Reserviupseerikoulu 100 vuotta

Johtajakoulutusta maanpuolustuksen ja yhteiskunnan tarpeisiin eilen, nyt ja huomenna

Reserviupseerikoulu täytti sata vuotta huhtikuussa 2020. Pandemian vuoksi juhlat siirtyivät vuodella ja niitä vietettiin 12. kesäkuuta 2021 verkkotilaisuutena. Yhtenä tilaisuuden osana järjestettiin johtajakoulutuswebinaari, jossa käsiteltiin otsikon mukaisia teemoja.

Reserviupseerikoulu on tuottanut johtamisen suorituskykyä jo yli sata vuotta. Lähtökohtana koulutuksessa on aina ollut Puolustusvoimien sodan ajan tarpeet, mutta johtamisen yleiset periaatteet ovat toki olleet sovellettavissa myös muualla. Johtajien kouluttaminen, kasvattaminen, opettaminen ja valmentaminen on aina ollut yhdistelmä ihmisen ominaisuuksien positiivista muovaamista ja valitun viitekehyksen mukaisten asioiden opettamista.

Kaiken sotilaskoulutuksen ikiaikainen haaste on se, että sen pitäisi valmistaa tulevaisuuteen – ei menneisyyteen tai edes nykypäivään. Suomalaisen asevelvollisuuden koulutusvaiheessa luotujen valmiuksien pitäisi esimerkiksi reserviupseerien osalta kantaa jopa 40 vuotta.

RUK 100 -pääjuhla alkoi seppeleen laskulla kaatuneiden upseerien patsaalla Reserviupseerikoulun päärakennuksen edessä.
Kuva: Puolustusvoimat

Nyt johtajakoulutuksen haastaa monta eri asiaa. Oppijat ovat muuttuneet: 2000-luvulla syntynyt on oppijana ja ihmisenä – sekä myös johdettavana – hyvin erilainen monissa ulottuvuuksissa. Digitalisaatio liittyy oppimiseen ja johtamiseen keskeisesti, koska johtamisen horisontti laajenee koko ajan myös alatasolla. Yhteiskunnallinen kehitys on huomioitava. Taistelun johtaminen on todella kurjaa, jolloin johtajalla korostuu henkisen ja fyysisen kurjuuden sietäminen ja kestäminen.

Puolustusvoimien johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelman keskiössä onkin ihmisten johtaminen. Tällöin esiin nousevat itsetuntemus, vuorovaikutus sekä jatkuva kehittyminen ja kasvaminen. Johtamisen teoriaopetuksen painopiste on reserviupseerikurssilla. Tätä kautta luodaan kykyä kehittää itseään ja ymmärtää johtamisen ilmiöitä laajemmin.

Reserviupseerikurssin tavoitteena on luoda valmiudet olla ammattitaitoinen, yhteistyökykyinen ja oppimishaluinen johtaja, joka johtaa joukkoaan omalla esimerkillään ja saa tehtävän edellyttämän toiminnan syntymään joukon sisältä.

Tähän tavoitteeseen pyritään hyödyntämällä modernin koulutuksen ja kasvatuksen sekä opetuksen ja valmennuksen käytössä olevaa menetelmäkirjoa. Taisteluteknisen osaamisen kautta johtaminen siirretään kunkin aselajin tyyppitehtäviin. Johtamiskoulutuksen keskiössä on kolmio ”orientaatio – jatkuva reflektio – taisteluanalyysi”. Tällöin harjoituksen alussa, keskellä ja lopussa jatkuvasti käsitellään johtamisen ilmiöitä.

Pyrkimyksenä on luoda ilmapiiri ja mahdollisuudet jokaiselle oppia johtamista joka päivä. Tämä on toki viime kädessä aina oppijasta kiinni: ketään ei voi pakottaa oppimaan. Reserviupseerikoulutuksen kulminaatiopisteenä onkin aina ollut asennemaailma. Tavoitteena on, että kurssin päättyessä joukkoon siirtyy upseerikokelas, jonka arvo- ja asennemaailma vastaa johtajan roolin vaatimuksia. Tällöin asiaosaamisen yläpuolella on henki – RUK-henki – jolloin ihminen ymmärtää osansa suuremmassa kokonaisuudessa, uskoo että kaikesta selviää ja haluaa oppia uutta jatkuvasti.

Mitä tämä voi sitten tarkoittaa tulevaisuudessa? Nopea yhteiskunnallinen ja teknologinen muutos haastaa johtamisen kaikilla tasoilla. Uusien välineiden ja menetelmien kautta organisaatiot ja toimintatavat altistuvat jatkuville muutoksille. Lähiympäristön – siis sen mitä muut tekevät – jatkuva havainnointi vaikuttaa myös toimintaamme. Oma johtaminen on kaikissa olosuhteissa kyettävä asettamaan tähän kontekstiin.

Johtajakoulutuswebinaarin moderaattorina toimi Riku Rantala (vas.) ja panelisteina reserviupseerikurssin johtaja Tommi Sikanen, Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Mikko Mursula.
Kuva: Puolustusvoimat

Reserviupseerikoulussa tunnistetaan, että sotilasjohtamisen näkökulmasta reserviupseerikurssilla luodaan perusta, jonka päälle upseerikokelas johtajakaudella rakentaa ensimmäiseen sodan ajan tehtäväänsä liittyvän osaamisen. Mutta reserviupseerin ura on pitkä. Siihen mahtuu monia eri tehtäviä eri tasoilla. Luotamme siihen, että reserviupseerin kyky oppia uutta Puolustusvoimien viitekehyksessä syntyy yhdistelmästä varusmiespalveluksessa opittua ja elämänkokemuksen tuomaa varmuutta.

Tämän kaiken onnistuminen edellyttää kuitenkin myös jatkuvuutta, ja kertausharjoitusten ohella jatkuvuutta ylläpidetään etenkin asevelvollisuusviestinnällä.

Asevelvollisuusviestintä tulisikin nykyisin nähdä aiempaa kokonaisvaltaisempana ja vaativampana: sillä on voitava paitsi ylläpitää RUK-henkeä ja inspiroida reserviupseeriston ”sotilasjohtajaminää” eri elämänvaiheissa myös perustella reserviupseerikoulutuksen ja asevelvollisuusarmeijan oikeutusta ja merkitystä modernissa yhteiskunnassa, jossa molempia on kyseenalaistettu ja tullaan kyseenalaistamaan.

RUK:n satavuotisjuhlan yksi asevelvollisuusviestintäteko oli se, että juhla toteutettiin interaktiivisena verkkotilaisuutena. Toteutusta tukivat RUK:n Oppilaskunnan kannatusyhdistys, RUK-museo ja Reserviupseeriliitto, jotka myös omalta osaltaan jatkuvasti tekevät tärkeää asevelvollisuusviestintää.

Koko juhla, mukaan lukien johtajakoulutuswebinaari, on nähtävissä verkkotallenteena. Lisäksi 45-minuuttinen juhladokumentti Upseerioppilaan arki julkaistiin myös Puolustusvoimien YouTube-kanavalla, jossa se keräsi kahdessa vuorokaudessa yli 50 000 katselukertaa ja nousi Suomen viikon 25:n trendaavimman videon joukkoon.

Asevelvollisuusviestintä on myös osa kokonaisturvallisuusajattelua – informaatiovaikuttamisen ja -vaikutusten hallintaa. Molemmat ovat olennainen osa niin hybridiuhkaa kuin digiajan taistelukenttää, ja niiden hallintaan on panostettava myös rauhan aikana niin Reserviupseerikoulussa kuin koko Puolustusvoimissa.

Kuten P.W. Singer ja Emerson T. Brooking osoittavat vuoden 2018 palkitussa teoksessaan LikeWar – The Weaponization of Social Media: teknologia, sota ja politiikka muovautuvat sosiaalisessa mediassa viraali-informaatioksi, joka voi vaikuttaa paitsi taisteluiden lopputuloksiin, myös kansakuntien kohtaloihin.

RUK:n 100-vuotisjuhlan tallenne, johtajakoulutuswebinaariin ja Upseerioppilaan arki -dokumentti löytyvät osoitteesta https://maavoimat.fi/ruk-100

Kirjoittajat

Everstiluutnantti Tommi Sikanen palvelee reserviupseerikurssin johtajana Maasotakoulussa. Edellisessä tehtävässään hän toimi  Maanpuolustuskurssien apulaisjohtajana. Sikanen on suorittanut 222. maanpuolustuskurssin.

Reservin kapteeni Riku Rantala on palkittu toimittaja ja mediayrittäjä, joka on palvellut reserviläisenä RUK:ssa yli 25 vuotta.

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Lisää artikkeleita:

Reserviupseerikoulu 100 vuotta

Reserviupseerikoulu on tuottanut johtamisen suorituskykyä jo yli sata vuotta. Lähtökohtana koulutuksessa on aina ollut Puolustusvoimien sodan ajan tarpeet, mutta johtamisen yleiset periaatteet ovat toki olleet sovellettavissa myös muualla.

Lue artikkeli »
Suomessa siirrytään osaksi työvoimaa vasta 20–30 vuoden iässä, mutta kouluttautuneina. Joidenkin maahanmuuttajaryhmien lapset jäävät muista väestöryhmistä jälkeen koulutuksessa ja osaamisessa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Suomen väestökehityksen suunta

Väestön ikääntyminen nostetaan hallitusohjelman ensimmäisessä virkkeessä kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen, globalisaation ja teknologisen kehityksen rinnalla Suomea ja maailmaa keskeisesti muuttavaksi tekijäksi. Suomessa väestön ikääntyminen on eurooppalaisittainkin nopeaa ja jatkuu vielä useita vuosikymmeniä vanhusväestön lisääntymisen seurauksena.

Lue artikkeli »