Päättäjien Metsäakatemian on käynyt yli 1 500 vaikuttajaa – toiminta laajentunut jo EU-tasolle.
Päättäjien Metsäakatemia on yhteiskunnan päättäjille ja vaikuttajille suunnattu kurssi ja keskustelufoorumi. Metsäakatemia rakentaa metsien kestävän käytön ja metsäalan tulevaisuutta yhteistyön ja vuorovaikutuksen kautta. Tavoitteena on vahvistaa suomalaisten vaikuttajien edellytyksiä luoda kestävää hyvinvointia suomalaisista metsistä.
Metsäakatemia on merkittävä sosiaalinen innovaatio, jonka kautta kerrotaan metsäalan toimintatavoista, työstä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.
1500 vaikuttajaa käynyt Metsäakatemian
Metsäakatemia aloitti toimintansa syksyllä 1996. Päätoimintamuoto on kahdesti vuodessa järjestettävät kurssit. Vuosittain järjestetään tavallisesti kaksi nelipäiväistä Metsäakatemiaa, joille osallistuu kerrallaan reilut 30 henkeä. Mukana on edustajia politiikasta, elinkeinoelämästä, tieteestä, kansalais- ja etujärjestöistä ja mediasta. Osallistujat valitaan suositusten perusteella. Yhteensä 51 Metsäakatemia-kurssille on osallistunut yli 1500 suomalaista vaikuttajaa.
Metsäakatemia-kurssi koostuu päivän seminaarista ja kolmen päivän maastojaksosta. Osallistujat tutustuvat alaan strategisella ja käytännön tasolla: Seminaari taustoittaa metsäalan toimintaympäristöä ja ajankohtaisia teemoja, tulevaisuudennäkymiä ja muutostarpeita. Maastojaksolla vieraillaan metsäkohteilla ja tuotantolaitoksissa ja kohdataan metsäalan toimijoita.
Lisäksi Päättäjien Metsäakatemia pitää yhteyttä kurssin käyneisiin muun muassa uutiskirjeillä ja kokoamalla kurssin käyneitä jatkotilaisuuksiin.
Metsäakatemiaa pohdittiin jo 1960-luvulla
Metsäalalla viriteltiin ajatusta päättäjille suunnatusta metsäalan keskustelufoorumista jo 1960-luvulla. Konkreettisempia ideoita alkoi syntyä metsäsektorin organisaatioissa 1990-luvun alussa. Päättäjien Metsäakatemian suunnittelu käynnistyi vuonna 1995, jolloin Suomen Metsäyhdistys – puheenjohtajanaan Aarne Reunala ja toiminnanjohtajanaan Juhani Karvonen – kutsui koolle neuvonantajaryhmän pohtimaan ”maamme keskeisille päättäjille ja vaikuttajille suunnatun keskustelufoorumin” tarvetta ja toteutusta.
Esiselvityksen pohjalta valtiovalta ja metsäsektori perustivat Päättäjien Metsäakatemian Suomen Metsäyhdistyksen siipien alle. Taustavoimaksi koottiin nimekäs neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Raimo Sailas.
Nykyäänkin Päättäjien Metsäakatemialla on neuvottelukunta, joka toimii neuvoa-antavana taustatahona. Neuvottelukuntaan kuuluu liike-elämän, valtionhallinnon, järjestöjen ja median johtoa. Lisäksi eri metsäalan organisaatioilla on merkittävä rooli ohjelman ideoinnissa ja toteutuksessa.
Päättäjien Metsäakatemian toimintaa ovat alusta saakka rahoittaneet Suomen metsäsäätiö ja maa- ja metsätalousministeriö.
Kuva: Kimmo Iso-Tuisku.
Dialogia metsiin pohjautuvan hyvinvoinnin tulevaisuudesta
Metsäakatemian toiminnan ytimessä ovat sisällön moniarvoisuus ja korkea laatu sekä metsien ja metsäalan yhteiskunnallisen merkityksen näkökulma. Toiminta on vuosien saatossa vakiintunut ja kehittynyt. Tarve keskustelulle ja näkemysten jakamiselle tuntuu vuosi vuodelta vahvistuvan osallistujajoukossa.
Metsä on enemmän kuin merkittävät vientieurot ja talouden puujalka – se on myös osa kansallista identiteettiämme ja varallisuuttamme. Kattavathan metsät yli 70 prosenttia maa-alastamme ja niiden takana vaikuttaa yli 600 000 metsänomistajaa. Metsä koskettaa kaikkia suomalaisia, ja ne ovat osa paitsi suomalaista myös EU-tason päätöksentekoa. Metsäkeskustelu on ollut etenkin viime vuosina aktiivista ja heijastellut mielipiteiden ja näkökulmien kirjoa. Siksikin päättäjien on vuodesta toiseen tärkeää saada monipuolista, tutkittua tietoa metsäalan toiminnasta ja metsien liittymisestä globaaleihin haasteisiin ja ratkaisuihin.
Ajankohtaiset teemat näkyvät kurssien sisällössä ja keskusteluissa. Viime vuosina esillä ovat olleet erityisesti metsien rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja monimuotoisuuden turvaamisessa. Kuluneen vuoden tapahtumat taas ovat nostaneet esiin metsän merkitystä huoltovarmuuden ja puupohjaisen energian saatavuuden näkökulmasta.
Kurssin tulevaisuustyöpajakeskustelut tarjoavat mahdollisuuden työstää ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja ja antaa syötteitä ajankohtaisiin hankkeisiin ja prosesseihin, kuten kansalliseen metsäohjelmaan.
Sovittelevaa metsäkeskustelua
Metsäakatemian rooli metsäisen dialogin rakentajana ei siis ole vuosien saatossa ainakaan vähentynyt. Viime vuonna 25-vuotias Metsäakatemia ja sen taustaorganisaatio Suomen Metsäyhdistys liittyivät mukaan Ylen viisivuotiseen Hyvin sanottu -hankkeeseen, jonka tavoite on parantaa suomalaista keskustelukulttuuria. Metsäyhdistys toteuttaa myös Erätauko-keskusteluja, jotka tuovat erilaisia ihmisiä keskustelemaan tärkeistä asioista tasavertaisesti.
Keskustelujen koolle kutsuminen sopii Metsäyhdistykselle ja Päättäjien Metsäakatemialle. Metsäyhdistys on jo vuodesta 1877 toiminut viestinnän yhteistyöjärjestönä, joten pyrkimys vastakkainasettelusta kohti rakentavaa dialogia tukee tavoitetta.
Keskusteluja on tähän mennessä käyty paitsi Metsäakatemian koolle kutsumina, myös nuorten kanssa ja osana Metsien Suomi -hanketta.
Metsäakatemiasta saadun kokemuksen pohjalta on pilotoitu myös muita päättäjäkursseja ja keskustelufoorumeja, joille ovat osallistuneet esimerkiksi kuntapäättäjät ja suomalaiset suurlähettiläät. Metsäakatemian inspiroimaa, Nuorten vaikuttajien metsäfoorumia on järjestetty vuodesta 2015 lähtien jo seitsemän kertaa.
Metsäakatemia vaikuttaa myös kansainvälisesti. Metsäakatemian viestintäohjelma on tuotteistettu ja Forest Academy -toimintamalli on otettu käyttöön Suomen lisäksi Latviassa, Väli-Amerikassa, Tansaniassa ja Mosambikissa. Kokemusta Metsäakatemiasta on ammennettu myös useissa kansainvälisissä hankkeissa, kuten Forest Academy Finland -foorumeissa (2003–2004), suomalais-venäläisissä Metsäfoorumeissa (2011) ja EU-päättäjille suunnatussa Metsäakatemiassa (2017–2022), joista jälkimmäisen Metsäyhdistys on järjestänyt yhdessä Ruotsin metsäviraston kanssa. Toinen pilottikurssi toteutettiin kesäkuussa.
Kuva: Eveliina Pokela.
Kohtaamiset kasvokkain tärkeitä
Metsäakatemian saama palaute ja toiminnan ulkoiset evaluoinnit osoittavat, että kursseihin ollaan erittäin tyytyväisiä. Toiminta koetaan laadukkaana ja kursseille on vahva kysyntä. Kurssin käyneiden metsäakateemikkojen verkosto on kasvanut laajaksi ja toimintaa on kehitetty aktiivisesti.
Kurssien osallistujat ovat motivoituneita kuulemaan erilaisia näkökulmia metsien käytöstä sekä verkostoitumaan ja käymään keskustelija metsäsektorin merkityksestä ja muutosmahdollisuuksista.
Korona-aikana Metsäakatemia-verkostolle eli metsäakateemikoille on tarjottu webinaari- ja hybridimuotoisia jatkotilaisuusia. Kokemuksemme mukaan luottamuksen ja uusien verkostojen rakentaminen edellyttää kuitenkin läsnäoloa, joten priorisoimme Metsäakatemia-peruskurssien toteutuksessa kohtaamista kasvokkain. Metsäakatemiassa on pitkälti kyse avoimesta, faktoihin perustuvasta keskustelusta ja luottamuksen vahvistamisesta. Korona-aika on myös osoittanut, että fyysisille kokoontumisille on selkeä tarve.
Kirjoittaja
Elina Antila, MMM, on vaikuttajaviestinnän johtava asiantuntija ja Suomen Metsäyhdistyksessä. Toimii Päättäjien Metsäakatemian vetäjänä sekä koordinoi päättäjäviestinnän verkostoa, tilaisuuksia ja kansainvälisiä sovelluksia.
