Haastattelu:
Hybridikeskuksen johtaja
Matti Saarelainen
- |
- Matti Saarelainen
Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 1.2.2019
Hybridisodankäynti tuli nopeasti kaikille tutuksi Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014. Kuinka uudesta ilmiöstä itseasiassa on kyse?
Ilmiöinä hybridivaikuttaminen tai -sodankäynti eivät ole lainkaan uusia. Näitä toimintatapoja on käytetty todella kauan. Kylmästä sodasta on kuitenkin kulunut niin kauan, että nuoremmat sukupolvet eivät tunnista näitä vanhoja toimintatapoja.
Krimin valtauksen jälkeen ”pienet vihreät miehet” saivat paljon huomiota. Yhdysvaltojen presidentin vaalien jälkeen keskityttiin taas vaalivaikuttamiseen. Kuinka hybridivaikuttaminen tulisi ymmärtää ja määritellä tänä päivänä? Mitä kaikkia keinoja se voi pitää sisällään?
Hydriditoimintaa ei voi pelkistää yhteen määritelmään. Toimija voi olla valtiollinen tai ei-valtiollinen. Ulkoinen uhka voi tulla myös rajojen sisältä, sillä ulkoiset toimivat voivat esimerkiksi rahoittaa tai tukea muuten valtion sisällä toimivia ryhmiä. On tärkeää ymmärtää, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajapintoja ei voi enää erottaa. Tämä on huomioitava poliisin ja puolustusvoimien toiminnassa.
Lisäksi, turvallisuusympäristön muutos sekä tekninen kehitys, digitalisaatio ja muutokset mediakentässä ovat tehneet hybridivaikuttamisesta houkuttelevan toimintatavan. Informaatiovaikuttamisesta on tullut aiempaa helpompaa ja se liittyykin useasti yhtenä elementtinä hybridivaikuttamiseen. Kaikki nämä seikat palvelevat hyökkääjää ja tekevät hybriditoimista useasti perinteisiä sotilaallisia toimia houkuttelevampia.
Onko hybridivaikutuksen kohteena olemisesta tullut ”uusi normaali”?
Kyllä. Toimintatavasta on tullut uusi normaali. Keinot kasvavat ja toiminta systematisoituu. Hyökkääjät oppivat koko ajan. Hybridivaikuttaminen on halpa ja tehokas tapa toimia ja toiminnan attribuutio, eli syyksi lukeminen, on usein vaikeaa.
Kuva: Hybrid CoE
Hybridikeskus perustettiin vuonna 2017. Kuinka jäsenvaltiot ovat kontribuoineet toimintaanne?
Mukana on nyt 20 valtiota ja ne maksavat luonnollisesti jäsenmaksunsa. Tämän lisäksi seitsemän valtiota (Iso-Britannia, Itävalta, Liettua, Saksa, Suomi, Viro ja Yhdysvallat) ovat lähettäneet vapaaehtoisesti asiantuntijan keskukseen. Lisäksi valtiot tukevat toimintaamme isännöimällä tilaisuuksia silloin kun järjestämme niitä Helsingin ulkopuolella.
Yhdysvaltain ulkoministeriön Global Engagement Centre (GEC) myönsi meille viime vuoden lopulla projektirahoitusta vaalivaikuttamiskoulutuksiin. Järjestämme tänä vuonna räätälöityjä koulutuksia eri jäsenmaillemme. Koulutukset keskittyvät vaalivaikuttamisen tunnistamiseen sekä resilienssin kasvattamiseen. Kaksipäiväinen koulutus sisältää myös käytännön harjoituksen.Usealla valtiolla on jo omakohtaisia kokemuksia hybridivaikuttamisesta lähihistoriassaan, joten kaikki osallistuvat toimintaamme aktiivisesti.
Valtioiden lisäksi useat yliopistot ovat kiinnostuneita toimimaan yhteistyössä kanssamme. Teemme yhteistyötä muun muassa Lundin, Tromssan, Harvardin, Jyväskylän ja Exeterin yliopistojen kanssa. Myös yhdysvaltalainen RAND-tutkimuslaitos ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulu tekevät yhteistyötä kanssamme.
Missä on toimintanne painopiste vuonna 2019?
Ensimmäisen vuoden painopiste oli toiminnan käynnistäminen. Jäsenmäärä nousi nopeasti yhdeksästä kahteenkymmeneen. Vuonna 2018 pyrimme stabilisoimaan toimintamme. Järjestämme nyt koulutusta ja erilaisia päätöksentekoharjoituksia ja tuotamme raportteja.
Keskus tarjoaa tällä hetkellä koulutusta muun muassa vaalivaikuttamiseen varautumiseen. Palaute jäsenvaltioilta on ollut erittäin positiivista. Toinen keskeinen teema tällä hetkellä on uudet teknologiat, kuten tekoäly, ja niiden käyttö hybridivaikuttamisessa.
Keskus perustettiin ad hoc -järjestelyin Euroopan unionin ja Naton rajapinnalle. Oliko tämä onnistunut ratkaisu ja kuinka yhteistyönne sujuu näiden organisaatioiden kanssa?
Tämä oli erinomainen ratkaisu. Olemme itsenäinen keskus, joka on toimintaan osallistuvien valtioiden perustama. Myös EU ja Nato ovat osallistuneet toimintaamme alusta alkaen. Olemme puolueettomassa asemassa sekä unioniin että Natoon ja teemme molempien järjestöjen kanssa tiivistä yhteistyötä. Olemme muun muassa järjestäneet korkean tason retriitin molempien järjestöjen korkeille virkamiehille.
Toinen ad hoc -järjestely oli, että keskus perustettiin verkostomallin pohjalle, jossa asiantuntijat voivat jatkaa työskentelyään omissa pääkaupungeissaan. Näin olemme saaneet käyttöömme suuremmat resurssit sekä olemme saaneet näkyvyyttä kaikissa osallistuvissa maissa.
Kuinka sovitatte yhteen oman toimintanne Naton osaamiskeskusten kanssa, jotka sijaitsevat Virossa (kyber), Latviassa (strateginen kommunikaatio) ja Liettuassa (energiaturvallisuus)?
Aluksi monet näkivät toimialojemme samankaltaisuudet haasteena. Haasteena nähtiin myös se, että Baltian maissa sijaitsevat keskukset ovat Naton keskuksia ja me taas olemme Naton ulkopuolella. Mitään haasteita ei kuitenkaan ole ollut. Pidämme toisemme tietoisena toimistamme ja kutsumme edustajia toistemme tilaisuuksiin. Meillä on myös joitain yhteisiä projekteja ja hankkeita. Johtajatasolla tapaamme yhdessä kaksi kertaa vuodessa.
* * *
Eurooppalaiset valtiot ovat verkottuneet tiiviisti keskenään. Kuinka paljon resilienssiä voi enää rakentaa kansallisesti vai tuleeko eurooppalaisten valtioiden rakentaa resilienssiä jatkossa enemmän yhdessä?
Ei kukaan voi rakentaa resilienssiä yksin. Siihen eivät riitä resurssit eivätkä uhkat kunnioita valtioiden rajoja. Valtioiden välisen yhteistyön lisäksi tarvitaan myös Euroopan unionia ja Natoa.
Kuinka paljon valtiot voivat rakentaa resilienssiä ilman laajemman yhteiskunnan ja elinkeinoelämän myötävaikutusta?
Koko yhteiskunta ja yritysmaailma tarvitaan mukaan. Mukaan tarvitaan myös kaikki valtion viranomaiset. Hybridiuhat koskevat kaikkia, ei vain valtioita. Yleisen tietoisuuden nostaminen hybridiuhista ja toimintatavoista on tärkeää.
Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on haastettu ja ennen voimassaolleet herrasmiessäännöt valtioiden välisissä suhteissa ovat rapistuneet, kuten Venäjän toiminta Salisburyssa osoittaa. Onko tulevaisuudessa odotettavissa, että hybridivaikuttamisen keinot kovenevat entisestään?
Raja toiminnalle on madaltunut ja tietynlainen kaihtamattomuus on kasvanut. Ihmisiä on kuollut hybriditoiminnan seurauksena, joten kyse ei ole vain pehmeistä välineistä. Uutena ilmiönä tutkimme myös yksityisarmeijoiden toimintaa ja käyttöä. Hybriditoiminnasta on myös tullut globaalia. Australia, Etelä-Korea, Japani ja Singapore ovat myös kiinnostuneita toiminnastamme. Leikillisesti voisikin ajatella, että keskuksen toiminnasta tulisi luoda franchise-mallin mukaisesti globaali ketju.
Haastateltava
Matti Saarelainen, VTT, aloitti uransa 1980-luvulla Suojelupoliisissa ja on työskennellyt sen jälkeen organisaatiossa useissa tehtävissä. Vuosina 1998–2004 hän toimi Maahanmuuttoviraston johtajana ja vuosina 2005–2008 valtioneuvoston kanslian tilannekuvakoordinaattorina. Tällä hetkellä Saarelainen johtaa vuonna 2017 perustettua Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskusta. Saarelainen on suorittanut 153. maanpuolustuskurssin.
