Koulutuksen kehittämisellä vastaamaan ajan henkeä kehitetään asevelvollisuutta ja saadaan suorituskykylisää. Koulutuksen ohella on materiaalinen kehittäminen keskiössä. Tehdyt puolustusmateriaaliratkaisut ovat täysimittaisessa operatiivisessa käytössä keskimäärin kymmenen vuoden aikaikkunassa ja niiden elinkaaren on kestettävä useita vuosikymmeniä. Investointivirheisiin ei siis ole varaa.
Olemassa olevan ja kehittyvän suorituskyvyn lisäksi on katsottava horisontin yli. Miltä maailma näyttää parin vuosikymmenen päästä? Suorituskyvyn kehittäminen edellyttää strategista ketteryyttä ja valmiutta säätää tarvittaessa kehittämispolkua. Kehityksen täyskäännökseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta. Polun suuntaa voidaan kyllä säätää, kunhan keskikurssi pysyy annetussa suunnassa.
Kehityslinjoja ja vaihtoehtoja 2030-luvulle selvitetään. Monet verrokkimaat ovat samassa tilanteessa. Kehittämisessä voimme tukea toisiamme sekä antaa myös yhteisiä syötteitä puolustusteollisuudelle ja muille kumppaneille, jolloin hyödyt valuvat kiistatta kaikkien laareihin.
Maaoperointikyky ylläpidetään vahvana. Maaoperaatiot ovat maavoimien johtamia operaatioita, joissa yhteensovitetaan maavoimien eri aselajien ja toimialojen toiminnot ja joilla ennaltaehkäistään, torjutaan tai lyödään maahyökkäykset sekä suojataan yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset kohteet, alueet ja toiminnot.
Maavoimien joukot muodostavat maapuolustuksen suorituskyvyn. Niillä mahdollistetaan koko valtakunnan puolustaminen ja alueellisen painopisteen muodostaminen. Kokonaisuudessaan maapuolustukselle kehitetään 2030-luvulle mentäessä joustava joukkorakenne, joka mahdollistaa maapuolustuksen joukkojen nopean ja tehokkaan käytön erilaisissa tilannekehityksissä. Maavoimien sodan ajan joukot jaetaan käyttöperiaatteiden, valmiusvaatimusten, organisaatiotason ja aselajien mukaan.
Käyttöperiaatteiden mukaan joukot jaetaan kynnysjoukkoihin, ratkaisujoukkoihin ja paikallisesti toimiviin joukkoihin. Kynnysjoukoilla nostetaan vastustajan kynnystä aloittaa maaoperaatio maatamme vastaan. Kynnysjoukoilla kyetään estämään vastustajalta maa-alueemme vapaa käyttö erityisesti nopeassa tilannekehityksessä, mikäli vastustaja päättää varautumisestamme huolimatta aloittaa operaation. Ratkaisujoukkojen suorituskyky on kynnysjoukkoja laajempi ja niillä kyetään ratkaisemaan mahdolliset maatamme vastaan kohdistuvat maaoperaatiot osana yhteisoperaatiota. Paikallisesti toimivia joukkoja kehitetään ja varustetaan nykyistä taistelukykyisemmiksi ja itsenäisemmiksi, jolloin ne kykenevät estämään vastustajan operaatiot paikallisesti. Paikallisesti toimivien joukkojen voimavarana on oman toiminta-alueen vankka tuntemus sekä tehtävän mukaan räätälöity koulutus ja varustus. Rajajoukkojen toiminta on integroitu osaksi sotilaallista maapuolustusta. Maavoimien johtamia operaatioita tuetaan Puolustusvoimien yhteisillä suorituskyvyillä sekä ilmavoimien ja merivoimien taistelulla.
Maapuolustuksen kehittämisellä luodaan suorituskykyjä, jotka mahdollistavat joukkojen ja järjestelmien operatiivisen liikkeen sekä riittävän pitkälle kantavan tehokkaan tulenkäytön vastustajan taistelun estämiseksi maa-alueella. Operatiivisen liikkuvuuden ja siihen liittyvän tulenkäytön lisäksi maapuolustuksen 2030-luvun joukot ja järjestelmät mahdollistavat myös paikallisten taisteluiden toimeenpanon.
Osana maapuolustuksen kehittämistä joukoille ja järjestelmille luodaan 2030-luvulle mentäessä johtamiskyky, joka mahdollistaa reaaliaikaiseen tilannekuvaan sekä tappion- ja häirinnänsietokykyisiin johtamisjärjestelmiin perustuvan tehokkaan johtamisen. Johtamiskyky luodaan sekä moderneilla teknisillä ja innovatiivisilla ratkaisuilla että korkealaatuisella koulutuksella. Yhdessä nämä suorituskyvyt mahdollistavat vastustajaa ylivertaisemman johtamiskyvyn ja operaatioiden toimeenpanon tehtäväjohtamisen periaatteita noudattaen myös silloin, kun johtamisjärjestelmät tai -verkot eivät ole käytettävissä.
Tulevaisuudessa sotien ja kriisien toimintaympäristö muuttuu entistä monipuolisemmaksi ja laajemmaksi. Kriisin osapuolten toimintaan vaikuttavat perinteisten maa-, meri- ja ilmaulottuvuuksien lisäksi myös avaruus- ja kybertoimintaympäristöt.