Haastattelu: sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi

2.6.2019

Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 12.4.2019

Toimitte pitkään EU:n tiedustelu- ja tilannekeskuksessa ja komission turvallisuusjohtajana. Mitä oppeja toitte mukana uuteen tehtäväänne?

 

Ehkä tärkein on ymmärrys siitä, että ne kysymykset, haasteet ja uhkakuvat, joiden kanssa työskentelemme, eivät ole vain kansallisia, eivätkä edes vain eurooppalaisia, vaan globaaleja. Tähän liittyen aiemmissa tehtävissä pystyi verkostoitumaan, ymmärtämään Euroopan unionia ja sen instituutioita sekä oppimaan erilaista tapaa nähdä asioita. Jotkut asiat, jotka meille ovat suomalaisille tärkeitä, eivät sitten olekaan muille niin tärkeitä. Tällöin korostui myös se, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajanveto on enintäänkin veteen piirretty viiva.

 

Toinen asia on se, että myös Suomessa pitää olla kyky nähdä kauemmaksi ja ennakoida tilanteen muutoksia. Ennakkovaroituksesta tai jonkin asian esille nostamisesta on päästävä ennakoivaan toimintaan. Tiedustelun asema tilannekuvan tuottajana on korostunut. Olen iloinen siitä, että tiedustelulainsäädäntö on edennyt Suomessa.

 

Onko mikään yllättänyt uudessa tehtävässä?

 

Vaikka sisäministeriön ydintoimiala on turvallisuus, niin kansliapäällikön tehtävään liittyy paljon muuta, kuten vaikka jäsenyyksiä laajalti erilaisissa komiteoissa ja neuvostoissa esimerkiksi alueellistamiskysymyksistä rahapeliasioihin. Tämä tehtäväkenttä ja yhteiskunnallinen rooli on vaatinut opettelua.

 

***

 Kuva: Ruotuväki / Jussi Pohjavirta

 

 

Mitkä ovat sisäministeriön toimialan suurimmat haasteet ja mahdollisuudet toimikaudellasi?

 

Mahdollisuuksien osalta näkisin tärkeänä sen, että uusi lainsäädäntö mahdollistaa turvallisuusviranomaisten tehokkaan toiminnan. Tätä kautta poliittisten päättäjien ja korkeimpien virkamiesten turvallisuustietoisuus on lisääntynyt merkittävästi. On hyvä, että kaikkialla pohditaan eri asioissa turvallisuusulottuvuuksia. Sisäministeriö voi toimia asiantuntijana tarvittaessa myös muille ministeriöille. Suurimpana haasteena taas on saada hallinnonalalle alkavalla hallituskaudella pitkäjänteinen rahoitusmalli, jolla toimintaa kyetään kehittämään suunnitelmallisesti tietäen reunaehdot. On huomioitava, että joka viides valtion virkamies työskentelee sisäministeriön hallinnonalalla. Mutta silti esimerkiksi poliisien määrä väkilukuun suhteutettuna on erittäin alhainen eurooppalaisesti ja jopa globaalisti vertailtuna.

 

Sisäministeriön hallinnonala on erittäin laaja, jopa monialainen konserni. Miten tehtäväkenttä sovitetaan yhteen kansliapäällikön näkökulmasta?

 

Sisäministeriössä on syksystä 2018 alkaen tehty konsernistrategiatyötä, jolla pyritään luomaan suuntaviivat sekä jäsentämään yhteiset näkemykset. Tämä jää uuden ministerin hyväksyttäväksi. Keskeisenä tekijänä strategiassa on se, että turvallisuuden tunteen täytyy säilyä korkeana Suomessa. Tähän liittyen kansallisen turvallisuuden uhkat on kyettävä torjumaan ja maahanmuuton on oltava hallittua sekä yhteiskunnallisesti kestävää. Strategiaprosessi itsessään on ollut erittäin arvokasta hallinnonalalle. Ajatuksia on myös testattu keskeisten kumppanien kanssa. Hyvä yhteistoiminta viranomaisten välillä ei tapahdu itsestään vaan se vaatii jatkuvaa työtä ja kehittämistä muuttuvassa maailmassa. Strategian lisäksi ministeriössä on laadittu myös hallinnon tulevaisuuden ohjausmallia, jossa käsitellään toimintaa ja tehtäviä sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti strategiselta tasolta aina taktiselle tasolle asti. Sisäministeriön rooli on konsernin strateginen johto ja virastot puolestaan hoitavat operatiivisen ja taktisen toiminnan.

 

Turvallisuusuhkilta suojautuminen edellyttää tänä päivänä paitsi vahvaa perinteistä puolustusta myös kokonaisvaltaista resilienssiä hybridivaikuttamista vastaan. Sisäministeriön rooli ja toimivaltuudet ovat kasvaneet. Miten näette uusien toimivaltuuksien vastaavan turvallisuusympäristön vaatimuksiin ja onko vielä jotain selkeitä aukkoja?

 

Uuden lainsäädännön ja uusien toimivaltuuksien osalta pitää nyt arvioida miten ne istuvat käytännön tekemiseen. Kuten tasavallan presidentti totesi eduskunnan istuntokauden päättäjäisissä, että tällä sektorilla ”työ jatkuu”. Ehkä merkittävin asia, joka jäi kesken, on reservipoliisihanke. Otamme hallinnonalalla tarkkaan huomioon kaikkia asiaan liittyvät lausunnot. Toivon, että asia etenee hyvin uuden hallituksen aloitettua työnsä.

 

***

 

Tämän Maanpuolustus-lehden teema on Afrikka. Sisäministeriön hallinnonala toimii muun muassa Välimerellä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajapinnassa muuttoliikkeisiin vastatessaan. Millaisia haasteita Afrikka ja suuret muuttoliikkeet aiheuttavat sisäiselle turvallisuudelle?

 

Sisäministeriön hallinnonalan on oltava myös tulevaisuudessa aktiivinen siviilikriisinhallinnassa Afrikassa. Tällä osaltaan rakennetaan toimivaa yhteiskuntaa alueella. Hallinnonalan intressi on, että olosuhteet Afrikassa stabiloituvat ja ovat elämisen mahdollistavat. Pidemmällä aikavälillä Euroopan täytyy laajemmin saada muuttoliikkeiden hallinta riittävälle tasolle. Akuuttina kysymyksenä on se, että mikä on Suomen rooli Välimerellä ja esimerkiksi Euroopan rajaturvallisuusviraston Frontexin vahvistamisessa? Yleisesti ottaen on tärkeää, että Afrikka on todellinen teema poliittisessa keskustelussa ja toiminnassa. EU:n koetinkivi tulee olemaan se miten kykenemme varautumaan muuttoliikkeisiin ja hallitsemaan niitä tulevaisuudessa.

 

Suomen ja Venäjän välinen raja on myös EU:n ulkoraja. Miten yhteistyö venäläisten rajaviranomaisten kanssa tällä hetkellä toimii?

 

Sisäministeriön hallinnonalalla rajaturvallisuus on keskeinen prioriteetti. Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän välit tällä sektorilla ovat erittäin asialliset. Tapasin huhtikuun alussa Venäjän varasisäministeri Alexander Gorovoyn Tampereella. Keskustelimme laajasti ja ammattimaisesti rajat ylittävästä rikollisuudesta ja maahanmuutosta. Jatkuva aktiivinen vuoropuhelu Venäjän kanssa on tärkeää. Tehokas ja toimiva rajavalvonta EU:n ulkorajalla on myös Suomen uskottavuuden kannalta keskeistä.

 

***

 

Millaisena näette maanpuolustuskurssien roolin sisäisen turvallisuuden kehittämisessä?

 

Maanpuolustuskurssit on erinomainen tilaisuus kertoa viranomaisyhteistyöstä sekä hallinnonalan sisällä että sen yli. Olen havainnut, että se on silmiä avaavaa monille kurssilaisille, erityisesti ehkä liike-elämän palveluksesta tuleville. Arvostan paljon mahdollisuutta päästä tarjoamaan faktoja keskusteluun turvallisuudesta. Maanpuolustuskurssit on oikea-aikaisen, oikeasisältöisen ja faktoihin perustuvan yhteiskunnallisiin päättäjiin kohdistuvan viestinnän parhaita foorumeita. On tärkeää pystyä vakuuttamaan ihmiset siitä, että hyvin toimiva ja korruptoitumaton hallinto sekä korkea turvallisuus ja toimiva oikeuslaitos ovat selkeä kilpailuetu Suomelle kaikissa oloissa.

 

Olette käyneet maanpuolustuskurssin numero 185 vuonna 2008. Palaako jotain erityistä mieleen kurssiltanne?

 

Kurssi oli arvokas kokemus nähdä ja kuulla asioista laajasti ohi ja yli oman sektorin. Kurssi lisäsi merkittävällä tavalla valmiutta ja tietoisuutta erilaisista ristikkäisistä vaikutuksista. Olen urani aikana käynyt useita eri kursseja ja olen omaan ansioluettelooni merkinnyt niistä kolme tärkeintä. Maanpuolustuskurssi on yksi näistä kolmesta.

 

Lopuksi toteaisin, että Suomi on erittäin turvallinen maa, vaikka turvallisuusviranomaiset usein synkistelevätkin eri asioiden kanssa. Sisäasianhallinnon tärkeimpänä tavoitteena on pitää tilanne tällaisena myös tulevaisuudessa.

 

Ilkka Salmi aloitti kautensa sisäministeriön kansliapäällikkönä heinäkuussa 2018. Aiemmin hän on toiminut usean turvallisuusalan toimijan johtotehtävissä mm. Euroopan komission turvallisuusjohtajana, EU:n tiedustelu- ja tilannekeskuksen johtajana sekä suojelupoliisin päällikkönä. Salmi on suorittanut 185. maanpuolustuskurssin.

 

 Kuva: Ruotuväki / Jussi Pohjavirta

Please reload

Lisää aiheesta:

Please reload

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2019 Maanpuolustus-lehti