Populismi Euroopassa

3.12.2018

Vakiintunutta käsitystä liberaalista demokratiasta ei enää oteta annettuna. Tämä on nostanut erilaisia liikehdintöjä globaalisti ja Euroopassa. Yleisesti niitä kutsutaan populistisiksi, mutta taustalla on erilaisia ideologisia perustoja.

Transnationaali hybridinen mediasysteemi

 

Kyse ei ole yksittäisistä liikkeistä tai puolueista vaan transnationaalista liikehdinnästä, jossa opitaan toisilta ja oikeutetaan omaa sanomista ja toimintaa rinnastuksilla muihin puolueisiin. Se myös antaa liikehdinnälle voimaa ja vaikutusvaltaa.

 

Myös medialla on roolinsa transnationaalissa prosessissa. Ääriliikehdinnät kiinnostavat kansaa. Siksi median logiikka nostaa, rinnastaa ja korostaa eri maiden liikehdintöjä.

 

Usein myös ”tasapainoisen” julkisuuden vaatimus on antanut lisätilaa ääriajattelulle ikään kuin valtavirran kanssa tasavertaisena. Liikehdintöjä on tukenut myös median hybridisoituminen, sosiaalisen median nousu, keskustelujen siirtyminen nettifoorumeille ja vastamedioiden synty ja valtavirtaistuminen. Juuri transnationaalinen, sosiaalisen median kuplien kautta leviävä vastamedia levittää erilaisia näkemyksiä, joille ei valtavirtamediassa ole perinteisesti ollut tilaa.

 

Kevään vaaleissa Unkarin hallitus kampanjoi julisteilla, joissa näkyy turvapaikanhakijoita ja sana "STOP". Kuvassa myös opposition revitty vaalijuliste.

Kuva: Emilia Palonen

 

Mitä populismiin kietoutuu?

 

”Populismi” tai nämä liikehdinnät eivät ole yksiulotteisia. Populismi on aina vahva, tunteisiin vetoava, meitä tuottava vastakkainasettelu, joka täytetään merkityksillä. Näissä kietoutuvat yhteen erilaisilla kokoonpanoilla antielitismi, populismi, nationalismi ja nativismi, muukalaisvastaisuus ja ksenofobia, eri uskontoja kuten juutalaisia tai muslimeja kohtaan suuntautunut viha ja uskonnollinen oikeudentunto, antifeminismi ja naisviha, antiliberalismi, antikapitalismi tai antivasemmistolaisuus, uusliberalismi ja ultraliberalismi, tai anti-intellektualismi.

 

Katsoessamme pelkän ”eliitin” ja ”kansan” vastakkainasettelun tuolle puolen, voimme tunnistaa näitä erilaisia ideologisia perustoja tai vaatimuksia, sekä seurata, mikä milloinkin valtavirtaistuu kunkin liikkeen yhteydessä.

 

Vaikka näissä liikkeissä on samankaltaisia piirteitä ja ne operoivat samankaltaisella logiikalla, on aika katsoa, mitkä teemat varsinaisesti tyhjäsisältöisestä ”populismista” pääsevät esille mediassa tai valtavirtaistuvat perinteisten puolueiden kautta.

 

 

Euroopan unionin vastapoolina

 

Euroopan unionin tausta-ajatus on rauhan ylläpitäminen taloudellisen yhteistyön kautta. Eurooppaa kehitettiin eliittiprojektina, koska rauha ja yhteistyö oli ollut herkkää ja lyhytjänteistä. Myöskään julkinen sfääri ei ollut pitkälle kehittynyt ja koulutustaso oli verrattain alhainen. Vaikka 1990-luvulta alkaen kansaa ja kansalaisia on yritetty rinnastaa Euroopan unioniin, eliitin epäluulo nationalismiin taipuvaisia massoja kohtaan ja kansalaisten epäluulo valtaa itselleen pönkittävää eliittiä kohtaan tuottaa yhä vastakkainasettelua.

 

Brysselin kuplassa ennalta annettu eurooppalaisuus on ollut niin vahva, etteivät edes 2000-luvun alun kolaukset integraatioprojektia kohtaan auttaneet tunnistamaan eliittiprojektin rajoja ja panostamaan eurooppalaiseen kansalaisuuteen ja tasa-arvoon. Euroopan unionin vastustaminen, usein synonyymina kansallisten eliittien kykenemättömyydelle, on tukenut valtavirtaa vastustavia populistisia liikkeitä.

 

 

Vastakkainasettelusta sisältöä

 

Unkarissa ja Puolassa EU-vastaisuus kietoutuu vahvasti paitsi nationalismiin ja muukalaisvastaisuuteen myös naisvihaan, antiliberalismiin, antivasemmistolaisuuteen ja anti-intellektualismiin. Molemmissa maissa juuri vastakkainasettelun tuottaminen mahdollistaa pääpuolueen pärjäämisen ilman, että politiikkatoimista keskustellaan. Aiemmin ideologinen sisältö oli kevyttä ja vastapuolen demonisointi vahvaa. Nyt rajat ylittävät globaalit liikehdinnät ovat antaneet oikeutusta muslimivastaisuudelle ja uskonnollisperustaiselle naisvihalle sekä vasemmistovastaisuudelle.

 

Siinä missä liberaaliin demokratiaan on periaatteessa kuulunut tasavertaisuus sekä tilan antaminen toisille osapuolille ja vähemmistöille, kutistetaan nämä illiberaalissa demokratiassa, jotta valtavirtaa ei kyseenalaisteta. Perusteena toimii usein aiempi traumaattinen vallan menetys, kuten Unkarin pääministerillä Viktor Orbánilla tappio vaalivuonna 2002.

Italialaisen populistipuolueen Viiden tähden liikkeen kannattajat kokoontuivat lokakuun lopussa Roomaan kahden päivän kokoontumiseen antiikin Circus Maximus -areenan raunioille muovautuneeseen puistoon.

Kuva: Gregorio Borgia / AP Photo / Lehtikuva

 

"Me” on osa demokratiaa

 

Populismi ei ole pahasta. Poliittisen meidän tuottaminen, vastapuolien korostaminen ja kansan tuominen politiikan keskiöön ovat keskeinen osa demokratiaa. Tärkeää on, miten vastapuoli tai ”me” kiinnitetään: Liittyykö se vaatimuksiin vai kyseenalaistamattomiin ominaisuuksiin? Onko ”me” homogenisoiva vai moniääninen? Vasemmistopopulismi on mobilisoitunut demokratiaa parantavana liikehdintänä moniäänisesti ja ruohonjuuritasolla, esimerkiksi Espanjan Podemoksen tai Italian hallituspuolueen Viiden tähden liikkeen tapauksissa karismaattisista johtajista riippumatta. Vasemmistosta nousevat populismit voivat myös ajautua vahvaan polarisaatioon ja illiberalismiin, jos ne rajoittavat opposition järjestäytymismahdollisuuksia.

 

Koska populismi on januskasvoinen, hyvä ja paha demokratialle, keskeistä ei ole leimata ja tuomita näitä liikkeitä, heidän kannattajiaan ja ideologisia kietoumia, vaan keskustella siitä, miksi juuri nämä liikehdinnät innostavat ja mihin pettymyksiin ne vastaavat.

 

Kirjoittaja:

Emilia Palonen on dosentti ja toimii valtio-opin yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut populismista ja sen januskasvoisuudesta erityisesti Unkarissa ja Suomessa.

 

Please reload

Lisää aiheesta:

Please reload

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2019 Maanpuolustus-lehti