Haastattelu: kansliapäällikkö Jari Gustafsson

15.3.2018

Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 17.1.2018

 

Millainen suurvalta Kiina on tänä päivänä?

 

Kiinan rooli kansainvälisellä näyttämöllä on kasvanut koko ajan samalla kun sen taloudellinen valta on lisääntynyt. Kiina hakee itselleen yhä aktiivisemmin roolia ja siitä on tullut yhä itsevarmempi. Se myös puolustaa omia ydinintressejään ärhäkkäästi: turvallisuuspolitiikka, kansallinen suvereniteetti, Taiwanin asema ja ihmisoikeuskysymykset. Näissä kysymyksissä se ei suvaitse puuttumista ja toimii ennaltaehkäisevästi, ettei puuttumista tapahtuisi.

 

Kiina on globaalin YK-järjestelmän puolustaja ja käyttää järjestelmää hyväksi. Samaan aikaan Kiina kuitenkin tietää, että sen asema globaalissa maailmanjärjestyksessä ei ole niin vahva kuin se voisi olla. Kiinalaisten mukaan Kiinan asema YK:ssa ja Bretton Woods -järjestelmässä perustuu aikaan, jolloin Kiina oli heikko. Siksi Kiina pyrkii luomaan uusia täydentäviä järjestelyjä, joissa heidän oma roolinsa on suurempi. Aasian talousarkkitehtuurissa näkyy, että Yhdysvaltojen ollessa heikko Kiinalle avautuu mahdollisuus vahvistaa omaa suhteellista asemaansa. Kiina on rakentanut suurvallalle kuuluvaa roolia vasta varsin vähän aikaa ja Kiinan johto tietää resurssiensa rajallisuuden.

 

Kiina on asettanut tavoitteeksi olla ”täysin kehittynyt suurvalta” vuonna 2049, kun Kiinan kansantasavalta täyttää 100 vuotta. Mille tuo suurvalta tulee näyttämään?

 

Kiina on itse asiassa asettanut itselleen kolme tavoitetta. Vuonna 2021 on tavoitteena saavuttaa ”kohtuullisen hyvinvoinnin yhteiskunta”, kun Kiinan kommunistinen puolue täyttää 100 vuotta. Viime syksyn Pekingin puoluekongressissa tätä tietä viitoitettiin eteenpäin ja asetettiin uusi välitavoite vuoteen 2035. On täysin mahdollista, että presidentti Xi Jinping on vielä todistamassa tätä ”vanhempana valtiomiehenä”. Vuonna 2049 tavoitteena on, että Kiina on vakiinnuttanut asemansa suurvaltojen joukossa täysimääräisesti. Tältä osin Kiina vertaa itseään etenkin Yhdysvaltoihin.

 

Tämänlaisen tavoitteen asettaminen on mahdollista vain Kiinan kaltaisessa valtiossa, jossa voidaan asettaa suuria yhteiskunnallisia tavoitteita ja valjastaa koko koneisto tavoitteen saavuttamiseen. Se edellyttää johdonmukaista talouskasvua ja poliittisen vallan ulottamista kansainväliselle näyttämölle.

 

  Tiina Takala/puolustusministeriö

 

Edellyttääkö Kiinan aseman vahvistuminen Yhdysvaltojen aseman heikkenemistä? Onko kyseessä nollasummapeli?

 

Globalisaatio ei ole nollasummapeli. Globalisaatio jakaa vaurautta eri tavalla eri maiden kesken ja jotkut maat vaurastuvat nopeammin kuin toiset. Kiinan valtava nousu viime vuosien aikana ei ole jättänyt epäselväksi, etteikö Kiina olisi jonyt dominantti toimija Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Kiina kuitenkin katsoo Yhdysvaltojen suuntaan ja haluaa nähdä itsensä vertaisena tai jopa hieman vahvempana. Tähän sisältyy ajatus, että samaan aikaan myös Yhdysvallat kehittyy.

 

Jos tilaisuus syntyy ja Yhdysvallat on tilapäisesti heikko – niin kuin tänä päivänä on – se avaa Kiinalle vaikuttamisen kanavia, jotka voivat tulla yllättäen. Tästä esimerkki on Yhdysvaltojen vetäytyminen Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimuksesta, TPP:stä. TPP-11 kehittyy nyt Japanin ja Australian johdolla ilman Yhdysvaltoja. Kysymys on, miten Kiina tähän integroituu. Ehkä integroituminen tapahtuu nyt nopeasti, kun Yhdysvallaton tilapäisesti heikko? Näin Kiina pystyisi paremmin sanelemaan millainen talousarkkitehtuuri Tyynenmeren alueelle syntyy.

 

Yhdysvaltojen vahvuus maailmanpolitiikassa on ollut laaja ulkoisen toiminnan keinovalikoima mukaan lukien ”soft power” ja liittolaisuudet. Mitä samankaltaista tai erilaista Yhdysvaltojen ja Kiinan asemassa on nähtävissä?

 

Eroavaisuus on siinä, että Yhdysvallat on toisen maailmansodan jälkeen rakentanut liittolaisverkostoa maiden kanssa, jotka jakavat ja tukevat Yhdysvaltojen turvallisuusintressit ja arvot. Kiina on joutunut miettimään asemansa toisella tavalla. Se luottaa enemmän kumppanuuksiin ja kumppanuusverkostoihin. Välttämättömyydestä on tehty hyve ja Kiina on nopeasti luonut kumppanuusverkoston, jossa on yli 100 maata, mukaan luettuna Suomi. Maidemme välillä vahvistettiin viime keväänä uuden tyyppinen tulevaisuusorientoitunut kumppanuus presidentti Xi Jinpingin valtiovierailun yhteydessä (5.4.2017). Kyseessä on kuitenkin löyhempi kumppanuus kuin mitä Kiina perinteisesti pyrkii rakentamaan.

 

Kiinan ulkosuhteissa eivät arvot ole perinteisesti olleet samalla tavalla esillä kuin Yhdysvalloilla. Puoluekongressissa marraskuussa 2017 presidentti Xi Jinping totesi kuitenkin ensimmäistä kertaa, että kiinalaistyyppinen sosialismi sopii myös vientituotteeksi sellaisille maille, jotka haluavat nopeuttaa talouskehitystä, mutta eivät halua luopua kansallisista erityispiirteistä ja mukautua länsimaisiin arvoihin. Tämä on tietysti aika huolestuttavaa niille, jotka haluavat puolustaa ja edistää länsimaisia arvoja. Kiinan malli on jo vallannut alaa Euroopan rajojen sisä- ja ulkopuolella. Tilausta kiinalaistyyppiselle mallille on tällä hetkellä olemassa.

 

Soft powerin osalta on Yhdysvallat ollut johtava valtio. Mekin olemme olleet sen kohderyhmää syntymästä asti. Seuraava sukupolvi vielä enemmän. Kiinalaisilla on omat haasteensa ja soft powerin luomisessa he ovat vielä kaukana Yhdysvalloista. Kiinan välineitä ovat Konfutse-instituuttien laajentaminen, stipendien jakaminen ja kansainvälinen mediajulkisuus. Uusi Kiina-kuva, joka koostuu pilvenpiirtäjistä, luotijunista, teknologiajäteistä ja uusista sähköisen kaupankäynnin alustoista auttavat luomaan soft power -pohjaa.

 

On arvioitu, että presidentti Xi Jinpingin asema vahvistui 19. puoluekokouksessa. Millainen johtaja Kiinalla nyt on?

 

Presidentti Xi Jinping on vahvin Kiinan johtaja sitten puhemies Mao Zedongin. Jotkut uskaltavat jopa sanoa, että presidentti Xi Jinping on tällä hetkellä maailman vaikutusvaltaisin henkilö. Ensimmäisen viisivuotiskauden hän vahvisti omaa valtaansa suhteessa muihin valtioelimiin. Pyrkimykset saivat vahvistuksen, kun lokakuun 2016 täysistunnossa presidentti Xi Jinping sai arvonimen ydinjohtaja. Tätä arvonimeä ei suotu hänen edeltäjälleen, presidentti Hu Jintaolle. Dokumentoituja esimerkkejä presidentti Xi Jinpingin aseman vahvistumisesta on paljon.

 

Millainen johtaja hän sitten on? Hän on ottanut paljon vastuuta talouden kehittämisessä. Pääministeri, jolle talouden kehittäminen on yleensä kuulunut, on jäänyt hänen varjoonsa. Presidenttivetoisuus on edesauttanut sitä, että talouskasvu on ollut hyvin koordinoitua. Talouskasvu on hidastunut, mutta tästä oli merkkejä jo ennen presidentti Xi Jinpingin valtaannousua. Talouskasvu ei myöskään ole hidastunut niin paljoa kuin oletettiin. Presidentti Xi Jinping on uudistanut taloutta juuri niin paljon kuin talouskehitys on sallinut. Talouskasvu on hyvin paljon yksityisen sektorin toimeliaisuuden varassa ja sille on annettu tilaa kasvaa. Entä olisiko hän voinut uudistaa vanhaa valtiojohtoista taloussektoria vielä enemmän? On vaikea sanoa olisiko joku toinen tehnyt vielä enemmän. Talousreformeissa ei kaikkien mielestä ole ollut sellaista voimaa ja syvyyttä kuin olisi odotettu.

 

Tämä sopii siihen kuvaan, miten presidentti Xi Jinping on toiminut muilla politiikkalohkoilla maan sisällä. Talouskasvun osalta on aivan ehdotonta, että muuttoliike maalta kaupunkeihin pysyy voimissaan. Näin kansalaisia on tuotu palveluiden piiriin, joita kaupungeissa on kehitetty. Kehitys on edelleen voimissaan. Samaan aikaan ympäristökysymykset ovat olleet sekä hyväksi että haitaksi. Presidentti Xi Jinpingin aikana on tehty paljon uusia ympäristöaloitetta. Nyt on nähtävissä, että Kiina haluaa toimia myös kansainvälisellä areenalla ilmastopolitiikan tukijana. Ympäristökysymysten ottaminen vakavasti on rajoittanut talouskasvua, mutta samalla tietysti kehittänyt uutta teollisuuden alaa. Jatkossa hyödyt tulevat varmasti olemaan suurempia kuin haitat tai kustannukset ympäristöongelmien ratkaisemisessa.

 

Valta-aseman vahvistaminen liittyy myös korruptionvastaiseen taisteluun, jolla on vaikutuksia talouskehitykseen ja puoluekuriin. Nämä seikat ovat valtionjohdon tehokkuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä: korruptio ei saa murentaa komentoketjua. Korruptionvastainen kampanja on ollut suurin ja laajin kuin yhdenkään aiemman johtajan aikana. Arvioidaan, että jopa miljoona virkamiestä on jäänyt kiinni ja 300 000 virkamiestä on erotettu.

 

Samaan aikaan Kiinan ideologinen propaganda on nostanut päätään. Retoriikka on muuttunut yhä kansallismielisemmäksi ja siinä korostetaan Kiinan erityispiirteitä. Ideologinen koulutus on tehnyt paluun korkeakouluihin ja yliopistoihin, ja tätä kautta yhteiskunnallinen ilmapiiri on kiristynyt. Lisäksi turvallisuusviranomaisten toimintavaltuuksia on vahvistettu. Tämä on vaakakupin toisessa päässä – toisessa päässä talouskasvu ja Kiinan voimistuminen. Yhtä kaikki näyttää siltä, että presidentti Xi Jinpingin toiminta nauttii laaja tukea ja hänen johtajuuttaan ei kukaan tällä hetkellä kiistä.

 

Kiinan talouden moottori yski muutama vuosi takaperin. Onko ongelmat nyt ohitettu?

 

Moottorina on jo pitkään ollut voimakas panostus infrastruktuuriin, kasvaviin kaupunkeihin ja vientiin. Kaupungistuminen on hyvä mittari, jolla voi mitata talouskehitystä. Keskustelin kerran Pekingin kaupungin kaupunkisuunnittelusta vastaavan johtajan kanssa. Hän kertoi, että hänen suurin vuosittainen haasteensa on vastaanottaa puoli miljoonaa uutta asukasta. Heille tulee rakentaa infrastruktuuri ja ottaa huomioon ympäristövaikutukset. Tämä ei koske vain Pekingiä, vaan kaikkia suuria kaupunkeja. Vanhojen kaupunkien kasvun lisäksi ollaan myös luomassa kokonaan uusia kaupunkeja. Presidentti Xi Jinpingillä on muun muassa aloite uuden kaupunkikeskittymän luomisesta Pekingin lounaispuolelle.

 

Kaupungistuminen on yksi trendi ja toinen on ympäristökysymysten oikeanlainen hallinta. Se ratkaisee ongelmia parantamalla ilmanlaatua ja ihmisten viihtyvyyttä, mutta luo myös kokonaan uutta teollisuutta ja toimeliaisuutta. Sillä alalla Kiinasta voi tulla johtava toimija maailmassa. Kolmas trendi on talousuudistusten tekeminen finanssisektorilla, joka kipeästi kaipaa uudistuksia.

 

Toistaiseksi talouskasvuun ja kehitykseen liittyy epävarmuutta, mutta joka tapauksessa Kiinan kasvu näyttää olevan ainakin lähitulevaisuudessa vakaalla pohjalla.

 

One belt, one road -aloite on suuri askel Kiinan globaalin aseman vahvistamiseksi. Miten aloite vaikuttaa Kiinan Venäjä-suhteisiin ja Kiinan rooliin Keski-Aasiassa?

 

Kiinalla on isoja intressejä koko Aasiassa. Tämä koskee myös Keski-Aasiaa, jossa Kiina ei perinteisesti ole ollut toimija. Kiina tietää, että toisella puolella on Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka. Keski-Aasian kehittyminen on ensinnäkin Kiinan turvallisuuspoliittisissa intresseissä. Toiseksi kyseessä ovat myös energiapuolen intressit, sillä Kiinan omat energiayhteydet kulkevat Eurooppaan Venäjän eteläpuolelta Keski-Aasian läpi. Näitä rakenteita halutaan One belt, one road -aloitteella edistää.

 

Tämä on tietysti hieman ongelmallista Venäjälle. Kiinan dominanssi Aasiassa kasvaa ja joskus se kasvaa Venäjän dominanssin kustannuksella.

 

Suomella on perinteisesti ollut hyvät kahdenväliset suhteet Kiinaan. Kuinka voimme hyödyntää tätä suhdetta jatkossa yhä paremmin?

 

Suomen ja Kiinan läheiset suhteet ovat rakentuneet pitkälti aktiivisen kaupallis-taloudellisen yhteistyön varaan. Suomalainen elinkeinoelämä on ollut Kiinassa läsnä laajemmin ja pidempään kuin moni muu. Kaikki teolliset peruspilarimme – metsäteollisuus, konerakennus ja ICT – ovat olleet edustettuina Kiinassa aina Kiinan avautumispolitiikan alkuajoista lähtien. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomen investoinnit ja vienti Kiinaan ovat Euroopan kärjessä.

 

Se, että Suomi on pitkään ja määrätietoisesti vaalinut hyviä kaupallis-taloudellisia ja poliittisia suhteita Kiinan kanssa tunnetaan Kiinassa hyvin. Panostukset ovat avanneet ovia myös pienemmille yrityksille ja kehitys tältä osin näyttää hyvältä.

 

Nykyään myös yhä useammalla suomalaisella yrityksellä on kykyä ja halua lähteä kauas tuntemattomille markkinoille. Enää ei pyöritä vain naapurustossa Saksassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Kiina on yhä globaalin talouskasvun moottori ja sitä myöten houkutteleva markkina. Mitään esteitä suomalaisyritysten pärjäämiselle Kiinan markkinoilla ei ole.

 

Voisitko haastattelun lopuksi vielä kertoa omista maanpuolustuskurssiin liittyvistä kokemuksista?

 

Osallistuin maanpuolustuskurssille maaliskuussa 2004, kurssi 171. Kurssi oli vaikuttava, miten se on rakennettu ja miten se viedään läpi. Kurssi mahdollisti hyvän sukelluksen turvallisuuspolitiikkaan, joka ei ollut minulle niin tuttua, vaikka olinkin toiminut ulkoministeriössä. Alumnitoiminta on edelleen aktiivista. Olen itsekin isännöinyt kurssitapaamisen kerran palattuani Suomeen. Yhteys on säilynyt tiiviinä kaikki nämä vuodet kaikkien eri taustaryhmien kesken.

Kansliapäällikkö Jari Gustafsson aloitti tehtävässään työ- ja elinkeinoministeriössä keväällä
2017. Tätä ennen hän toimi Suomen Kiinan-suurlähettiläänä vuodesta 2013 alkaen ja Tokion suurlähettiläänä 2009–2013. Hän on suorittanut 171. maanpuolustuskurssin.

 

Please reload

Lisää aiheesta:

Please reload

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2019 Maanpuolustus-lehti