Hybridivaikuttamisesta ja informaatiovaikuttamisesta sen osana on puhuttu viime vuosien aikana paljon. Tässä kirjoituksessa kerrotaan niistä periaatteista, joiden avulla viranomaiset ovat lähteneet miettimään keinoja erityisesti informaatiovaikuttamiseen vastaamiseksi.
Katse kengänkärjistä aina horisonttiin – mielellään myös sen taakse
Yksin vai yhdessä?
Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia
Miksi yhteistyö on tärkeää?
Kansainvälinen yhteistyö ja tietojenvaihto on osoittanut, että informaatiovaikuttamisessa käytetyt keinot ja toimintatavat ovat olleet eri maissa hyvin samanlaiset. Tämän vuoksi on tärkeää, että meillä on toimivat ja hyvät yhteistyösuhteet kumppanimaiden kanssa myös tässäkin asiassa.
Tietoja ja kokemuksia vaihtamalla, pystymme parantamaan ja tehostamaan omaa toimintaamme. Samalla pystymme varautumaan myös meitä vastaan mahdollisesti tulevaisuudessa kohdistuvaan toimintaan, yksin ja yhdessä.
Mitä kansainvälinen yhteistyö on käytännössä?
Ruotsin kanssa olemme vuosina 2017 ja 2018 järjestäneet kaksi informaatiovaikuttamiseen vastaamista koskevaa yhteisharjoitusta. Vastuuviranomaisina näissä harjoituksissa ovat olleet valtioneuvoston kanslia Suomesta ja Regeringskansliet Ruotsista.
Harjoituksiin on osallistunut kumpanakin vuonna noin 20 virkamiestä eri viranomaista Suomesta ja Ruotsista. Naton Strategisen viestinnän osaamiskeskus Riiasta (Nato StratCom CoE), jonka toiminnassa Suomi on ollut alusta lähtien mukana, on tukenut näiden harjoitusten valmisteluja.
Aloite yhteisistä harjoituksista tuli alun perin Suomesta. Harjoitukset on valmisteltu Suomen ja Ruotsin kansallisista lähtökohdista, ja niiden tarkoituksena on ollut kouluttaa virkamiehiä negatiivisen informaatiovaikuttamisen ja sen eri ilmenemismuotojen, kuten valeuutisten ja disinformaation, havaitsemisessa ja niihin vastaamisessa. Harjoituksissa informaatiovaikuttamista on tarkasteltu ja lähestytty monesta näkökulmasta.
Nämä harjoitukset on koettu molemmissa maissa erittäin hyödylliseksi. Harjoitukset ovat tarjonneet hyvän mahdollisuuden tutustua toistemme toimintatapoihin, vaihtaa kokemuksia ja tietoja sekä tutustua kollegoihin. Tämä Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö informaatiovaikuttamista koskevassa harjoitustoiminnassa on herättänyt paljon kiinnostusta ulkomailla.
Teoriasta käytäntöön?
Viimeisten vuosien aikana on ollut hienoa huomata, miten eri organisaatiot ja toimijat ovat ottaneet informaatiovaikuttamiseen varautumisen ja siihen vastaamisen osaksi päivittäistä toimintaansa. Useat toimijat eri puolilla Suomea järjestävät koulutusta aiheeseen liittyen. Valmius- ja varautumissuunnitelmia päivitettäessä informaatioympäristön uudenlaiset uhat on otettu huomioon. Lisäksi hybridivaikuttamista ja informaatiovaikuttamista sen työkalupakkiin kuuluvana on käsitelty osana alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä valmiusharjoituksia. Näin sen kuuluukin olla. Suunnitelmissamme on kehittää ja jatkaa koulutus- ja harjoitustoimintamme lähivuosien aikana erityisesti kuntien ja kaupunkien kanssa eri puolilla Suomea.
Paha virhe on, jos informaatiovaikuttamista kohdeltaisiin jonain irrallisena oliona tai sen ajateltaisiin olevan jotain ohimenevää, päivittäisestä toiminnasta irrallista ja erityistä. Virhe on myös, jos asiassa lähdetään hyperventiloimaan ja laukalle. Asiaan pitää suhtautua vakavasti ja ottaa se sellaisena. Vähätellä ei missään nimessä saa, mutta maltti ja järki tässäkin asiassa on hyvä pitää mielessä.
Mitä paremmin tunnemme toisemme, tiedämme toimintatapamme ja kenelle soittaa missäkin tilanteessa, pystymme vastaamaan paremmin tulevaisuuden uhkiin. Yksin ja yhdessä.
Kirjoittaja
Johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen työskentelee informaatiovaikuttamisen ja kriisiviestinnän asiantuntijana valtioneuvoston kansliassa. Toivanen on työskennellyt aikaisemmin viestinnän erilaisissa tehtävissä muun muassa Pääesikunnassa, Poliisihallituksessa ja sisäministeriössä. Koulutukseltaan Toivanen on valtiotieteiden maisteri ja filosofian maisteri.
