Suomi on osa Naton muutosta
Piritta Asunmaa
03.06.2026
Merkittävin muutos on ollut uuden, sotilaallisesti liittoutuneen maan ajattelutavan omaksuminen.
Merkittävin muutos on ollut uuden, sotilaallisesti liittoutuneen maan ajattelutavan omaksuminen.
Asevelvollisuuteen perustuva vahva kansallinen puolustuksemme on nyt osa Naton pelotetta ja yhteistä puolustusta.
Liittolaisilta odotetaan vahvempaa panostusta, mutta ei Yhdysvaltojen korvaamista.
Etulinjan maana sodan ajan olosuhteissa myös siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyys muodostaa olennaisen osan puolustuksen kokonaisuutta.
Enää emme ole yksin ja voimme luottaa liittolaisiimme.
Tulevaisuudessa eurooppalaisten tulee kantaa suurempi vastuu pelotteesta ja puolustuksesta.
Teos osoittaa, että Suomessa turvallisuus on koko yhteiskunnan tehtävä. Tämä on ajankohtainen viesti kaikille Nato-maille.
Suomalaiseen ja eurooppalaisiin yhteiskuntiin on panostettava tavalla, joka tekee jatkossakin jokapäiväisen elämän elämisen arvoiseksi.
Sotilaallista liikkuvuutta tukeva infrastruktuuri ja toimiva yhteistyö vahvistavat Euroopan kriisinkestävyyttä ja pelotetta. Vain ajoissa perille ehtivästä avusta on hyötyä. Euroopan turvallisuuskeskustelu keskittyy usein puolustusmenoihin, asejärjestelmiin
Nato ja Eurooppa tarvitsevat ydinpelotteen myös kolmannella ydinaseaikakaudella. Vilkas keskustelu ydinpelotteesta on käynnistynyt Euroopassa. Kylmän sodan jälkeisen aikakauden päätyttyä ja strategisen kilpailun aikakauden käynnistyttyä ovat
Nordefcon muutos on osuva esimerkki siitä, kuinka voimakkaasti Suomen Nato-jäsenyys heijastuu puolustusyhteistyöhön.
”Pohjoismaista pitäisi tulla yksi maailman sotilaallisesti integroituneimmista alueista.”