Haastattelu:
puolustusministeri
Antti Häkkänen

Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 30.8.2023.

Mitkä ovat ensivaikutelmanne puolustusministerin tehtävästä?

Halusin tämän tehtävän, ja kokoomus priorisoi sen, sillä tässä maailmanajassa puolustusministerin salkku on yksi tärkeimmistä. Turvallisuustilanteen heiketessä puolustusministeriön painoarvo kasvaa. Maanpuolustuksesta ja maanpuolustustahdosta huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin ennen, mutta kansainvälinen ulottuvuus laajenee voimakkaasti. Tämä on mielekäs ja innostavakin uusi virtaus. Haluan kiittää ministeriön virkakuntaa ja Puolustusvoimien henkilöstöä, mutta myös laajemmin reserviläiskenttää ja maanpuolustuksen parissa toimivia. Olen saanut laajaa tukea, ja tehtävään on ollut mukava tulla.

 

Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne ministerinä?

Kansallisen puolustuskyvyn vahvistaminen kaikin mahdollisin keinoin: resurssit, asevelvollisuus, maanpuolustustahto ja kansallinen yhtenäisyys. Toiseksi kansainvälisen turvallisuusyhteistyön syventäminen: puolustuksen yhteensovittaminen Naton kanssa sekä yhteistyö esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa ja Nordefcossa. Kolmas pilari on kokonaisturvallisuus: laaja-alaisiin uhkiin varautumista on kehitettävä. Hallitusohjelmassa on useita hankkeita kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Haavoittuvuuksia ja riippuvuuksia vähennetään mm. kiristämällä kiinteistökauppojen ja yritysostojen seurantaa, vahvistamalla huoltovarmuutta ja kehittämällä suomalaista puolustusteollisuutta.

 

Aloititte ensimmäisenä puolustusministerinä kautenne Natoon kuuluvassa Suomessa. Miten jäsenyys näkyy ministeriön arjessa, ja miten arvioitte puolustusministerin roolin muuttuvan?

Jäsenyys näkyy erittäin vahvana kansainvälisenä ulottuvuutena. Puolustuspolitiikka on nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä: miten tuemme Ukrainaa tai vahvistamme Naton puolustusta. Tämän päivän kansainvälinen politiikka ei ole pelkästään diplomatiaa ja juhlapuheita, vaan kovien puolustuskysymysten hoitamista. Suomella on opittavaa Natosta, mutta samalla voimme rakentaa Nato-profiiliamme sen varaan, että Suomi on jatkossakin luotettava, omasta puolustuksestaan huolehtiva maa.

 

Odotatteko Nato-jäsenyyden tuovan muutoksia ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan työnjakoon?

Suoranaisia muutostarpeita ei ole, mutta tällä vaalikaudella on syytä tarkastella, miten työnjako toimii käytännössä. Kolikon toinen puoli on kokonaisturvallisuuden johtaminen, joka tällä hetkellä on hajallaan.

 

Hallitusohjelman mukaan turvallisuuskomitean toimintakyvyn vahvistamisesta laaditaan selvitys, ja tässä yhteydessä tutkitaan myös toiminnon siirtoa valtioneuvoston kansliaan. Nyt turvallisuuskomitean sihteeristö toimii puolustusministeriön yhteydessä – mitä odotatte selvitykseltä?

Kysymystä on pohdittava perusteellisesti. Pelkästään siirtämällä asiat eivät parane: tällä hetkellä valtioneuvoston kansliassa ei juuri ole ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamista. On varauduttava erilaisiin riskeihin: hyökkäys tietoverkkoihin tai sairaaloita vastaan edellyttää erilaisia johtamismalleja, eikä kaikkea voi johtaa keskitetysti. Lisäksi on tarve kriisi- ja valmiuslainsäädännön uudistamiseen.

Ministeri Häkkänen seisoo puhujapöntössä puhumassa. Taustalla suurlähettiläskokouksen roll up -julisteet ulkoministeriön tunnuksilla.
Puolustusministeri Häkkänen puhui suurlähettiläskokouksessa 22. elokuuta 2023.
Kuva: Kimmo Räisänen / ulkoministeriö
Jääkö ministerin minuuttiaikataulussa tilaa myös perheelle ja vapaa-ajalle?

Perhe on minulle kaikki kaikessa. Olen tottunut siihen, että valtiollisissa tehtävissä töitä tehdään joka päivä ja kellon ympäri. Silti pitää ottaa aikaa perheelle, ystäville, urheilulle ja kalastukseen – tässä järjestyksessä! Nämä ovat henkireikiä, jotka myös tuovat työhön lisää virtaa.

 

Millainen rooli Suomelle on tarjolla suurvaltakilpailun maailmassa?

Maailma blokkiutuu demokraattisten markkinatalousmaiden läntiseen ryhmittymään sekä Kiinan ja Venäjän vetämään ryhmittymään. Suomi on valinnut puolensa läntisessä joukkueessa. Maailman myrskyissä olemme ankkuroineet itsemme EU:n ja Naton avulla. Niiden sisällä edistämme järkevää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa esimerkiksi Kiinaa koskevissa linjauksissa.

 

Mitä talouden, teknologian ja turvallisuuden kasvava yhteys merkitsee Euroopalle ja Suomelle?

Suurvallat ovat aina käyttäneet vaikuttamiseen kaikkia työkaluja, kuten taloutta, politiikkaa tai uutta tekniikkaa. Tänään vaikutusvaltaa haetaan esimerkiksi energian, tietovirtojen ja kaupan kautta. Korkean teknologian hallinta määrittää, kuka maailmaa hallitsee. Yhdysvalloissa puolustusteknologia on teknologisen kehityksen keihäänkärki, ja myös EU:lta vaaditaan enemmän. Läntisten kumppanien on tehtävä tiivistä yhteistyötä.

 

Mitä Suomi toivoo EU:n puolustusyhteistyöltä? Näettekö muutoksia Suomen strategiassa?

Ukrainan sota on osoittanut, että Nato ja EU ovat molemmat tärkeitä. Nato vastaa yhteisestä puolustuksesta, EU:lle kuuluu laaja turvallisuus ja resilienssi. EU:n on toimittava ankkurina pienille maille vaarallisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, jottei niitä voida painostaa. Sen on kyettävä tukemaan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Euroopan maiden on otettava vastuuta omasta puolustuksestaan. Tämä edellyttää voimakasta panostusta eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen, mikä on yksi hallituksen prioriteeteista.

 

Miksi Suomi tukee Ukrainaa?

Venäjä on kautta historian kohdellut naapureitaan aggressiivisesti. Valistuksen ja demokratian periaatteet eivät sinne rantautuneet. Historian ketju näkyy Putinin Venäjän kokeillessa, voiko se riistää naapurilta alueita väkivalloin. Kyse on periaatteesta: Venäjälle on osoitettava, että pienemmilläkin kansoilla on oikeus alueen loukkaamattomuuteen. Siksi Ukrainaa on määrätietoisesti tuettava niin kauan kuin tarvitaan.

Media seuraa, kun tasavallan presidentti nimittää uuden hallituksen. Vastapäätä presidentti pääministeri Orpo ja pääministerin taustalla hallitus rivissä.
Tasavallan presidentti nimitti Petteri Orpon hallituksen ministerit valtioneuvoston jäseniksi 20. kesäkuuta 2023.
Kuva: Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia
Indopasifinen alue on nousemassa keskeiseksi strategisen kilpailun näyttämöksi. Mitä seurauksia tästä on Suomelle?

Demokratioiden turvallisuus kietoutuu yhteen. Kiinan kysymystä emme pääse pakoon, ja meidän on kuunneltava aasialaisia kumppaneitamme. Yhdysvalloille Kiina on keskiössä, ja lännen Kiina-politiikka on olennaista myös Suomen turvallisuudelle. On selvää, että Suomi ei voi osallistua kaikkiin toimiin Tyynellämerellä, mutta turvallisuuspolitiikkaa on ymmärrettävä lähialuetta laajemmin.

 

Millä tavoin Kiina näkyy puolustusministerin tontilla?

Ukraina on luonnollisesti huomion keskipisteessä, mutta pitkällä aikavälillä tärkein kysymys on Kiinan ja lännen suhde. Taiwanin tilanne luo suurta jännitettä: Kiinan varustautuminen on massiivista. Ei ole kansainvälistä tapaamista, jossa ei keskusteltaisi Kiinasta. Itse haluan osoittaa, että Suomi ymmärtää tilanteen. Kiinan vaikutus kietoutuu taloudelliseen, teknologiseen ja turvallisuuspoliittiseen kilpailuun. Kaikki nämä vaikuttavat Suomeen, EU:iin ja Natoon.

 

Mitkä ovat tärkeimmät kysymykset, joihin seuraavan puolustusselonteon tulee ottaa kantaa?

Esillä ovat muun muassa puolustuksen rahoitus, maavoimien kehittäminen, sitoutuminen ylivaalikautisiin hankkeisiin, asevelvollisuus ja reservi. Haluan, että isot asiat linjataan laajalla konsensuksella. Suomen tärkein voimavara on päättäväisyys ja yhtenäisyys turvallisuuspolitiikassa. Eripuran, polarisaation ja someraivon aikana tämän yhtenäisyyden vaaliminen nousee kaiken yläpuolelle. Ulospäinkin on tärkeää osoittaa, että vaikka joskus riitelemme, turvallisuuspolitiikasta on vahva yhteisymmärrys.

 

Mitä osallistuminen Naton yhteiseen puolustukseen merkitsee puolustuksen kehittämiselle?

Nato-linjaukset tehdään puolustusselonteossa, mutta on vielä auki, mitkä kysymykset sinne nousevat. Jo syksyllä valmistelussa ovat Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin, suorituskykyvaatimusten täyttäminen ja esikuntarakenne.

 

Mitä muutoksia Nato-jäsenyys tuo asevelvollisuuteen tai reserviläisten asemaan?

Natonkin jäsenenä reservi on puolustusjärjestelmämme perusta. On tärkeää keskustella reserviläisten osallistumisesta Naton yhteiseen toimintaan rauhan aikana ja kriisitilanteessa. Tähän liittyy oikeudellisia kysymyksiä, jotka haluan selvittää kunnolla. Uskon reserviläisten haluavan osallistua vapaaehtoispohjaltakin, kunhan työehdot ja korvaukset ovat järkeviä.

Kuvassa Häkkänen ja työryhmän jäseniä työskentelemässä pöydän ympärillä.
Antti Häkkänen toimi hallitusneuvotteluissa Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio -reformipöydän puheenjohtajana. Kuva neuvotteluista Säätytalolta 12. toukokuuta 2023.
Kuva: Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia
Suomi on syventänyt voimakkaasti kahdenvälistä ja alueellista puolustusyhteistyötä. Onko joitain alueita, joilla jatkossa näette aiempaa vähemmän painoarvoa?

Olemme nähneet Venäjän olevan valmis pitkään sotaan myös siviiliyhteiskuntaa vastaan. Tämä nostaa huoltovarmuuden ja puolustusteollisuuden merkitystä. Haluan keskittyä järjestelyihin, joista saadaan konkreettista hyötyä. Tällaisia ovat ainakin yhteistyö Yhdysvaltojen, Ruotsin, muiden Pohjoismaiden sekä Ison-Britannian kanssa.

 

Ensivierailullanne Ruotsissa totesitte, että kahdenvälinen yhteistyömme voi syventyä entisestään. Mitä tämä voisi esimerkiksi pitää sisällään?

Puolustusyhteistyö tiivistyy Ruotsin Nato-aikataulusta riippumatta. Suomen on toimittava aktiivisesti ja business-lähtöisesti Ruotsin menestyvän puolustusteollisuuden kanssa. Olemme jo nähneet puolustusteollisuuden merkityksen Ukrainan tukemisessa. Tämä on kuitenkin vasta yksi pala, toinen on Euroopan maiden oma puolustus. Näen suuret mahdollisuudet Pohjoismaiselle yhteistyölle: meillä on menestyneitä yrityksiä, vahvat kansantaloudet ja korkea teknologinen osaaminen.

 

Syyskuun Maanpuolustus-lehden teemana on ”Venäjän rajat”. Tuskin tapaatte lähiaikoina kollegaanne Shoigua, mutta jos tapaisitte, mitä hänelle sanoisitte?

Venäjän on vetäydyttävä Ukrainasta, jolloin tulisi heti rauha. Toinen viesti olisi realistisempi: toteaisin, että länsi on yhtenäinen ja päättäväinen. Puolustusbudjetit nousevat ja yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa tiivistyy. Nato tekee historiallisen vahvoja puolustussuunnitelmia. Yhdysvallat ja Eurooppa nostavat puolustusteollisuuden toimintakykyä niin kauan kuin tarve vaatii. Tuki Ukrainalle on horjumaton.

 

Loppukesästä Venäjän Suomea koskevat äänenpainot ovat koventuneet. Onko Suomella keinot vastata Venäjän vaikuttamisyrityksiin?

Suomi on varautunut kaikkeen yhdessä liittolaisten kanssa. Meillä ei ole hätää. Venäjän puheissa ei ole uutta, se on antanut vuosien aikana erilaisia julkilausumia. Toki aina on tarkkailtava puheiden lisäksi tekoja.

 

Mikä on päällimmäinen muisto omalta maanpuolustuskurssiltanne?

Oli hienoa havaita, miten turvallisuus otetaan vakavasti riippumatta työstä, iästä tai sukupuolesta. Yhtä lailla kurssikaverini Suomen parhaasta johtajakoulusta RUK:sta ovat yhä innokkaita maanpuolustuksen harrastajia.

Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia

Haastateltava

Antti Häkkänen aloitti puolustusministerin tehtävässä 20. kesäkuuta 2023. Hän nousi eduskuntaan vuonna 2015 ja toimi ensimmäisellä kaudellaan myös oikeusministerinä 2017–2019. Häkkänen on suorittanut 219. Maanpuolustuskurssin.

Lisää haastatteluja: