Asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittänyt parlamentaarinen komitea julkisti mietintönsä marraskuussa 2021. Työssään komitea arvioi nykyjärjestelmää kokonaisuutena ja asetti tavoitetiloja, jotka antavat perusteita ja luovat askelmerkkejä järjestelmän kehittämiselle.
Asevelvollisuus on Suomen puolustusratkaisun perusta. Järjestelmä on rakennettu ja se vastaa hyvin sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Järjestelmää haastavat pienenevät ikäluokat sekä varusmiespalvelusta edeltävän ja palveluksenaikaisen poistuman kasvu. Komitea toteaa, että nuorten hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvät haasteet ovat koko yhteiskunnan ongelma, joka heijastuu myös maanpuolustuksen toimintaedellytyksiin. Tavoitetilana on, että asepalveluksen aloittavien määrä nousee nykytasosta ja entistä harvempi keskeyttää palveluksen.
Myönteistä on, että naisten kiinnostus vapaaehtoiseen asepalvelukseen on kasvanut ja palveluksen suorittaneiden tyytyväisyys palvelusaikaan on korkealla tasolla. Tavoitteena on, että asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrää pyritään edelleen kasvattamaan. Ikäluokkien pienentyessä naisten määrää lisäämällä kyetään varmistamaan riittävä reservin koko ja laatu.
Komitea pitää tärkeänä vahvistaa reserviajan merkitystä osana asevelvollisuutta. Uudistuvassa paikallispuolustuksessa paikallisjoukkojen tehtäväkenttä laajenee ja vaatimustaso nousee, mikä korostaa osaavan reservin merkitystä. Kertausharjoituksia, Puolustusvoimien vapaaehtoisia harjoituksia ja vapaaehtoista maanpuolustusta on kehitettävä kokonaisuutena ja yhteydenpitoa reserviläisiin tiivistettävä. Myös reservin ikärajaa on perusteltua tarkastella ja tavoitteena olla ikärajan nostaminen.
Kuva: Puolustusvoimat
Asevelvollisuusjärjestelmä on paitsi tapa tuottaa osaavat joukot Suomen puolustamiseksi myös kansallinen instituutio, joka kiinnittyy monin sosiaalisin ja kulttuurisin säikein suomalaiseen yhteiskuntaan. Velvollisuuspohjaisen järjestelmän perusteiden ja toimintatapojen tulee olla laajasti hyväksytty. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen maanpuolustuksessa tukee asevelvollisuusjärjestelmän legitimiteettiä yhteiskunnassa. Yhdenvertainen ja myönteinen palveluskokemus on keskeistä koko järjestelmän hyväksyttävyyden ja toimivuuden kannalta. Komitea painottaa, että Puolustusvoimien tulee johtamisellaan ja viestinnällään selkeästi osoittaa, että syrjintä, häirintä ja epäasiallinen käytös eivät kuulu asepalvelukseen.
Komitean tehtävänä oli myös laajemmin tarkastella maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Asevelvollisuuden koskiessa vain miehiä, naisille ei lähtökohtaisesti synny konkreettista kytkentää maanpuolustusvelvollisuuteen. Komitea arvioi, että yhteiskunnassa vallitseva käsitys sukupuolten välisestä tasa-arvosta edellyttää selkeää askelta suuntaan, jossa naisten osallisuutta maanpuolustuksessa vahvistetaan. Näkyvimpänä uudistuksena tähän suuntaan, komitea esittää kutsuntajärjestelmän uudistamista.
Komitea hahmotteli kutsuntajärjestelmän uudistamista kokonaisuutena, joka vastaa useaan yhteiskunnalliseen tavoitteeseen. Sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta tavoitteena on vahvistaa nuorten maanpuolustussuhdetta ja maanpuolustustahtoa sekä lisätä asepalveluksen suorittavien määrää. Laajempana yhteiskunnallisena tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisriskiä. Komitea katsoo, että uudistus edistää myös sukupuolten tasa-arvon tavoitteita. Vaikka asevelvollisuutta ei ole tarkoitus laajentaa koskemaan naisia, uudistus ilmentää sitä, että maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia yhtäläisesti. Tavoitteena on, että yhä useampi nainen sitoutuisi sotilaalliseen maanpuolustukseen hakeutumalla vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
Kutsuntajärjestelmässä nuorten hyvinvointia edistävät toimet kiinnittyvät sosiaali-ja terveystoimen järjestämään opiskelijaterveydenhuoltoon. Uutena elementtinä koko ikäluokalle järjestetään maanpuolustusvelvollisuuteen perustuva velvoittava kutsuntapäivä. Kutsuntapäivänä annetaan tietoa maanpuolustusvelvollisuudesta, asevelvollisuudesta ja eri palvelusvaihtoehdoista sekä kokonaisturvallisuudesta ja vapaaehtoisen varautumisen mahdollisuuksista. Mietinnössä todetaan, että kutsuntojen ensisijaisena tehtävänä on palveluskelpoisuuden arviointi ja palveluksesta päättäminen. Tämä osa on jatkossakin perusteltua järjestää vain asevelvollisille ja vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuville naisille.
Yksin kutsuntapäivänä ei kyetä antamaan kattavaa kokonaiskuvaa maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden laajasta kentästä. Maanpuolustussuhteen kehittymiselle tulee luoda edellytykset jo koulujärjestelmässä. Yhteiskuntaopin tavoitteisiin ja aihepiiriin soveltuva opetus kouluissa osaltaan tukee maanpuolustustahdon vahvistamista sekä valmiuksia täyttää maanpuolustusvelvollisuus.
Kuva: Puolustusvoimat / Jaana Kuusisto
Siviilipalvelus mahdollistaa maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen vakaumuksen huomioivassa palveluksessa. Komitea katsoo, että siviilipalveluksen potentiaalia voidaan entistä enemmän suunnata yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen, palveluksen vakaumuksellisen luonteen säilyttäen. Tavoitteena on kytkeä siviilipalvelus osaksi julkisen hallinnon varautumistyötä, jolloin siviilipalvelusvelvollisia voitaisiin hyödyntää erityyppisissä valmiustilanteissa. Komitea esittää myös naisille mahdollisuutta vapaaehtoiseen siviilipalvelukseen.
Asettamispäätöksen mukaisesti komitea selvitti myös kansalaispalvelusmallia asepalvelusta täydentävänä vaihtoehtona. Komitea arvioi, että kansalaispalvelusavausten taustalla olevaa tavoitetta vahvistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuusosaamista voidaan edistää myös nykyisiä palvelusmuotoja ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa kehittämällä. Velvollisuusrakenteena kansalaispalvelusta ei tällä hetkellä pidetä toteuttamiskelpoisena.
Komitea on antanut kehittämiselle selkeän suunnan ja alleviivannut koko yhteiskunnan vastuuta nuorten valmiuksista ja motivaatiosta täyttää maanpuolustusvelvollisuus. Tämä johtoajatus on myös selkeä ohjenuora käynnistyvälle kehittämistyölle eri hallinnonaloilla.
Kirjoittaja
Marikaisa Tiilikainen toimii neuvottelevana virkamiehenä tutkimus- ja analyysiyksikössä puolustusministeriön puolustuspoliittisella osastolla. Tiilikainen toimi asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuutta selvittävän parlamentaarisen komitean pääsihteerinä.
