Merivoimat 2030-luvulla

Meripuolustuksen on kyettävä vastaamaan täysin yllättäen syntyvään uhkaan.

Alueloukkauksista, meriyhteyksien häiritseminen, mereltä laukaistavat täsmäaseet tai jopa sieltä suuntautuva hyökkäys voivat luoda yllättävän uhkan, johon meripuolustuksen suorituskykyjen on kyettävä vastaamaan. Merivoimien pitkäjänteinen kehittäminen niin laivasto- kuin rannikkojoukkojenkin osalta perustuu siihen olettamukseen, että Merivoimien tehtävät säilyvät nykyisen kaltaisina myös 2030-luvulla.

 

Meripuolustuksen kriittiset suorituskykytarpeet ovat myös jatkossa hyvä tilannekuva operaatioalueelta, pinta-alusten torjuntakyky, ilmatorjuntakyky, merimiinoituskyky ja sukellusveneentorjuntakyky. Nykyisillä Puolustusvoimien suorituskyvyillä kaksi viimeksi mainittua voidaan toteuttaa ainoastaan Merivoimien aluksilla.

 

Merivoimien käytöstä jo poistunut miinalaiva Pohjanmaa, ja tulevaisuudessa poistuvan Hämeenmaa-luokan kaksi miinalaivaa sekä neljä Rauma-luokan ohjusvenettä korvataan neljällä Laivue 2020 -luokan korvetilla. Alusluokka on nimetty Pohjanmaa-luokaksi. Korvetit ovat kriittisiä Merivoimien tehtävien täyttämiselle aina 2060-luvulle asti, mutta ne ovat lisäksi oleellinen osa puolustuksen kokonaisuutta, sillä ne tukevat myös maa- ja ilmavoimien toimintaedellytyksiä.

 

Havainnekuva Pohjanmaa-luokan aluksesta.

Kuva: Puolustusvoimat

 

Aluksille asetettavat vaatimukset ovat kovat. Niiden on oltava sotilaallisesti tehokkaita ja ajanmukaisia, ja niillä on voitava tukea ilma- ja maavoimia. Aluksilla on kyettävä toimimaan Suomen rannikon olosuhteissa eli matalassa vedessä ja kapeilla väylillä. Samanaikaisesti on oltava edellytykset toimia avomeriolosuhteissa Pohjois-Itämerellä ja Suomenlahdella. Vaatimusten kirjoon asettaa oman haasteensa lisäksi Suomen talvi. Lisäksi Merivoimien on kyettävä toteuttamaan tehtävänsä tarvittaessa myös kriisinhallintatehtävissä.

 

Meripuolustuksen kehittäminen on laaja kokonaisuus. Uusi herätemiina on otettu käyttöön. Mereltä ja maalta laukaistavan pintatorjuntaohjusjärjestelmän sekä torpedojärjestelmän hankkeet ovat käynnissä. 2030-luvulla Merivoimien keskeisimmän taistelualuskaluston muodostavat vastikään peruskorjatun Pansio-luokan miinalautat, Italiasta tilatut ja hiljattain vastaanotetut Katanpää-luokan miinantorjunta-alukset, peruskorjatut Hamina-luokan ohjusveneet sekä 2020-luvulla valmistuvat Pohjanmaa-luokan korvetit.

 

Merivoimat ja erityisesti meripuolustus ei kuitenkaan koostu pelkistä laivoista. Rannikkojoukkojen kehittämisen painopistealueita ovat tulivoima, pimeätoimintakyky, liikkuvuus, johtaminen ja suoja. Rannikkojoukkojen kiinteistä järjestelmistä on luovuttu asteittain ja siirrytty liikkuviin järjestelmiin niin tulenkäytössä kuin rannikkojoukkojen taistelussakin. Keskeisiä kehittämishankkeita ovat jo käyttöönotetut rannikkojääkärien Jehu-luokan taisteluvene ja rannikko-ohjusjärjestelmä. Nykyinen maalta laukaistava meritorjuntaohjus korvataan osana pintatorjuntaohjushanketta.

 

Rannikkojoukkoja toimintaympäristössään.

Kuva: Puolustusvoimat

 

Henkilöstön kehittäminen

Laivue 2020 ja muut hankkeet ovat joko strategisia tai operatiivisia, mutta Merivoimien henkilöstö on strateginen voimavara. Merivoimat on valmiuspuolustushaara, jossa työskentelee tällä hetkellä palkattuna runsaat 1 400 henkilöä. Vuosittain koulutetaan 3 200 varusmiestä ja noin 1 700 reserviläistä. Jokaisen meripuolustukseen osallistuvan työ on tärkeää. Henki on hyvä ja maanpuolustustahto on vahvuutemme.

 

Toiminnan kehittäminen edellyttää yksityiskohtaista suunnittelua henkilöstön käytöstä nykyisissä suorituskyvyissä, vanhoista luopumisissa sekä uusien suorituskykyjen rakentamisessa ja käyttöönotossa. Uusimmasta ja tehokkaimmasta materiaalista ei kuitenkaan ole hyötyä ilman osaavaa, toimintakykyistä ja erityisesti motivoitunutta henkilöstöä. 2030-luvulla Merivoimien henkilöstö on koulutettu vastaamaan taistelutilamme haasteisiin, ja se osaa käyttää tehokkaasti yhä monimutkaisempia järjestelmiä nopeasti kehittyvissä uhkatilanteissa. Hyvä fyysinen kunto on edellytys yksilön toimintakyvyn säilyttämiseksi vaativissa olosuhteissa aluksella tai rannikolla.

 

 

Yhteistoiminnan merkitys

Suomen puolustaminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä kaikkien puolustushaarojen ja laitosten välillä. Viranomaisyhteistyössä Merivoimilla on pitkät ja myös kansainvälisesti tunnistetut perinteet. Kansainvälinen toiminta on arkipäivää. Keskeisessä asemassa on jo vuosikymmeniä jatkunut laaja-alainen yhteistyö Ruotsin kanssa erityisesti merivalvonnassa ja yhteisen taisteluosaston muodostamisessa (Swedish Finnish Naval Task Group, SFNTG). Yhteisen taisteluosaston täysi operatiivinen valmius saavutetaan vuonna 2023, joten sen käyttö 2030-luvulla maanpuolustuksen täydentämiseen on olennainen osa Merivoimien toimintaa. Sujuva kansallinen ja kansainvälinen yhteistoiminta tukee sekä Merivoimien kehittämistä että päivittäisten tehtävien suorittamista.

 

Merivoimien tehtävät ja tulevaisuuden kehittämissuunnitelmat ovat selkeät. Myös tulevaisuudessa Suomen saaristoa ja aluevesiä valvoo ja turvaa niin saaristossa kuin kaukana avomerellä aktiiviset liikkuvat Merivoimien joukot. Joka hetki, kaikissa turvallisuustilanteissa.

Kirjoittaja

Vara-amiraali Veijo Taipalus on toiminut Merivoimien komentajana tammikuusta 2016 asti.

Hän on suorittanut 188. maanpuolustuskurssin.

 

Please reload

Lisää aiheesta:

Please reload

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2019 Maanpuolustus-lehti