Globaali Britannia – ”International by Design”

Britannia Euroopan vahvimpana sotilasmahtina pitää turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan erityissuhdetta Yhdysvaltoihin merkittävimpänä. Yhdysvaltain uuden presidentin ja hallinnon kausi on eittämättä havahduttanut britit erityissuhteen merkityksestä eri osapuolille ja suhteen haavoittuvuuteen pitäessään sitä aiemmin itsestäänselvyytenä.

 

Toinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kulmakivi maalle on Nato-liittolaisuus ja Britannian keskeinen eurooppalainen johtava rooli siinä. Vaikka britit usein kritisoivatkin Natoa sen hitaudesta, yhtenäisyyden puutteesta ja päättämättömyydestä, on Natolla vahva rooli maan politiikassa, strategiassa ja käytännön toimissa. Tosin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asiantuntijoiden mukaan operointi ja yhteistoiminta kahden- tai monenvälisesti sekä koalitiona on paras tapa toimia, mutta Nato täytyy pitää poliittisesti ja sotilaallisesti toimivana ja vahvana. Natoa täytyy vahventaa ja kehittää, kuten Britannia on tuonut vahvasti esiin vuoden 2014 Walesin Nato-huippukokouksen jälkeen.

 

Britannian puolustuspolitiikka rakentuu niin globaaleihin kuin kahden- ja monenvälisiin suhteisiin. Linja on osa jo vuosien 2010 ja 2015 puolustusselontekoja, eikä kyseessä siis ole vuoden 2016 brexit-kansanäänestyksestä aiheutunut linjanmuutos. Britannia nimesi 2010 Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi tärkeimmäksi liittolaiseksi Ranskan, jonka kanssa luotiin laaja turvallisuus- ja puolustussopimus Lancaster-sopimus vuonna 2010.

 

Vuoden 2015 selonteossa nimettiin myös useita maita, joiden kanssa Britannia haluaa rakentaa vahvemman kahdenvälisen suhteen, kuten esimerkiksi Saksa ja Puola. Britannia haluaa syventää poliittis-strategisen suhteensa Saksaan saman kaltaiseksi kuin suhteensa Ranskaan.. Puolan kanssa Britannia uudisti yhteistyösopimuksen vasta kesällä 2018, joten sen suhteen kehitys nähdään myöhemmin. Britannian EU-eropäätös on kuitenkin politisoinut myös turvallisuus- ja puolustussuhteiden rakentamista Euroopassa ja maailmalla.

 

Monenvälisistä suhteista onnistunein esimerkki on vuonna 2015 aloitettu JEF-koalitio (Joint Expeditionary Force) Alankomaiden, Norjan, Tanskan, Viron, Latvian, Liettuan ja vuodesta 2017 mukaan liittyneiden Ruotsin ja Suomen kanssa. Todennäköisesti Britannia olisi poliittisesti halukas luomaan monenvälisiä turvallisuuskonsepteja alueellisesti muuallakin maailmassa, kuten esimerkiksi Arabian niemimaalla, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa. Niiden luominen käytännössä on vaikeaa ja erityisesti Britannian resursseja kuluttavaa. Motiivina on luonnollisesti intressialueiden turvallisuus ja alueen maiden sitominen taloudellisesti sekä poliittisesti lähelle Britanniaa.

 

 

Joint Expeditionary Force – JEF

Britannialla on useita syitä pohjoiseurooppalaisen koalition luomiselle. Britannia on seurannut mielenkiinnolla pohjoismaista yhteistyötä. Osin siihen perustuen se loi epävirallisen mutta hyvin toimivan Northern Group -yhteisön (Alankomaat, Iso-Britannia, Saksa, Puola, Baltian maat ja Pohjoismaat) keskustelua ja tiedon vaihtoa varten. Lisäksi erityisesti Pohjoismailla ja Alankomaalla on vahva ja positiivinen imago Britanniassa luotettavina ja samoihin arvoihin perustuvina yhteiskuntina.

 

Operatiivisesta näkökulmasta briteillä on vielä vahvasti muistissa kokemukset Afganistanin ja Irakin operaatioista, joissa kesken vaikean operaation luotiin eri maista taktisia joukkoja ilman niiden yhteensopivuutta. Britannia ei halua tulevaisuudessa operaatioita ilman etukäteen sovittuja ja harjoiteltuja yhteensopivia joukkoja. Mieluiten niiden tulisi olla valmiiksi valikoituja luotettavia kumppaneita.

Britanniassa on asetettu suuria toiveita JEF:n toimimiselle, vaikka sen merkitys ymmärretään vielä kovin eri tavalla Britanniassa, kumppanimaissa ja muualla maailmassa. JEF on koalitiokonsepti, jossa kumppanimaiden asevoimia kokonaisuudessaan tai sen valikoituja osia sovitetaan yhteistoimintaan eri operaatiossa ja tehtävissä. Mahdollisten skenaarioiden skaala on aina humanitäärisistä tehtävistä ja kriisinhallintaoperaatioista sodankäyntiin saakka.

 

Britannia toimii konseptissa aina johto- ja kehysvaltiona. Se voi toimia yksin tai yhdessä osan tai kaikkien JEF-maiden kanssa. Jokainen valtio päättää itse tapauskohtaisesti osallistumisesta ja osallistumistasosta. JEF ei siis ole joukkopooli tai valmiusvuoro useiden muiden kansainvälisten mallien mukaisesti, vaan se on konsepti joka mahdollistaa yhteistoiminnan kehittämisen tulevaisuuden tarpeiden mukaan. Erilaisia joukkopooleja luonnollisesti kootaan operatiivis-taktisen harjoittelun, suunnittelun ja eri operaatioskenaarioiden valmistelujen myötä, mutta kyseessä ei ole siis osallistumispäätös.

 

Suomelle JEF luo yhden uuden puolustuksen turvallisuuskerroksen muiden valittujen turvallisuuslinjausten rinnalle. Lisäksi se sitoo meidät osaksi monenvälistä turvallisuus- ja puolustuskumppanuutta. JEF on luonnollinen pohjoiseurooppalainen kumppanuussuhde, jossa on mukana meille tärkeät ja läheiset Pohjoismaat, arvoiltaan ja kulttuuriltaan läheisiä maita sekä sotilaallisesti Euroopan suorituskykyisin valtio. JEF-konsepti ei vaadi eikä velvoita meitä vähentämään osallistumista muihin valikoituihin turvallisuusmekanismeihin, vaan pikemmin vahvistaa niitä. JEF on suunniteltu olevan tarvittaessa tukeva ja täydentävä osa Naton, EU:n, YK:n ja mahdollisen koalition johtamia tehtäviä ja operaatioita.

 

 

Joint Expeditionary Forcen valmisteluvaihe päättymisen ja toimintavalmiuden saavuttamisen julkistamisen yhteydessä JEF-maiden puolustusministerit allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan.

Kuva: puolustusministeriö

 

 

Suomen ja Britannian kahdenvälinen suhde

Suomen merkitys Britannialle on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana suuresti. Taustalla vaikuttaa ensinnäkin Suomen kuuluminen luotettavana ja aktiivisena toimijana Pohjoismaihin. Toiseksi, kansallisesta puolustuksesta huolehtiminen kaikkine suorituskykyineen, sekä osallistumien vaativiin kriisinhallintatehtäviin. Kolmanneksi sijainti Venäjän naapurivaltiona sekä maan tunteminen ja seuranta.

 

Merkittävää on myös puolustusministeriöiden ja asevoimien johdon luomat toimivat ja luottamusta rakentavat keskinäiset henkilösuhteet. Toimiakseen monenväliset suhteet tarvitsevat rinnalleen hyvät ja aktiiviset kahdenväliset suhteet. JEF ei voi onnistua ja kehittyä tulevaisuudessa ilman yhteisiä ja kaikkien puolustushaarojen kahdenvälisiä käytännön suhteita. Kahdenväliset suhteet luovat pohjan kestävälle luottamukselle ja ymmärrykselle toimia yhdessä ja monenvälisesti.

 

Esimerkiksi Britannia uskoo Pohjoismaiden keskenään jo omaavan erinomaiset kahdenväliset suhteet, mikä on yksi JEF:n onnistumisen ja rakentamisen kulmakivi. Vuonna 2016 allekirjoitettu Suomen ja Britannian välinen puolustusyhteistyön aiesopimus on keskeinen pohja kahdenvälisen suhteen rakentamiselle.

 

 

Arvio suhteen tulevaisuudesta

Monenvälinen maaryhmäkonsepti JEF on Britanniassa poliittisessa haasteessa tulevan EU-eron takia. Britannialle on tärkeää löytää sopiva JEF-operaatio ja osoittaa konseptin toimivuus liittolaisille. JEF tulee nähdä pitkän ajan turvallisuus- ja puolustuskonseptina, jonka ”kotipesä” on Pohjois-Euroopassa, ja joka vahvistaa kaikkien kumppaneiden suhteita myös kahdenvälisesti. Samalla se luo Suomelle yhden hyvän kehysvaltion lisää operoida ja toimia kansainvälistä turvallisuutta tukevissa tehtävissä ja operaatiossa esimerkiksi Euroopan lähialueilla.

 

Britannian EU-eron jälkeen JEF-konsepti vahvistaa yhteisiin arvoihin ja kulttuuriin perustuvien kumppanuuksien arvoa. Toimiva konsepti vahvistaa poliittisesti, muun muassa EU:n ja Naton jäsenyydestä eri ratkaisuja tehneiden maiden välisiä yhteistoimintasuhteita.

Kirjoittaja:

Everstiluutnantti Janne Ilomäki on toiminut Suomen puolustusasiamiehenä Isossa-Britanniassa ja Irlannissa 2015–2018, opiskellut Britannian puolustusakatemiassa ja valmistunut maisteriksi London King’s College yliopistosta 2014. Ilomäki on myös palvellut yleisesikuntaupseerina Naton SHAPE-esikunnassa 2006–2009 sekä eri tehtävissä Pääesikunnassa, Puolustusvoimien tiedustelulaitoksella ja Maavoimissa.

 

 

Please reload

Lisää aiheesta:

Please reload

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2019 Maanpuolustus-lehti