitiikassa on jälleen korostunut. Uudet teknologiat ja digitalisaatio tulevat vaikuttamaan asejärjestelmien kehittämiseen.

Yhdysvallat on näyttäytynyt toisesta maailmansodasta alkaen teknologisesti ylivoimaisena sotilasmahtina. Tämä on vaatinut määrätietoisia teknologiaohjelmia.

With the onset of AI-powered technologies it is of utmost importance to consider the holistic impact of such technologies on national security and democracy.

Historiallinen ajanjakso ”Uusi aika” alkoi löytöretkistä 1500-luvun alussa. Elämme nyt monella tapaa samanlaista aikaa, jota voisi nimittää ”Uudeksi avaruusajaksi”. Syyt lähteä avaruuteen ovat samat kuin löytöretkien aikana: Se, joka hallitsee avaruutta, hallitsee maapalloa poliittisesti ja ideologisesti. Mutta kuten löytörekienkin seurauksena, taloudellinen motivaatio on vahvistumassa.

On vaikeaa kuvitella tulevaisuuden älyliikennettä ilman paikannusta ja paikkatietoja. Koska näiden tietojen tärkeys vain kasvaa tulevaisuudessa olisi aika myös satsata kansalliseen paikkatietoinfrastruktuuriin, alan opetukseen ja tutkimukseen.

Kybertoimintaympäristössä käydään kamppailua joka päivä. Kyberympäristössä uhkan laatu ja uhkaajan motiivit ovat moninaisemmat ja vaikeammin tunnistettavia kuin esimerkiksi valtioiden välisissä perinteisemmissä kriiseissä. Raja sodan ja rauhan välillä ei ole selkeä ja jotkut valtiot käyttävät tätä harmaata aluetta taitavasti hyväkseen.

Kiihtyvän teknologisen kehityksen vaikutukset Suomen puolustukselle ovat moninaiset. Teknologiamurros ja arkipäiväistyvät toimintaympäristöt kuten digi, kyber ja avaruus, asettavat kasvavia vaatimuksia kaikille puolustuksen osa-alueille. Myös puolustusmateriaalin teknillistymisen ja monipuolistumisen myötä on elinkaarenaikainen kehittäminen ja ylläpito yhä haasteellisempaa.

Keräilyn ja esittämisen historia tuntee koko joukon kummallisuuksia, jotka eivät enää tämän päivän näkökulmasta täytä sopivaisuuden tunnusmerkkejä. Myös taiteen historia on täynnä tirkistelylle alttiita aiheita. Kuinka näitä esimerkkejä tulee lukea? Pitääkö hävetä? Vai kontekstualisoida?