Maailmanjärjestys on juhlava sana. Sen voisi kuvitella tarkoittavan sellaista kansainvälisten suhteiden tilaa, josta on laajalti yhdessä sovittu. Mitään sellaista järjestystä ei ole.
Kiinan talouden liberalisointi ja nousu viimeisten neljän vuosikymmenen aikana ovat muuttaneet koko maailmaa erittäin merkittävällä tavalla.
Turvallisuuspoliittinen keskustelu ei vieläkään riittävästi huomioi taloudellista valtapolitiikkaa.
On täysin mahdollista, että Suomi selviää koronan moukariniskusta sekä terveyden että talouden kannalta yllättävän vähin vaurioin.
Globalisaatio ei ole kyennyt turvaamaan kestävää kehitystä, ei ainakaan kaikille. Mutta mitä on kestävä kehitys talouden näkökulmasta?
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on laaja paketti, jonka on määrä ohjata kaikkea EU:n työtä. Mutta mitä se oikein pitää sisällään – ja mitä se merkitsee Suomelle?
Luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvalle yritystoiminnalle kohdistuu yhä suurempia ulkoisia odotuksia.
”Terveydenhuolto on tällä hetkellä myös talouspolitiikkaa.”
Itämeren alueen hyvinvointi syntyy ulkomaankaupasta. Keskinäisriippuvuuden heikkous on tosin se, että riippuvuus toimii luotettavammin normaaliolosuhteissa kuin poikkeusoloissa.
Komission uuden ohjelman toteuttaminen riippuu ennen kaikkea siitä, millaisiin kompromisseihin EU-instituutiot ja jäsenmaat ovat valmiita ja kykeneviä.
Haluamme rakentaa tasa-arvoisia, kahdensuuntaisia kumppanuuksia, mikä tarkoittaa molemminpuolisten hyötyjen ja yhteisten haasteiden tunnistamista.
Suomen suunnan kannalta on hyödyllistä pohtia talouden kasvumahdollisuuksia tätä suhdannekiertoa pidemmälle. Sekä Suomessa että muissa kehittyneissä maissa on finanssikriisin jälkeen pohdittu jääkö talouskasvu pysyvämmin vähäiseksi.
Maanpuolustus-lehti
©2021 Maanpuolustus-lehti