Suomalainen meritieto löytyy nyt yhdestä osoitteesta. Huhtikuussa avattu portaali on kansainvälisestikin merkittävä kokonaisuus.
Uusi Itämeri.fi on monipuolinen ja luotettava suomalaisen meritiedon lähde. Hanke yhdistää yhdeksän suomalaisen laitoksen meritiedot käyttäjälähtöisesti ja siilot unohtaen. Sivustolla löytyy niin tutkittu tieto, reaaliaikainen meritieto, oppimateriaalit, meriliikenne kuin meren laajat virkistysmahdollisuudet. Tutkimustyön tuloksista pääsevät nauttimaan kaikki asiantuntijoista suureen yleisöön.
Meritiedot yhdistävä kokonaisuus on syntynyt poikkitieteellisestä yhteistyöstä. Näin laaja ja monipuolinen yhteistyö toimijoiden välillä on poikkeuksellinen saavutus. Onnistuneen lopputuloksen avainsana on yhteinen päämäärä ja innostus.
Huhtikuussa avattu Itämeri.fi-sivusto on kolmen vuoden suururakan tulos. Eri hallinnonalojen laitokset ovat keränneet vuosikymmenien aikana valtavasti tietoa ja aineistoja Itämerestä, mutta vain osa siitä on ollut julkisesti saatavilla. Nyt suomalainen meritieto löytyy yhdestä osoitteesta. Palvelu on kansainvälisestikin merkittävä kokonaisuus.
Itämeri ei ole menetetty meri
Itämeri.fi on värikäs ja iloinen sivusto. Missä on se samea ja likainen Itämeri, jonka me kaikki tunnemme? Projektin alkuvaiheessa kysyimme eri käyttäjäryhmiltä mielikuvia Itämerestä. Vastauksia dominoi likaisuus ja saasteet. Esimerkiksi 9-vuotias vastaaja kommentoi, että ”Itämeri ei oo ollenkaan puhdas, siellä on paljon roskia ja muoveja”. Halusimme murtaa tämän mielikuvan, sillä Itämeri on niin paljon enemmän.
Itämeri on kaunis meri. Se on osa Suomen kansallista identiteettiä. Halusimme tuoda meren esiin monipuolisena ja värikkäänä. Itämeressä on paljon mahdollisuuksia ja luonnetta.
Itämeri on poikkeuksellinen merien joukossa, sillä se on matala ja siihen kohdistuu suuren väestömäärän kuormitus. Itämeri on haavoittuva, mutta se ei ole mikään menetetty meri. Se on upea ja se tarjoaa paljon luontoa, historiaa, ravintoa, väyliä, vaurautta, iloa ja virkistystä, eli niin sanottuja ekosysteemipalveluita sen ympärille asuville yhteiskunnille.
Yhteistyötä ja palvelumuotoilua
Hankkeen punaisena lankana on ollut meren merkityksen nostaminen valokeilaan. Sivuston taustalla on useita organisaatioita, joiden erilaisuus ei näy yhtenäisellä sivustolla. Sisällön muokkaamisessa meitä on auttanut erityisesti digitoimisto Poutapilvi, jonka avulla saimme rakennettua sivuston palvelumuotoilun menetelmin käyttäjät edellä.
Uudenlainen suunnitteluote näkyy ja navigointi on helppoa. Iso osuus hankkeesta on ollut erilaisten tietoaineistojen rajapintojen tietoteknistä luomista ja avaamista. Projektin haaste on ollut saada tämä eri lähteistä tuleva ja toisistaan poikkeava data esitettyä ja tarjottua ladattavaksi siten, että ne täydentävät toisiaan. Pyrkimys oli, että reaaliaikainen tieto mereltä on selkeää ja yksinkertaista. Tämän osion rakentaminen oli yksi projektin työläimmistä vaiheista.
Jokaisella laitoksella on omat toimintatapansa, mutta tässä projektissa on pyritty löytämään yhteinen tapa viedä hanketta eteenpäin. Partnereiden kesken on vallinnut hyväluottamus – näin isoa kokonaisuutta ei voi tehdä yksin. Laitosten välinen hyvä yhteishenki on ollut projektia kannatteleva voimavara. Kolmen vuoden aikana on tehty paljon töitä, eikä haasteiltakaan olla vältytty. Selkeä, yhteinen päämäärä on kuitenkin auttanut eteenpäin.
Sukella meritietoon
Meritietoportaalihanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE. Lisäksi projektissa ovat olleet mukana Luonnonvarakeskus, Museovirasto, Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuskeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus, Metsähallitus, Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja Suomen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä.
Palvelun rakentaminen on rahoitettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuella. Palvelu on aluksi käytettävissä suomeksi ja ruotsiksi, kesän alusta lähtien myös englanniksi.
Sivustolla voi mm. tarkastella mereltä tehtyjä havaintoja reaaliaikaisena Itämeri nyt -kokonaisuudessa. Siellä voi muun muassa selvittää, onko merivesi tällä hetkellä korkeammalla kuin yleensä, miten paljon laivoja liikkuu Itämerellä tällä hetkellä ja onko rannoilla sinilevää. Palveluun voi myös lähettää omat havainnot Itämereltä.
Pinnan alaiseen maailmaan voi tutustua Luonto ja sen muutos -kokonaisuudessa, jossa tietoon pääsee kiinni videoiden, kuvien ja tutkimustiedon kautta.
Ihminen ja Itämeri puolestaan käsittelee, miten voidaan sovittaa yhteen kaikkien Itämerta tarvitsevien toimijoiden tarpeet. Tutkimus-osiossa paneudutaan siihen, miten merta tutkitaan ja millaista on tutkimustyö tutkijan silmin.
Sivustolla on laaja Vapaa-ajan vietto -osio, johon on koottu tietopankki jokamiehenoikeuksista, Itämeren virkistysmahdollisuuksista ja mielenkiintoisista kulttuuriperintökohteista.
Datapalvelut kokoaa yhteen Suomen meritietoa tuottavien tahojen avoimet paikkatieto- ja tutkimusaineistot. Datapalveluissa voi hakea ja ladata omaan käyttöön Itämereen liittyviä aineistoja ja rajapintoja ja katsella niitä kartalla.
Opi ja tutki on kokonaisuus kouluille ja ympäristökasvattajille. Opettamisen ja oppimisen tueksi on koottu luotettava paketti tietoa, ideoita ja materiaalia Itämerestä. Sivustolla on myös kuvapankki, josta löytyy sekä pinnan alta että päältä otettuja valokuvia katseltavaksi ja ladattavaksi. Kuvapankin kuvia voi selata kartalla ja katsoa, miltä vedenalainen elämä näyttää Itämeren eri osissa.
Kuva: Aki Leinonen / Itämeri.fi
Itämeri.fi-portaalin sisältö
Suomen ympäristökeskus (SYKE) on toiminut projektin koordinaattorina. Sivustolle SYKE on tuonut reaaliaikaista dataa vedenlaadusta ja tuottanut tietoa Itämeren ympäristön ekologisesta ja kemiallisesta tilasta ja tutkimusalus Arandalla tehtävästä työstä.
Luonnonvarakeskus on tuonut Itämeri.fi-palveluun etenkin Itämeren kalavaroihin ja kalatalouteen liittyvää tietoa. Myös Luken tuottamat merelliset aineistot ovat nyt näkyvillä Itämeri.fi-palvelussa.
Geologian tutkimuskeskus on koonnut sivustolle runsaasti tietoa merenpohjan geologiasta; niin Itämeren kehityksestä, merenpohjan ominaispiirteistä kuin merenpohjan geologisesta monimuotoisuudestakin.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen vastuulla on ollut tuottaa palveluun ajantasaista tietoa Suomen varustamoiden Meriklusterin tunnusluvuista ja merkityksestä. Toimivat merikuljetusyhteydet ovat Suomen talouden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta elintärkeät.
Suomen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän osalta sivustolta löytää tiiviisti tietoa suunnitteluprosessista ja sen tavoitteista.
Ilmatieteen laitos on tuottanut palveluun tietosisältöä meren fysikaalista ilmiöistä ja tutkimusmenetelmistä. Pääpaino on erityisesti merihavaintojen visualisoinnissa, jolla halutaan havainnollistaa mitattujen suureiden ajallista ja paikallista vaihtelevuutta. Mukana on myös aikaisemmin julkistamattomia havaintoja muun muassa jäänpaksuudesta.
Metsähallitus on tuonut palveluun erityisesti tietämystään meriluonnosta, sekä virkistäytymismahdollisuuksista merellä. Yleisöä voi erityisesti kiinnostaa esimerkiksi palvelun Itämeri kuvina-osio, jossa päästään kurkistamaan niin veden alle kuin päällekin.
Ahvenanmaan maakunnan hallitus on lisännyt Itämeri.fi-palveluun tietoa Ahvenanmaan merialueesta. Ahvenanmaa jää usein pois Manner-Suomen meridatasta, mutta nyt se on mukana. Sivuilta löytyy tietoa muun muassa Ahvenanmaan saaristosta, nähtävyyksistä ja meren tutkimuksista.
Museovirasto on tuottanut palveluun merellisestä kulttuuriperinnöstä ja meriarkeologiasta kertovaa sisältöä sekä paljon kuvia vedenalaisista kohteista. Vapaa-aikaosiossa on tietoa kiinnostavista vierailukohteista, kuten majakoista ja linnoista. Merellistä kulttuuriperintöä ovat ympäristöstä löytyvät rakennetut ja arkeologiset jäljet, joissa näkyy ihmisen tapa ymmärtää ja käyttää merta sekä vesistöjä.
Meriopas.fi on hankkeen mobiilisovellus, joka tarjoaa merellä liikkujalle helposti tietoa muun muassa säästä, aalloista, tuulesta, levistä, satamista, hylyistä ja satelliittikuvista.
Kirjoittajat
Professori Paula Kankaanpää johtaa Suomen ympäristökeskuksen merikeskusta, joka on kansainvälisesti toimiva edelläkävijä rannikkomerien laaja-alaisessa tutkimuksessa ja seurannassa, sekä merien ympäristötutkimuksen menetelmien kehittämisessä. Kankaanpää on suorittanut 186. maanpuolustuskurssin.
Suunnittelija Hanna Piepponen työskentelee paikkatietoasiantuntijana Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksessa. Hän toimii itämeri.fi-kokonaisuuden koordinaattorina edistäen meritiedon ja merellisten aineistojen saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä.
