Aiheena puolustuspolitiikka

Lissabonin sopimuksen myötä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaa ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jota puheenjohtajamaa tukee ajankohtaisen puolustusagendan edistämisessä. Kuvassa puolustusministeri Antti Kaikkonen ja silloinen EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini. Kuva: Viivi Myllylä / valtioneuvoston kanslia

”Uusi puolustusagenda” Suomen EU-puheenjohtajuuden keskiössä

Suomi sai toimia EU-puheenjohtajamaana aikana, jolloin unioni määritti uudelleen kurssiaan puolustusyhteistyössä. Samalla EU:n parlamenttivaalit ja sen jälkeinen johdon vaihtuminen leimasivat puheenjohtajakautta, ja uuden komission aloituksen viivästyminen teki tunnelmasta odottavan. Tämä tarjosi luontevan tilaisuuden katsoa eteen päin ja kysyä: mitä seuraavaksi?

Lue artikkeli »
Antti Rinteen hallituksen ohjelma julkistettiin 3.6.2019 Helsingin keskuskirjasto Oodissa. Kuva: Lauri Heikkinen/valtioneuvoston kanslia

Ulkopolitiikka on [paljon] sanoja

Kansainvälisesti eniten huomiota saaviin osiin kuuluu hallitusohjelman Nato-kirjaus. Hallitusneuvottelijoilla näyttää olleen halu ottaa etäisyyttä useissa aiemmissa hallitusohjelmissa ollutta, vakiintuneena pidettyä muotoilua. Tämä on kuitenkin haluttu tehdä niin, ettei muutos varsinaisesti viestittäisi linjan muutosta. Yksi viesti kotimaahan, toinen maailmalle.

Lue artikkeli »
Finnish and US fighter jets

Finnish defence policy: One American’s perspective

Finnish defense policy has come to resemble a Rubik’s cube. Each color of the cube represents a distinctive cooperative relationship. The toy cube is only as strong the skeleton core that keeps its squares together. Similarly, the strength of Finland’s international defense cooperation ultimately depends on its national efforts.

Lue artikkeli »
Haastateltavana pääministeri Antti Rinne. Kuva: Jussi Pohjavirta / Ruotuväki

Haastattelu:
pääministeri
Antti Rinne

Suomen on tärkeä toimia siten, että vahvistamme sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä sekä monenkeskisiä instituutioita kuten YK:ta. Euroopan unionina 500 miljoonaa eurooppalaista pystyy vaikuttamaan tähän järjestykseen, mikäli toimimme yhdessä. Jokainen eurooppalainen valtio on yksin ainoastaan pieni tai keskisuuri.

Lue artikkeli »