Aikakaudet eivät vain ala ja lopu. Yhden aikakauden päättyminen ei tarkoita automaattisesti uuden aikakauden alkua. Muutos voi tapahtua hitaasti ja huomaamatta.
Elämme nyt kansainvälisen järjestyksen murrosvaiheessa. Vielä on vaikea sanoa, milloin tai mistä murros alkoi; kylmän sodan päättyessä 1990-luvun alussa vai Venäjän vallatessa Krimin vuonna 2014.
Yhtä vaikea on ennustaa tulevaisuutta. Johtaako murros toisen maailmansodan jälkeen luodun kansainvälisen järjestyksen romuttumiseen? Pystyykö Eurooppa vahvistamaan strategista autonomiaansa ja kantamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan?
Vaalit ja hallituksen vaihtuminen tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella Suomen asemaa, suuntaa, haasteita ja mahdollisuuksia. Tämän Maanpuolustus-lehden teemaksi onkin valittu ”Suomen suunta”.
Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kuvaa jatkuvuus ja konsensus. Selontekojen laadintaan osallistuu hallitus ja tasavallan presidentti, ja niille haetaan laaja parlamentaarinen tuki yli hallitus–oppositio-rajan.
Puolustuspolitiikkaa tarkasteltaessa yleisenä mittarina pidetään usein sitä, kuinka Suomen Nato-suhde on muotoiltu hallitusohjelmaan tai selontekoon. Nato-kirjausta tarkasteltaessa jää huomaamatta, miten paljon puolustusyhteistyössä on edetty.
1990-luvun alussa puolustusyhteistyön avulla rakennettiin yhteistoimintakykyä, joka mahdollisti Suomen osallistumisen yhä vaativampiin kriisinhallintaoperaatioihin. Venäjän vallattua Krimin haluttiin korostaa, että puolustusyhteistyö kehittää myös Suomen omaa puolustusta. Vuoden 2017 puolustusselonteossa puhutaan jo avoimesti siitä, että puolustusyhteistyö ”edesauttaa poliittisen ja sotilaallisen avun saamista tarvittaessa”. Selonteon myötä poistettiin myös sotilaallisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyviä lainsäädännöllisiä esteitä.
Edellisten selontekojen jälkeen turvallisuusympäristö on jatkanut muutostaan ja uusi hallituspohja tuo omat painotuksensa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Syksyllä 2019 käynnistyy uusien selontekojen laadinta, jolloin nämäkin seikat puetaan sanoiksi. Selontekoja on perinteisesti luettu tarkasti kotimaassa ja naapurimaissamme. Yhä tarkemmin niitä lukevat nyt myös puolustuskumppanimme, sillä Suomen puolustuskyky tukee Itämeren alueen turvallisuutta ja vakautta.
Päätoimittaja
Pete Piirainen
