Rajat ylittävää yhteistyötä hybridiuhkiin varautumiseksi ja vastaamiseksi

Hybridivaikuttamisesta ja informaatiovaikuttamisesta sen osana on puhuttu viime vuosien aikana paljon. Tässä kirjoituksessa kerrotaan niistä periaatteista, joiden avulla viranomaiset ovat lähteneet miettimään keinoja erityisesti informaatiovaikuttamiseen vastaamiseksi.

 
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin, käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin. Tavoitteena on saada kohde tekemään itsensä kannalta huonoja päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. Vielä niin, ettei kohde tiedosta toimivansa itsensä kannalta mahdollisimman huonolla tavalla. Informaatiovaikuttamista, johon edellinen kuvaus perustuu, on määritelty tarkemmin vuonna 2016 voimaan tulleessa Valtionhallinnon viestintäsuosituksessa.
 
Informaatiovaikuttamisen keinovalikoima on runsas. Puolitotuudet, suoranainen valehtelu, valeuutiset, painostaminen ja häirintä ovat vain yksi pieni osa tätä palettia. Viranomaiset ovat osana toimintaansa tekemissä tämän ilmiön kanssa päivittäin. Tämä on ollut tilanne jo vuosien ajan.
 
 

Katse kengänkärjistä aina horisonttiin – mielellään myös sen taakse

Koska vaikuttamisen lukemattomia keinoja voi hyödyntää pahantahtoisessa toiminnassa melkeinpä kuka tahansa, aina valtiollisista toimijoista yksittäiseen henkilöön, varautumisemme ja toimintamme lähtökohtana on ollut 360 astetta. Varaudumme siis kaikenlaiseen vaikuttamiseen, tuli se sitten miten läheltä tai kaukaa tai mistä ilmansuunnasta tahansa. Tämä varautumistyö on osa viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä. Kun maailma muuttuu ympärillämme, on meidän mietittävä, mitä nämä muutokset tarkoittavat Suomelle ja suomalaiselle yhteiskunnalle.
 
 

Yksin vai yhdessä?

Suomessa viranomaiset ovat perustaneet informaatiovaikuttamiseen vastaamiseen liittyvän toimintansa yhteen periaatteeseen: yhteistyöhön. Perustana tässä on ollut pitkään rakennettu ja toimiva kokonaisturvallisuuden toimintamalli. Koska kohteena on koko yhteiskunta, ja resurssit ovat pienessä maassa rajalliset, tarvitaan ennakkoluulotonta ja rajat ylittävää yhteistyötä. Rajat ylittävällä yhteistyöllä tarkoitan todellakin kaikkea aina yksittäisen organisaation sisäisestä yhteistyöstä maan rajat ylittävään kansainväliseen yhteistyöhön.

 

Erityisesti häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on annettava tehokkaasti ja oikea-aikaisesti luotettavaa ja selkeää tietoa riittävästi, jotta vältyttäisiin huhuilta ja vähennetään mahdollisuutta levittää väärää tietoa tarkoituksella. Kuvassa pääministeri Sipilä ja silloinen sisäministeri Risikko tiedotustilaisuudessa Turun terrori-iskusta 19.8.2017. Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia
Erityisesti häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on annettava tehokkaasti ja oikea-aikaisesti luotettavaa ja selkeää tietoa riittävästi, jotta vältyttäisiin huhuilta ja vähennetään mahdollisuutta levittää väärää tietoa tarkoituksella. Kuvassa pääministeri Sipilä ja silloinen sisäministeri Risikko tiedotustilaisuudessa Turun terrori-iskusta 19.8.2017.
Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia

Miksi yhteistyö on tärkeää?

Kansainvälinen yhteistyö ja tietojenvaihto on osoittanut, että informaatiovaikuttamisessa käytetyt keinot ja toimintatavat ovat olleet eri maissa hyvin samanlaiset. Tämän vuoksi on tärkeää, että meillä on toimivat ja hyvät yhteistyösuhteet kumppanimaiden kanssa myös tässäkin asiassa.

Tietoja ja kokemuksia vaihtamalla, pystymme parantamaan ja tehostamaan omaa toimintaamme. Samalla pystymme varautumaan myös meitä vastaan mahdollisesti tulevaisuudessa kohdistuvaan toimintaan, yksin ja yhdessä.

 

Mitä kansainvälinen yhteistyö on käytännössä?

Ruotsin kanssa olemme vuosina 2017 ja 2018 järjestäneet kaksi informaatiovaikuttamiseen vastaamista koskevaa yhteisharjoitusta. Vastuuviranomaisina näissä harjoituksissa ovat olleet valtioneuvoston kanslia Suomesta ja Regeringskansliet Ruotsista.

Harjoituksiin on osallistunut kumpanakin vuonna noin 20 virkamiestä eri viranomaista Suomesta ja Ruotsista. Naton Strategisen viestinnän osaamiskeskus Riiasta (Nato StratCom CoE), jonka toiminnassa Suomi on ollut alusta lähtien mukana, on tukenut näiden harjoitusten valmisteluja.

Aloite yhteisistä harjoituksista tuli alun perin Suomesta. Harjoitukset on valmisteltu Suomen ja Ruotsin kansallisista lähtökohdista, ja niiden tarkoituksena on ollut kouluttaa virkamiehiä negatiivisen informaatiovaikuttamisen ja sen eri ilmenemismuotojen, kuten valeuutisten ja disinformaation, havaitsemisessa ja niihin vastaamisessa. Harjoituksissa informaatiovaikuttamista on tarkasteltu ja lähestytty monesta näkökulmasta.

Nämä harjoitukset on koettu molemmissa maissa erittäin hyödylliseksi. Harjoitukset ovat tarjonneet hyvän mahdollisuuden tutustua toistemme toimintatapoihin, vaihtaa kokemuksia ja tietoja sekä tutustua kollegoihin. Tämä Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö informaatiovaikuttamista koskevassa harjoitustoiminnassa on herättänyt paljon kiinnostusta ulkomailla.

 

Teoriasta käytäntöön?

Viimeisten vuosien aikana on ollut hienoa huomata, miten eri organisaatiot ja toimijat ovat ottaneet informaatiovaikuttamiseen varautumisen ja siihen vastaamisen osaksi päivittäistä toimintaansa. Useat toimijat eri puolilla Suomea järjestävät koulutusta aiheeseen liittyen. Valmius- ja varautumissuunnitelmia päivitettäessä informaatioympäristön uudenlaiset uhat on otettu huomioon. Lisäksi hybridivaikuttamista ja informaatiovaikuttamista sen työkalupakkiin kuuluvana on käsitelty osana alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä valmiusharjoituksia. Näin sen kuuluukin olla. Suunnitelmissamme on kehittää ja jatkaa koulutus- ja harjoitustoimintamme lähivuosien aikana erityisesti kuntien ja kaupunkien kanssa eri puolilla Suomea.

Paha virhe on, jos informaatiovaikuttamista kohdeltaisiin jonain irrallisena oliona tai sen ajateltaisiin olevan jotain ohimenevää, päivittäisestä toiminnasta irrallista ja erityistä. Virhe on myös, jos asiassa lähdetään hyperventiloimaan ja laukalle. Asiaan pitää suhtautua vakavasti ja ottaa se sellaisena. Vähätellä ei missään nimessä saa, mutta maltti ja järki tässäkin asiassa on hyvä pitää mielessä.

Mitä paremmin tunnemme toisemme, tiedämme toimintatapamme ja kenelle soittaa missäkin tilanteessa, pystymme vastaamaan paremmin tulevaisuuden uhkiin. Yksin ja yhdessä.

Kirjoittaja Jussi Toivanen
Kirjoittaja

Johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen työskentelee informaatiovaikuttamisen ja kriisiviestinnän asiantuntijana valtioneuvoston kansliassa. Toivanen on työskennellyt aikaisemmin viestinnän erilaisissa tehtävissä muun muassa Pääesikunnassa, Poliisihallituksessa ja sisäministeriössä. Koulutukseltaan Toivanen on valtiotieteiden maisteri ja filosofian maisteri.

Lisää aiheesta:

Graph on the dimension of hybrid warfare and the concept of interfaces

The Hybrid Face of Warfare in the 21st Century

The assumption that in hybrid warfare the risk of military escalation and political damage could be kept within limits may at the same time increase the likelihood of its offensive use. For this reason, it is more than likely that hybrid warfare in various manifestations will shape the “face of war” in the 21st century.

Lue artikkeli »
Eduskunta kokoontui vuoden 2018 viimeiseentäysistuntoon 21.12.2018 hyväksyttyäänedellisenä päivänä toisessa käsittelyssähallituksen esityksen eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnanvalvonnasta. Kuva: Hanne Salonen, eduskunta

Lakimuutokset Suomessa hybridiuhkien aikakautena

Suomea pidetään hybridiuhkien torjunnassa edelläkävijänä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisen kokonaisturvallisuuden hallintamallin lisäksi yksi torjunnan kulmakivistä on ollut lainsäädäntömme ”hybridinmentävien” aukkojen aktiivinen paikkaaminen.

Lue artikkeli »