5.12.2019

Pääkirjoitus:

Puolustuksen murros

Käynnissä on puolustuksen murros. Vuonna 2014 Venäjän miehitettyä Krimin muuttuivat uhkakuvat. Oman alueen puolustus palasi eurooppalaisten valtioiden puolustusvoimien päätehtäväksi. Puolustuksen murros ei päättynyt tähän. Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen ovat nyt asteittain muuttamassa sitä, kuinka puolustus toteutetaan. Vanhat tehtävät eivät katoa, mutta lähivuosina tekoäly, 5G-teknologia, autonomiset järjestelmät ja avaruuden käyttö tulevat näyttelemään yhä suurempaa roolia aseteknologian kehityksessä. Kehitys lisää vaatimuksia myös puolustustutkimukselle. Näitä teemoja tarkastellaan tämänkertaisessa Maanpuolustus-lehden numerossa.

Teknologinen kehitys ei aina etene niin nopeasti kuin on ennustettu tai odotettu. Tänä kesänä tuli kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun Neil Armstrong ja Buzz Aldrin kävelivät kuun pinnalla. Ensimmäisten kuulentojen jälkeen Nasan rahoitusta ryhdyttiin kuitenkin leikkaamaan ja avaruuden valloitus hidastui. Suurvaltapolitiikan tehdessä nyt paluutaan ovat Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä ryhtyneet jälleen panostamaan omiin avaruusohjelmiinsa.

Joskus kehityksen nopeus voi puolestaan yllättää. Vuonna 2009 Norjan entinen ulko- ja puolustusministeri Thorvald Stoltenberg julkaisi pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä koskevan raportin. Yksi raportin esitys koski pohjoismaisen valvonta- ja viestintäsatelliittijärjestelmän luomista. Raportin julkaisun aikaan esitys tuntui kaukaiselta. Tänä päivänä kaikki Pohjoismaat ovat jo laukaisseet satelliitteja.

Suomella on hyvät edellytykset sopeutua ja jopa hyötyä puolustuksen murroksesta. Suomi on maailman kärkimaita uusien teknologioiden ja digitalisaation alalla. Lisäksi suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on tuonut samaan pöytään viranomaiset, elinkeinoelämän, akateemisen maailman ja järjestöt. Tätä yhteistyötä tulee kehittää myös jatkossa uusien teknologioiden osalta.

Pian päättyvällä Euroopan unioin puheenjohtajuuskaudella yksi Suomen prioriteetti on ollut puolustuksen digitalisaatio. Nostamalla näitä kysymyksiä esille ministeri- ja virkamiestasolla, olemme pyrkineet varmistamaan, että myös EU valmistautuu uuteen puolustusagendaan. Moninapaisessa maailmanjärjestyksessä Euroopan ääni ei kuulu, mikäli se on vain talouden suurvalta. Lisäksi, Euroopan turvallisuus perustuu tiiviiseen puolustussuhteeseen Yhdysvaltojen kanssa. Aseteknologian kehitys tulee myös huomioida, kun yhteistoimintakykyä ylläpidetään ja rakennetaan.

Uusien teknologioiden ja digitalisaation osalta kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan kehityksen vääjäämättömästä voittokulusta. Samalla esiin nousee vaikeita oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä, jotka edellyttävät myös poliittisia valintoja ja päätöksiä. Emme kuitenkaan ole laittomuuden tilassa. Teknologinen kehitys ei poista valtioiden velvollisuutta noudattaa olemassa olevaa kansainvälistä lainsäädäntöä. Keskustelua teknologian kehityksen ja digitalisaation vaikutuksista tulee jatkaa. On tärkeää, että keskustelussa löydetään tasapaino mahdollisten uhkakuvien ja kehityksen mukanaan tuomien etujen välillä.

Päätoimittaja

Pete Piirainen

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2019 Maanpuolustus-lehti