Maanpuolustuksen osaamispohja vaatii laajaa yhteistyötä

4.12.2019

Kiihtyvän teknologisen kehityksen vaikutukset Suomen puolustukselle ovat moninaiset. Teknologiamurros ja arkipäiväistyvät toimintaympäristöt kuten digi, kyber ja avaruus, asettavat kasvavia vaatimuksia kaikille puolustuksen osa-alueille. Myös puolustusmateriaalin teknillistymisen ja monipuolistumisen myötä on elinkaarenaikainen kehittäminen ja ylläpito yhä haasteellisempaa.

Pienessä maassa globaalit osaamisverkostot ja riippuvuudet vaikuttavat merkittävästi sotilaallisen huoltovarmuuden lisäksi kansalliseen kriittiseen osaamiseen ja tarpeeseen lisätä puolustusyhteistyötä.

 

Tutkimus on tärkeä väline, jonka avulla kyetään pysymään muutosten vauhdissa ja joskus jopa edellä. Puolustustutkimuksella luodaan tietopohjaa, osaamista ja ymmärrystä suunnittelun ja päätöksenteon perustaksi. Tiedon hyödyntäminen edellyttää puolustushallinnon tietojohtamisen ja tiedolla johtamisen määrätietoista kehittämistä. Tieto liikkuu vapaasti verkostoissa eikä perinteinen linjaorganisaatio ole tiedon hyväksikäyttöön paras mahdollinen hallintomalli.

 

Maanpuolustuskorkeakoulun promovoi sotatieteen tohtoreita syyskuussa 2018.

Kuva: Daniel Torsell/Puolustusvoimat

 

Kansallisen puolustuksen kannalta keskeisten suorituskykyjen kehittämiseen vaadittavaa teknologista ja teollista kykyä ja osaamista edistetään materiaalipolitiikalla, puolustusyhteistyöllä sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (TKI). Puolustushallinnossa tehdään itse vain sellaista tutkimusta, jota muualta ei ole saatavissa tai jossa omavarainen asiantuntemus on välttämätöntä. Maanpuolustuksen tarvitsemaa laaja-alaista osaamispohjaa ei silti voida ylläpitää vain puolustushallinnon toimin ja resurssein.

 

Puolustusvoimien oman tutkimuksen lisäksi osaamisen rakentaminen perustuu tilaustutkimukseen sekä kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen tutkimuslaitosten, teollisuuden ja tiedeyhteisön kanssa. Normaaliolojen yhteistyöllä luodaan pohja poikkeusolojen toimintakyvylle. Suorituskykyjen kehittäminen vaatii osaamista useiden eri teknologioiden tuottamista ratkaisuista, mikä edellyttää myös osaamisverkostojen hallintaa. Esimerkiksi Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta on edelläkävijä toimintatavassa, jolla tuetaan puolustuksen edellyttämää laajaa osaamispohjaa ja innovaatioita.

 

Suomessa tarvitaan maanpuolustusta tukevan kansallisen osaamisen systemaattista ja ennakoivaa tunnistamista ja kehittämistä. Teknologinen ja teollinen perusta on turvattava myös resursseja kohdistamalla kriittisen osaamisen hyödyntämiseksi innovaatiotoiminnassa. Korkealuokkainen osaaminen ja monipuolinen yrityskenttä ovat edellytyksiä sille, että Suomi on houkutteleva ja haluttu yhteistyökumppani myös kansainvälisesti.

 

Panostamalla oman osaamisen lisäksi yhteistyömahdollisuuksien kehittämiseen voidaan päästä vaikuttavampiin tuloksiin. EU:ssa tavoitellaan puolustusrahastolla ja puolustusteollisuuden kehittämisohjelmalla innovaatioita ja kilpailukykyä. Eurooppalainen omavaraisuus halutaan rakentaa vahvan osaamisen ja teollisuuden varaan. Siihen kuuluu myös Suomen osallistuminen Euroopan puolustusvirasto EDAn toimintaan. Lisäksi Suomi osallistuu Naton Science and Technology -työhön, joka edellyttää tiivistä kansallista yhteistyötä ja siviiliasiantuntijoiden osaamisen hyödyntämistä.

 

Pitkän aikavälin osaamispääomaa kehitetään myös strategisten suorituskykyjen korvaamiseen liittyvän teollisen yhteistyön kautta. Suora teollinen yhteistyö antaa edellytykset hankittavan kaluston ylläpidolle ja kehittämiselle, mutta lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin toimintavapautta turvaavaa tutkimusta ja teknologiakehitystä. Epäsuora teollinen yhteistyö mahdollistaa osaamisen ja tutkimuksen kehittämiseen ulkomaisten puolustustarviketoimittajien kanssa. Vain jo olemassa oleva osaamispohja luo perustan teknologiasiirron onnistumiselle ja osaamisen kehittämiselle.

 

Puolustushallinnon pitkään jatkunut tutkimus- ja kehitysmenojen supistaminen on vähentänyt ostopalveluja yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta. Yksityisellä sektorilla investoinnit tehdään liiketaloudellisin perustein eikä puolustuksen kriittinen osaaminen ole aina kaupallisesti merkityksellistä. Kehityksen seurauksena kriittisen osaamisen rakentamiseen tarvitaan kansallista ohjausta ja sitoutumista. On muistettava, että Puolustusvoimien tutkimus- ja kehitysmenojen järkevä ja kohdistettu kasvattaminen on investointi tulevaisuuteen, ei kuluerä. Suomi on myös sitoutunut EU:n puolustusyhteistyön kehittämistavoitteisiin, joihin kuuluu kahden prosentin panostus tutkimus- ja kehitysmenoihin puolustusbudjetissa.

 

Maanpuolustuksen osaamisen kehittäminen nojaa siis vahvasti kansalliseen TKI-järjestelmään ja sen kykyyn tuottaa uutta tietoa ja teknologioita. Suomessa pitää olla tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta maanpuolustuksen osaamispohjaa tukevilla alueilla ja tutkimusta on hyödynnettävä tehokkaasti innovaatioiden lähteenä. Tämä edellyttää vahvaa yritysten ja tiedeyhteisön yhteistyötä ja siihen tulee kannustaa myös kansallisin resurssein. Vahva kansallinen osaamispohja on edellytyksenä kansainväliselle yhteistyölle ja sen kautta syntyvien kumppanuuksien rakentamiselle.

Kirjoittaja

 

Juha Martelius on puolustusministeriön tutkimusjohtaja. Hän on aikaisemmin työskennellyt mm. ministerin erityisavustajana, valiokuntaneuvoksena eduskunnan puolustusvaliokunnassa, analyysitoimiston päällikkönä suojelupoliisissa sekä kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY) tiedusteluanalyytikkona. Koulutukseltaan Martelius on valtiotieteiden tohtori ja hän on suorittanut 169. maanpuolustuskurssin.

 

Please reload

Lisää aiheesta:

Please reload

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2019 Maanpuolustus-lehti