Aikaa ajatella

 

 

Arvojen Akatemiaa on kutsuttu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maanpuolustuskurssiksi. Seminaarit ovat sukua toisilleen, vaikka erojakin on. Arvojen Akatemiassa painottuvat erilaisten näkökulmien kohtaaminen ja keskustelu.

 

‒ Sain yllätyksekseni kutsun Arvojen Akatemiaan, joka järjestettiin arkkipiispan johdolla. Siitä tuli elämäni hienoimpia kokemuksia: toisiaan ennalta tuntemattomat ihmiset keskustelivat vaikeistakin kysymyksistä yhteisymmärryksen hengessä.

Osallistujapalaute tiivistää villakoiran ytimen. Kolmen vuosikymmenen aikana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jokavuotisesta kutsuseminaarista on tullut monialainen kohtaamispaikka, jossa luottamuksen ilmapiiri ja avoin vuoropuhelu ruokkivat toisiaan.

 

Esiin piilosta

Arvojen Akatemia syntyi 1990-luvun loppupuolella. Idean isä oli Suomen Pankin johtaja, valtiotieteen tohtori Pentti Koivikko – mies, jonka allekirjoitus löytyi aikanaan suomalaisista seteleistä.

Koivikko ihmetteli luterilaisen kansankirkon passiivista yhteiskuntasuhdepolitiikkaa. Ortodoksipiispoja pistäytyi Suoman Pankissa harva se viikko. Missä luterilaiset piileksivät?

Koivikon aloitteesta piispa Eero Huovinen ja Suomen kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliiton (nykyisin Kirkkopalvelut) pääsihteeri Simo Huhta kokosivat ryhmän suunnittelemaan seminaaria, jossa kirkko voisi kuulla yhteiskunnallisia näkemyksiä laajasti. Osallistujille seminaari olisi levähdys- ja rakentumispaikka. Siellä pohdittaisiin, millaisten arvojen varassa yksilön ja yhteiskunnan elämä lepäävät.

Toteutuksesta haluttiin kunnianhimoinen ja laadukas. Avainsana oli tasa-arvoinen vuoropuhelu. Yhteiskunnan eri sektorit politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja kansalaistoimintaan kohtaisivat ilmapiirissä, joka ravitsisi omaa ajattelua ja tukisi työssä jaksamista.

Alusta asti oli selvää, että arkkipiispa johtaisi hanketta. Ensimmäinen Arvojen Akatemia kokoontui arkkipiispa John Vikströmin kutsusta toukokuussa 1998.

Metallinen risti hautausmaalla aamuauringossa.
Sumuinen aamu Kuopion Sankarihautausmaalla.
Kuva: Tuija Hyttinen / Kirkon kuvapankki

Omin eväin

Tähän päivään mennessä Arvojen Akatemian 22 kurssille on osallistunut yli 600 eri alojen vaikuttajaa. Laajapohjaisuus ja dialogisuus ovat yhä seminaarin keskeiset periaatteet. Vahvistamalla avainalojen vastuunkantajien keskinäistä yhteisymmärrystä Arvojen Akatemia palvelee koko suomalaista yhteiskuntaa.

Arvojen Akatemiassa alustuksia eivät pidä koollekutsujat vaan osallistujat, ja suurin osa ajasta on pyhitetty yhteiselle keskustelulle. Välillä syödään yhdessä, ja päivän päätteeksi istutaan iltaa. Lepoon ja rauhoittumiseen on varattu omaa aikaa. Halukkaat voivat osallistua yhteisiin rukoushetkiin.

Vuoropuhelu, yhdessäolo ja hiljentyminen ovat arvo sinänsä. Uusia ajatuksia ja tuttavuuksia lukuun ottamatta Arvojen Akatemiassa ei tuoteta mitään.

Keskustelut ovat luottamuksellisia. Keskeneräisiäkin ajatuksia saa esittää rauhassa, pelkäämättä että löytää ne myöhemmin yllättäen edestään.

Kun kaikki kolme kurssijaksoa ovat takana, yhteydenpito jatkuu kurssin omissa tapaamisissa. Niistä ensimmäisen järjestää tavallisesti kurssilaisten keskuudestaan valitsema oltermanni. Sen jälkeen muut kurssilaiset toimivat vuorollaan koollekutsujina.

 

 

Mistä puhutaan?

Arvojen Akatemian keskusteluissa kohtaavat ikuisuus- ja nykyisyyskysymykset, henkilökohtainen ja yleispätevä.

Ajankohtaiset haasteet vievät klassisten arvojen äärelle. Tiede ja journalismi edellyttävät kysymystä totuudesta. Turvallisuus, hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus ovat askelmerkkejä tiellä yhteiseen hyvään. Taide ja kulttuuri palvelevat kauneutta tavalla, joka ei tyhjenny mitattaviin hyötyihin.

Kriisien keskellä arvokysymykset nousevat puheenaiheeksi tavallista konkreettisemmin. Ilmastonmuutos ja lajikato, koronapandemia ja kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset kertovat maailmasta, jossa yhteisymmärrys ja kyky vuoropuheluun ovat tärkeämpiä kuin koskaan.

Kokemus omasta rajallisuudesta johdattaa perimmäisiin kysymyksiin, jotka koskevat elämän mielekkyyttä ja tulevaisuuden toivoa. Ne eivät ole kirkkojen yksinoikeus – mutta juuri niiden pohtimisessa kirkoilla on pitkät perinteet. Ehkä siksi Arvojen Akatemian kurssipalautteessa esiintyy toisinaan toive, että ”kirkon oma asia” olisi esillä enemmänkin.

 

 

Jälkikasvua

Maailman pieneneminen, globaali keskinäisriippuvuus ja voimistuva tulevaisuusorientaatio näkyvät Arvojen Akatemian keskustelunaiheissa. Niistä kertoo myös tuoteperheen kasvaminen kahdella uudella seminaarilla.

2010-luvulle tultaessa joukko Arvojen Akatemiassa avustaneita nuoria esitti toiveen samanlaisesta seminaarista nuorille. Vuodesta 2011 arkkipiispa on kutsunut vuosittain parikymmentä tulevaisuuden vaikuttajaa nelipäiväiseen Arvojen Areenaan.

Brysselissä järjestetään kahden vuoden välein Arvojen Eurooppa -seminaari kaupungissa toimiville suomalaisvaikuttajille. Ensi syksynä kokoontuva kurssi on järjestyksessä viides.

Sielultaan kirkon arvoforumit ovat säilyneet samana läpi vuosien. Niiden sydämessä on erilaisten ihmisten ja ajattelutapojen kohtaaminen – apostoli Paavalin hengessä: ”Kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.” (Room. 12:10)

Kirjoittaja

Petri Merenlahti, TT, on arkkipiispan teologinen erityisavustaja ja Arvojen Akatemian suunnitteluryhmän jäsen.

Lisää artikkeleita:

Maanpuolustuskorkeakoulun promovoi sotatieteen tohtoreita syyskuussa 2018. Kuva: Daniel Torsell/Puolustusvoimat

Maanpuolustuksen osaamispohja vaatii laajaa yhteistyötä

Kiihtyvän teknologisen kehityksen vaikutukset Suomen puolustukselle ovat moninaiset. Teknologiamurros ja arkipäiväistyvät toimintaympäristöt kuten digi, kyber ja avaruus, asettavat kasvavia vaatimuksia kaikille puolustuksen osa-alueille. Myös puolustusmateriaalin teknillistymisen ja monipuolistumisen myötä on elinkaarenaikainen kehittäminen ja ylläpito yhä haasteellisempaa.

Lue artikkeli »