Suomi muodostaa Natolle uuden ”koillisen reunustan”, johon vaikuttavat sekä pohjoisten alueiden että Itämeren piirin turvallisuuskehitykset.
Nato-jäsenyys on henkinen ja kulttuurinen muutos, joka koskettaa puolustuspolitiikkamme ydintä.
Uusi konsepti ilmentää monella tapaa aikansa kiristynyttä ja monimutkaistuvaa turvallisuusympäristöä.
Yhtäkkiä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa mystifioitu Nato koettiin kansalliseksi puolustusratkaisuksi.
Suomen ja koko Euroopan turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut dramaattisesti vain reilussa puolessa vuodessa, mikä kuului myös suurlähettiläspäivien puheenvuoroissa.
Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.
Kriisinhallintaoperaation perustaminen ja hallinta vaativat hyvin erityyppisten intressien yhteen sovittamista.
HX-hanketta on valmisteltu Suomen puolustusjärjestelmän tarpeista lähtien.
Puolustusyhteistyöllä kehitetään Suomen kykyä toimia yhdessä keskeisimpien kumppanien kanssa, erikseen päätettäessä, kaikissa turvallisuustilanteissa.
Häkämiehen vetävästi kirjoitetut muistelmat antavat ajatuksen aihetta puolustuspolitiikan ammattilaisille, harrastajille, aikalaisille ja jälkeläisille.
Toivottavaa olisi, että jäsenmaat saisivat tehtyä strategisesta kompassista mahdollisimman selkeän ja operatiivisen dokumentin, jottei se jäisi EU:n hyllyyn pölyttymään heti sen valmistuttua.
Koronakriisi on kiihdyttänyt kansainvälisen järjestelmän murrosta, mikä vaikuttaa Suomen turvallisuusympäristöön ja Suomen kansainvälisen puolustusyhteistyön toteuttamiseen.
Maanpuolustus-lehti
©2022 Maanpuolustus-lehti