Hybridioppeja vaaleista

Suomen yksinkertainen lappuäänestykseen ja puolueisiin tukeutuva vaalijärjestelmämme on erittäin luotettava. Tämän jatkuvuuden vastakohtana on usein kaoottinen informaatioympäristömme. Se sykkii ja kipunoi osuen myös yhteiskuntamme peruspilariin, luottamukseen väestön, poliitikkojen ja viranomaisten välillä.

Ruotsin parlamenttivaaleissa informaatioympäristö tulvi niin tietoa kuin valheita. Vaalien alla sosiaalinen media tuotti muun muassa uutisointia, joissa vastikään kansalaisuuden saaneita kannustettiin olemaan äänestämättä. Huijaussivuilla valtapuolueiden toimintaa ja puheita vääristeltiin, jotta nämä näyttäisivät islamilaistavan kuningaskuntaa. Vaali-iltana laskentasivujen toimintakatkoksesta kehitettiin kuvamanipulaatio, joka valehteli laajamittaisesta tuloshuijauksesta. Tässä mitassa viime vuosina havaitut informaation saatavuuteen ja oikeellisuuteen sekä keskustelujen polarisaatioon liittyvät ongelmat ovat uusia. 

 

Sähköinen äänestäminen ja äänestyskoneetovat yleisiä Yhdysvalloissa. Ne helpottavattulosten käsittelyä, mutta ne tuovat mukanaanturvallisuuteen ja toimintavarmuuteen liittyviäriskejä, jotka voivat aiheuttaa suuria luotettavuusongelmia.

Kuva: Michael B. Thomas/AFP/Lehtikuva

 

Hybridi on kuin liukas saippua

Yhdysvaltain ja Ranskan presidentinvaalien sekä brexit-äänestysten jälkeen yhteiskunnat ovat valpastuneet demokratiansa puolustamisessa. Venäjä on teoista jäänyt kiinni, vaikka valtiona se viattomuuttaan väittääkin. Vaalihäirintä näyttää ilmiönä joko rauhoittuvan tai pienempien maiden turvallisuuskoneistot eivät saa paljastettua oppivaa vastustajaa.

 

Vaalihäirintä voi olla yksi hybridiuhkan ilmenemismuoto, mutta tämänkin rinnalle ja ohi tulee uusia tapoja sotkea yhteiskuntia ja kumppanuuksia. Ilmiö elää, mutta se ei vaikuta varautumisen perusteisiin. Hybridiuhkan määrittely on kuin jahtaisi liukasta saippuaa; ei siitä tahdo saada tukevaa otetta.

 

Aina ei ole kyse ulkovaltojen hybriditoiminnasta. Ulkopuolisten tahojen ei tarvitse liata omia käsiään, jos maan sisällä on tarpeeksi monta valmiina sen tekemään. Ruotsissa nähtiin, kuinka vääristelyjen takana ovat usein kotimaiset tahot.

 

Syyllisten osoitteluun keskittyminen voi olla myös haitaksi. Vaalien tapaisessa aikakriittisessä tilanteessa ensisijainen huomio tulisi kiinnittää haavoittuvuuksien korjaamiseen ja oman toiminnan turvaamiseen. Jo tämä näkyvä tekeminen oletettavasti vähentää ulkopuolisten halua tulla sotkemaan vaaleja.

 

 

Suomi varautuu vaalihäirintään

Suomi valmistautuu eduskunta- ja europarlamenttivaaleihin osin ennennäkemättömin keinoin. Mukana on niin kansalaisille suunnattua viestintäkampanjaa kuin koulutusta puolueille, poliitikoille ja virkamiehille. Lisäksi kansalaisille ja medialle tuotetaan asiaan liittyviä aineistoja. Tämä on eräänlaista demokratiakasvatusta, joka kannustaa äänestämään olemaan kriittinen mediakuluttaja.

 

Turvallisuuskomiteassa käsitelty, oikeusministeriön asettama poikkihallinnollinen koulutusprojektiryhmä on myös uusi. Oikeusministeriön, valtioneuvoston kanslian ja Turvallisuuskomitean sihteeristön edustajat havaitsivat nopeasti, että alkuperäinen koulutusmandaatti oli ensisijainen tehtävä, mutta tässä oli mahdollisuus parantaa vaaleihin liittyvää varautumista yleisemmin. Varautuminen vaalihäirintään palvelisi myös muuta varautumista. Vaalien jälkeen kootaan raportti, jossa arvioidaan varautumisen tapoja ja uhkien toteutumista. Myös tämä raportti tukee varautumista tällä ja muilla osa-alueilla.

 

Kokonaisturvallisuusmallin hengessä saman pöydän ääreen etsittiin toimijoita, joita asian pitäisi koskea. Tässä vaiheessa yhteistyö on ollut tiiveintä viranomaisviestijöiden ja kyberviranomaisten kanssa. Ulko- ja sisäministeriön hallinnonalat sekä eri tilannekuvatoimijat ovat myös vahvasti mukana. Uusia yhteistyön muotoja haetaan koko ajan esimerkiksi tutkimusmaailman kanssa.

 

Varautumisen johtaminen muistuttaa serpentiiniä

Vaaleihin liittyvässä varautumisessa ja viranomaistoiminnassa näkyy teknologian ja informaationkulun kehitys. Seuraavilla kolmella mallilla kuvataan tiedonkulun organisointia oppimisen ja hallinnan näkökannalta.

 

Tiedon etenemisen kolme mallia.

Grafiikka: Riikka Haahti

 

Ensimmäinen tiedon etenemisen malli on perinteinen siilo. Siinä tieto menee organisaatiohierarkiassa ylös–alas ja siirtyy toiseen siiloon ylemmällä portaalla. Jakaminen ja oppiminen ovat hitaita. Malli on vahvimmillaan, kun informaation määrä on rajallinen ja tiedon säilyvyys on tärkeää. Hybridiuhkissa ja muuttuvassa ympäristössä tämän käyttökelpoisuus on rajoitettu, sillä yhdessä siilossa ei voi olla riittävää havainnointikykyä ja ymmärrystä kaikkeen mitä tapahtuu.

 

Toinen malli on informaation sykerömalli. Siinä ilmiön ympärille syntyy verkostoja, jotka hakevat koko ajan uusia yhteyksiä. Aiemmin kuvattu vaalivarautumishanke on monelta osin tällainen verkostojen verkosto. Tällaista verkostoa ei voi yhtä tarkasti johtaa, koska se kehittyessään improvisoi. Sykeröstä ei ole malliksi vakauteen pyrkiville toimijoille, mutta toimii uusissa tilanteissa.

 

Kolmas malli on informaation serpentiinimalli. Tämä kuvaa, kuinka tieto leviää siiloista toisiin joka tasolla. Ylöspäin kiertyessä tieto jalostuu, alaspäin matkatessa eri siilot jakavat ylempää tulevat ohjeet. Suomalainen kokonaisturvallisuusmalli toimii käsitteellisesti näin. Poikkiyhteiskunnalliset Turvallisuuskomitea, valmiuspäälliköt ja valmiussihteerit toimivat tällaisia siiloja ylittävinä yhteyksinä. Ylöspäin mentäessä valmistelu tiivistyy valmiussihteereistä kohti Turvallisuuskomiteaa ja poliittista johtoa. Toisaalta tämä rakenne sallii myös varautumisen johtamisen

 

Hybridiuhkia havaitessa ja niihin vastatessa jälkimmäinen informaatiomalli ja toimintatapa on monella tavalla perusteltu. Informaation serpentiinimalli kerää laajasti tietoa ja välittää sitä tehokkaasti. Tämä on tavallaan kompromissi vakautta arvostavan johtamisen ja oppivan toiminnan välillä. Kattavuuden varmistamiseksi serpentiinin on kuitenkin vedettävä niin pitkää lenkkiä, että se sisään jäävät myös elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset – kaikki turvallisuuden tekijät.

Kirjoittaja

Erikoistutkija AnttiSillanpää (TkT, KTM,VTM) palasi kesän lopussa Turvallisuuskomitean sihteeristöön palveltuaan kolme vuotta Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa Riiassa,Latviassa. Siellä hän toimi teknisen ja tieteellisen kehittämisen yksikön päällikkönä. Sillanpää on suorittanut 208. maanpuolustuskurssin.

 

Please reload

Lisää aiheesta:

Please reload

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2019 Maanpuolustus-lehti