Naton huippukokous

6.9.2018

Liittokunta määritteli suuntaviivat lähivuosien kehitykselle.

Pohjois-Atlantin liitto Nato kokoontui 11.–12. heinäkuuta huippukokoukseen Brysselissä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui huippukokouksen päämiesillalliselle sekä Afganistanin Resolute Support -operaatiota käsitelleeseen kokoukseen.

 

Huippukokous sai paljon palstatilaa julkisuudessa. Merkittävät päätökset muun muassa pelotteen ja puolustuksen vahvistamisesta jäivät taakanjakokeskustelun ja presidentti Trumpin varjoon. Huippukokouksen tuloksilla on merkittävää vaikutusta myös kumppanimaina huippukokoukseen osallistuneille Suomelle ja Ruotsille. 

 

Huippukokous määritteli suuntaviivat liittokunnan seuraavien vuosien poliittiselle, sotilaalliselle ja institutionaaliselle kehitykselle osana pidempää jatkumoa, jossa liittokunta on systemaattisesti panostanut puolustuksen ja pelotteen vahvistamiseen vastatakseen heikentyneeseen   turvallisuustilanteeseen.

 

Walesin vuoden 2014 huippukokouksessa liittokunta päätti muun muassa panostuksista nopean toiminnan joukkojen määrän ja laadun kehittämiseen. Varsovan vuoden 2016 huippukokouksessa hyväksyttiin rajoitetun sotilaallisen läsnäolon (nk. eteentyönnetty läsnäolo, Enhanced Forward Presence) perustaminen Puolaan ja Baltian maihin.

 

Brysselin huippukokouksen keskeisimmät päätökset liittyivät neljään kokonaisuuteen: pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseen, taakanjakoon, EU–Nato-yhteistyöhön ja terrorismin vastaiseen toimintaan.

 

 

Turvallisuus 360 astetta

Huippukokouksessa 29 Nato-maan johtajat totesivat liittokunnan perustehtävien (yhteinen puolustus, kriisinhallinta ja yhteistyövarainen turvallisuus) pysyvän muuttumattomina. Yhteisen puolustuksen vahvistamista sekä vakauden lisäämiseen tähtääviä toimia liittokunnan naapurustossa jatketaan 360 asteen lähestymistavan mukaisesti. Nato varautuu siis jatkossakin vastaamaan kaikilta ilmansuunnilta tuleviin valtiollisiin ja ei-valtiollisiin uhkiin terrorismi sekä kyber- ja hybridiuhkat mukaan lukien.

 

Huippukokouksen yhteydessä annettu julkilausuma toteaa Venäjän aggressiivisten toimien, mukaan lukien sotilaallisilla toimilla uhkailu ja voimankäyttö poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, haastavan liittokunnan ja heikentäneen euroatlanttista turvallisuutta ja sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä.

 

Walesin ja Varsovan huippukokousten päätösten viitoittamana Naton vastaus heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen on jatkaa pelotteen ja puolustuksensa vahvistamista, samalla kun valmius vuoropuheluun Venäjän kanssa pidetään yllä.

 

Osana 360 asteen lähestymistapaa turvallisuuteen Nato ottaa suurempaa roolia myös etelästä tuleviin uhkiin vastaamisessa perustamalla uuden koulutusmission Irakiin ja tarjoamalla tukea Tunisian ja Jordanian turvallisuussektorien kehittämiselle.

 

Naton jäsen- ja kumppanimaat sitoutuivat myös jatkamaan rahoitustukea Afganistanin turvallisuusviranomaisille vuoteen 2024 saakka. Afganistanin Resolute Support -operaation kokoa on kasvatettu noin 16 000 sotilaaseen. Myös Suomi on päättänyt lisäyksistä operaatioon ja vuoden 2019 alusta lähtien operaatiossa toimivien suomalaisten määrä nousee 30:stä noin 60 sotilaaseen. 

  

 

Keskiössä pelote, puolustus ja taakanjako

Yksi huippukokouksen keskeisimmistä tuloksista oli päätös uudesta komentorakenteesta. Edellistä komentorakenneuudistusta toteutettaessa Naton päähuomio oli oman alueen ulkopuolisessa kriisinhallinnassa. Uusi komentorakenne on puolestaan suunniteltu niin, että se mahdollistaa vastaamisen myös yhteisen puolustuksen vaativimpiin tilanteisiin.

 

Valmiuden kohottamiseen tähtää myös Brysselissä hyväksytty ”4x30-valmiusaloite” (30 pataljoonaa, 30 lentolaivuetta ja 30 taistelualusta valmiudessa liikuteltavaksi 30 päivän tai lyhyemmän ajan sisällä), jonka avulla kasvatetaan korkeassa valmiudessa olevien joukkojen määrää vuoteen 2020 mennessä.

 

Taakanjako nousi huippukokouksessa näyttävästi esiin sekä kokoushuoneissa että niiden ulkopuolella presidentti Trumpin kritisoidessa ankarasti niitä liittolaisia, jotka eivät täytä vuonna 2014 sovitun puolustussitoumuksen tavoitetta käyttää kaksi prosenttia BKT:sta puolustusmenoihin vuoteen 2024 mennessä.

 

Liittokunnassa myönnetään laajasti tarve kasvattaa puolustusmenoja, ja kaikki jäsenmaat ovat tehneet päätöksiä puolustusmenojen kasvattamiseksi. Tänä vuonna kahden prosentin tavoitteen täyttää kuitenkin vain kahdeksan maata, noin 2/3 jäsenmaista on suunnitelma tason saavuttamiseksi vuoteen 2024 mennessä.

 

Eurooppalaiset jäsenmaat ovat painottaneet, että huomiota tulisi kiinnittää myös suorituskykyihin ja operaatio-osallistumiseen pelkän kahden prosentin tavoitteen sijaan. Vaikka taakanjaon suhteen ei huippukokouksessa välittömiä uusia päätöksiä tehty, sitoutuivat jäsenmaat uudenlaisella kiireellisyydellä kasvattamaan puolustusmenojaan.  

 

 

 

EU–Nato-yhteistyö etenee

Viimeisten parin vuoden aikana harppauksilla eteenpäin mennyt Naton ja EU:n välinen yhteistyö oli Suomen kannalta keskeinen asiakokonaisuus huippukokouksessa. Vaikka poliittisia haasteita osittain edelleen onkin, käytännön yhteistyö organisaatioiden välillä on ennennäkemättömällä tasolla sekä määrällisesti että laadullisesti, mikä todettiin myös erillisessä EU–Nato-yhteisjulistuksessa.

 

Esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden kehittämiseen ja hybridiuhkiin vastaamisen tähtäävien toimien todetaan yksikantaan etenevän vain EU:n ja Naton yhteistyönä, sillä Naton sotilaallisten kykyjen lisäksi tarvitaan EU:n poliittisia, lainsäädännöllisiä ja rahoitusmekanismeja. Suomi on aktiivisesti tukenut EU:n ja Naton välisen yhteistyön tiivistämistä, mistä paljon positiivista huomiota saanut Helsingin hybridiosaamiskeskus on yksi konkreettinen esimerkki.  

 

 

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Naton pääsihteeri Jens
Stoltenberg allekirjoittivat Nato-huippukokouksessa yhteisen julistuksen EU:n ja Naton yhteistyöstä.

Kuva: Nato

 

Avointen ovien politiikka jatkuu

Kutsumalla Makedonian aloittamaan jäsenyysneuvottelut maan nimikysymyksessä keväällä tehdyn edistyksen siivittelemänä, liittokunta vahvisti sen ovien pysyvän jatkossakin avoinna uusille jäsenmaille, mikä on Suomenkin kannalta merkittävää. Suomen ja Ruotsin läheinen ja laaja-alainen Nato-kumppanuus mainittiin myös huippukokouksen julkilausumassa.

 

Kaiken kaikkiaan huippukokouksen päätökset eivät juurikaan tarjonneet yllätyksiä, vaikka draamaa taakanjakokeskustelun ympärillä nähtiinkin. Nato jatkaa pelotteen ja puolustuksensa vahvistamista ja vakauden lisäämiseen tähtääviä toimia vastauksena muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen sekä idässä että etelässä. Suomen näkökulmasta liittokunnan panostukset ovat merkittäviä ja lähialueemme vakautta lisääviä.  

Kirjoittaja:

Outi Nieminen työskentelee puolustusministeriön Nato-erityisasiantuntijana. Ennen nykyistä tehtävää Nieminen on työskennellyt muun muassa Euroopan komissiossa ja Naton sihteeristössä.

Please reload

Lisää aiheesta:

Please reload

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2019 Maanpuolustus-lehti