Maavoimat 2030-luvulla

4.6.2018

Yleinen asevelvollisuus vastaa nyt ja tulevaisuudessa Suomen kokoisen ja väestöltään pienen maan tarpeita järjestää maapuolustuksensa. Sitä ei ole tarvetta kyseenalaistaa.

Koulutuksen kehittämisellä vastaamaan ajan henkeä kehitetään asevelvollisuutta ja saadaan suorituskykylisää. Koulutuksen ohella on materiaalinen kehittäminen keskiössä. Tehdyt puolustusmateriaaliratkaisut ovat täysimittaisessa operatiivisessa käytössä keskimäärin kymmenen vuoden aikaikkunassa ja niiden elinkaaren on kestettävä useita vuosikymmeniä. Investointivirheisiin ei siis ole varaa.

 

Olemassa olevan ja kehittyvän suorituskyvyn lisäksi on katsottava horisontin yli. Miltä maailma näyttää parin vuosikymmenen päästä? Suorituskyvyn kehittäminen edellyttää strategista ketteryyttä ja valmiutta säätää tarvittaessa kehittämispolkua. Kehityksen täyskäännökseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta. Polun suuntaa voidaan kyllä säätää, kunhan keskikurssi pysyy annetussa suunnassa.

 

Kehityslinjoja ja vaihtoehtoja 2030-luvulle selvitetään. Monet verrokkimaat ovat samassa tilanteessa. Kehittämisessä voimme tukea toisiamme sekä antaa myös yhteisiä syötteitä puolustusteollisuudelle ja muille kumppaneille, jolloin hyödyt valuvat kiistatta kaikkien laareihin.

 

Maaoperointikyky ylläpidetään vahvana. Maaoperaatiot ovat maavoimien johtamia operaatioita, joissa yhteensovitetaan maavoimien eri aselajien ja toimialojen toiminnot ja joilla ennaltaehkäistään, torjutaan tai lyödään maahyökkäykset sekä suojataan yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset kohteet, alueet ja toiminnot.

 

Maavoimien joukot muodostavat maapuolustuksen suorituskyvyn. Niillä mahdollistetaan koko valtakunnan puolustaminen ja alueellisen painopisteen muodostaminen. Kokonaisuudessaan maapuolustukselle kehitetään 2030-luvulle mentäessä joustava joukkorakenne, joka mahdollistaa maapuolustuksen joukkojen nopean ja tehokkaan käytön erilaisissa tilannekehityksissä. Maavoimien sodan ajan joukot jaetaan käyttöperiaatteiden, valmiusvaatimusten, organisaatiotason ja aselajien mukaan.

 

Käyttöperiaatteiden mukaan joukot jaetaan kynnysjoukkoihin, ratkaisujoukkoihin ja paikallisesti toimiviin joukkoihin. Kynnysjoukoilla nostetaan vastustajan kynnystä aloittaa maaoperaatio maatamme vastaan. Kynnysjoukoilla kyetään estämään vastustajalta maa-alueemme vapaa käyttö erityisesti nopeassa tilannekehityksessä, mikäli vastustaja päättää varautumisestamme huolimatta aloittaa operaation. Ratkaisujoukkojen suorituskyky on kynnysjoukkoja laajempi ja niillä kyetään ratkaisemaan mahdolliset maatamme vastaan kohdistuvat maaoperaatiot osana yhteisoperaatiota. Paikallisesti toimivia joukkoja kehitetään ja varustetaan nykyistä taistelukykyisemmiksi ja itsenäisemmiksi, jolloin ne kykenevät estämään vastustajan operaatiot paikallisesti. Paikallisesti toimivien joukkojen voimavarana on oman toiminta-alueen vankka tuntemus sekä tehtävän mukaan räätälöity koulutus ja varustus. Rajajoukkojen toiminta on integroitu osaksi sotilaallista maapuolustusta. Maavoimien johtamia operaatioita tuetaan Puolustusvoimien yhteisillä suorituskyvyillä sekä ilmavoimien ja merivoimien taistelulla.

 

Maapuolustuksen kehittämisellä luodaan suorituskykyjä, jotka mahdollistavat joukkojen ja järjestelmien operatiivisen liikkeen sekä riittävän pitkälle kantavan tehokkaan tulenkäytön vastustajan taistelun estämiseksi maa-alueella. Operatiivisen liikkuvuuden ja siihen liittyvän tulenkäytön lisäksi maapuolustuksen 2030-luvun joukot ja järjestelmät mahdollistavat myös paikallisten taisteluiden toimeenpanon.

 

Osana maapuolustuksen kehittämistä joukoille ja järjestelmille luodaan 2030-luvulle mentäessä johtamiskyky, joka mahdollistaa reaaliaikaiseen tilannekuvaan sekä tappion- ja häirinnänsietokykyisiin johtamisjärjestelmiin perustuvan tehokkaan johtamisen. Johtamiskyky luodaan sekä moderneilla teknisillä ja innovatiivisilla ratkaisuilla että korkealaatuisella koulutuksella. Yhdessä nämä suorituskyvyt mahdollistavat vastustajaa ylivertaisemman johtamiskyvyn ja operaatioiden toimeenpanon tehtäväjohtamisen periaatteita noudattaen myös silloin, kun johtamisjärjestelmät tai -verkot eivät ole käytettävissä.

 

Tulevaisuudessa sotien ja kriisien toimintaympäristö muuttuu entistä monipuolisemmaksi ja laajemmaksi. Kriisin osapuolten toimintaan vaikuttavat perinteisten maa-, meri- ja ilmaulottuvuuksien lisäksi myös avaruus- ja kybertoimintaympäristöt.

 

 Maavoimien taistelu 2030-luvulla

Kuva: Puolustusvoimat

 

2030-luvun Maavoimat on suorituskykyinen ja sillä on kyky ennaltaehkäistä ja torjua sekä nopeasti kehittyvä sotilaallinen uhka että laajempi sotilaallisen voiman käyttö osana Puolustusvoimien muita suorituskykyjä. Tämän lisäksi Maavoimille kehitetään kansainvälinen yhteensopivuus. Yhteensopivuuden myötä maapuolustuksen suorituskyvyillä on mahdollista ottaa vastaan ulkomaista sotilaallista apua sekä tarvittaessa antaa sotilaallista apua kumppanivaltioille myös 2030-luvulla. Kansainvälisen yhteensopivuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi nykyistä puolustusyhteistyötä jatketaan ja edelleen kehitetään sekä kahden- että monenvälisesti. Yhteensopivuutta luodaan niin harjoitustoiminnalla kuin rakentamalla suorituskykyjä yhdessä muiden kumppanivaltioiden sekä muiden yhteisöjen ja järjestöjen kanssa.

 

Kirjoittaja

Kenraalimajuri Petri Hulkko on toiminut Maavoimien komentajana elokuusta 2017 asti.

Hän on suorittanut 195. maanpuolustuskurssin.

 

 

Please reload

Lisää aiheesta:

Please reload

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2019 Maanpuolustus-lehti