Eurooppalainen interventioaloite

Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti EU:n tulevaisuutta koskevassa puheessaan syyskuussa 2017 Euroopalle yhteisiä interventiojoukkoja (European Intervention Initiative eli EI2). Niihin voisi osallistua pieni ryhmä vapaaehtoisia eurooppalaisia maita.

 

Artikkeli on kirjoitettu pääosin heinäkuussa 2018

Eurooppalaisen interventioaloitteen taustalla on ajatus, jonka mukaan strategisen tilanteen muuttumisen myötä eurooppalaisten valtioiden kansalliset intressit nivoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Solidaarisuus eurooppalaisten välillä on vahvistunut. Nykyistä pidemmälle vietyä operatiivista valmiutta ja kykyä vastata tarpeen tullen itsenäisesti eurooppalaisten intressien puolustamiseen tarvitaan silloin, kun Euroopan turvallisuus tai sen keskeiset intressit ovat uhattuina. 

 

Eurooppalainen puolustusyhteistyö on kehittynyt Ranskan näkökulmasta erittäin myönteiseen suuntaan. EU-maat sopivat muun muassa Ranskalle tärkeän pysyvän rakenteellisen yhteistyön käynnistämisestä. Isommat toimijat, kuten EU ja Nato, vastaavat kuitenkin hitaasti kriiseihin, vaikka ne ovatkin edelleen Euroopan puolustuksen peruspilarit.  Interventioaloitteen tarkoituksena ei ole luoda päällekkäisiä rakenteita EU:n ja Naton kanssa, vaan tukea niitä ja täydentää niiden toiminnan aukkoja.  Aloite on samalla Euroopalta konkreettinen vastaus Yhdysvalloille, joka on edellyttänyt eurooppalaisilta suurempaa ja uskottavaa panostusta puolustuksen taakanjakoon. 

 

Ranskan tavoitteena on koota yhteen kyvykkäät eurooppalaiset kumppanit, jotka ovat valmiita osallistumaan myös vaativiin operaatioihin. EI2-ryhmään osallistuvien maiden on sitouduttava aloitteen yhteisiin periaatteisiin. Alkuvaiheessa aloitteessa ovat mukana Ranska, EU:sta irtautuva keskeinen puolustusyhteistyökumppani Iso-Britannia, Tanska, Espanja, Alankomaat, Portugali, Saksa, Belgia ja Viro. Myös Suomelle ja Ruotsille on esitetty kutsu osallistua aloitteeseen. Elokuussa puolustusministeri Parlyn ja presidentti Macronin vieraillessa Helsingissä Suomi ilmaisi halunsa osallistua aloitteeseen. Ranskalla on aloitteessa mukana olevien maiden kanssa jo aiempaa kokemusta operatiivisesta ja tiedustelutiedonvaihtoon perustuvasta yhteistyöstä muun muassa Natossa ja yhteistyön syventäminen EI2:n puitteissa on siten luontevaa.  Suomi on osallistunut Ranskan tavoin aktiivisesti eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämiseen ja se nähdään tärkeänä kumppanimaana eurooppalaisessa turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä. Muiden maiden on mahdollista liittyä aloitteeseen myöhemmin. 

 

Ranskan presidentti Emmanuel Macron virallisella vierailulla Suomessa 29–30.8.2018.

Kuva: Juhani Kandell/tasavallan presidentin kanslia

 

EI2 on tarkoitettu eurooppalaisen puolustuksen vauhdittajaksi, jolla on vaikuttavuutta sekä Naton että EU:n konteksteissa. Kyse on askeleesta yhä syvenevässä puolustusyhteistyössä eurooppalaisten kumppanien kesken. Interventioaloitteen myötä mukana olevien maiden strateginen kulttuuri, operatiivinen kapasiteetti ja nopeus kehittyvät pitkällä tähtäimellä yhdenmukaisemmiksi erittäin käytännönläheisen yhteistyön kautta.  Perusajatuksena on, ettei yhteistyötä ole mahdollista tiivistää, ellei eurooppalaisten valtioiden strategista ajattelua ja kulttuuria pyritä samalla lähentämään. Aloitetta ei ole tarkoitus kehittää uudeksi kansainväliseksi järjestöksi, vaan tarkoituksena on hyödyntää olemassa olevia kansallisia suorituskykyjä. Käytännön yhteistyötä hoitamaan perustetaan pieni sihteeristö, joka sijoitetaan Ranskan puolustusministeriön alaisuuteen.

 

Aloitteen puitteissa tehtävä yhteistyö voi kattaa hyvinkin erilaisia sotilaallisia operaatioita. Yhteistyöhön osallistuvat maat päättävät omien kansallisten suorituskykyjensä mukaisesti, mihin operaatioihin ja millä tavoin he osallistuvat. Ryhmän maat tuovat toimintaan vastaavasti omia painopistealueitaan sekä osaamistaan eri alueilta.

 

Toiminnan neljä painopistettä ovat strateginen ennakkoarviointi tiedustelutiedonvaihdon pohjalta, työskentely operatiivisten tilannearvioiden pohjalta, tuki kansainvälisille operaatioille sekä kokemusten vaihto operaatioista ja kunkin maan käytännöistä. Päämääränä on parantaa reagointivalmiutta ennakoimalla kriisejä ja vastaamalla niihin jo etukäteen.

 

Aloite käynnistettiin virallisesti 25.6.2018, jolloin yhdeksän aloitteessa mukana olevan maan puolustusministerit allekirjoittivat yhteisen aiejulistuksen.

Ranskan puolustusministeri Florence Parly vieraili Suomessa 23.8. Seuraavana päivänä tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulkoja
turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat, että Suomi ilmaisee kiinnostuksensa osallistua Ranskan tekemään Euroopan interventioaloitteeseen.

Kuva: puolustusministeriö

 

Ranskan rooli eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämisessä on ollut alusta alkaen erittäin keskeinen ja presidentti Macronin kaudella EU:n uudistuksia halutaan viedä määrätietoisesti eteenpäin.  Terrorisminvastainen taistelu ja puolustus- ja turvallisuusyhteistyön kehittäminen ovat Ranskalle keskeisiä prioriteetteja. Euroopan puolustus- ja turvallisuusyhteistyön sekä kahden- ja monenvälisten kumppanuuksien nähdään tukevan myös Ranskan kansallista strategista autonomiaa eurooppalaisten intressien puolustamisen lisäksi.  Britannian EU-eron jälkeen Ranska on ainoa YK:n turvaneuvoston pysyvä jäsen EU:ssa sekä EU:n ja Naton perustajajäsen.  Ranska tiedostaa vastuunsa eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön rakentamisessa ja haluaa varmistaa paikkansa sen suunnannäyttäjänä myös jatkossa. Ranskan interventionaloite voidaan nähdä osana tätä ajattelua.

Kirjoittaja:

Salla Sammalkivi on ollut ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 2002 lähtien. Hän on työskennellyt viimeiset neljä vuotta Suomen Pariisin suurlähetystöstä ja sitä ennen Suomen suurlähetystössä Brasiliassa ja Genevessä. Sammalkivi toimii tällä hetkellä valtioneuvoston EU-sihteeristössä puolustuskysymyksistä vastaavana erityisasiantuntijana.

 

 

Please reload

Lisää aiheesta:

Please reload

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2019 Maanpuolustus-lehti