Suomeen tarvitaan lisää korkeasti koulutettuja

19.9.2019

Työvoiman tarve ja koulutus eivät täysin kohtaa ja tämän trendin jatkuminen on haitallista Suomen taloudelle.

Suomi on perinteisesti asemoinut itsensä korkean osaamisen maaksi. Olemme kehittäneet oppimisjärjestelmäämme maksuttoman peruskoulun ja koko ikäluokalle avoimen toisen asteen ja korkeakoulutuksen varaan. Korkeakoulutus on maksutonta suomalaisille ja EU:n kansalaisille. Tämä malli on johtanut koulutusjärjestelmään, joka oli tuloksiltaan maailman kärkitasoa vielä parikymmentä vuotta sitten. Tässä, kuten muussakaan kansainvälisessä kilpailussa, ei voi kuitenkaan pysyä kärjessä ilman jatkuvaa uudistumista ja panostusta.

 

Viimeisten parin vuosikymmenen aikana Suomi on menettänyt 1990-luvun kärkipaikkansa koulutustasovertailussa. Tällä hetkellä 25–34-vuotiaiden ikäluokasta on korkeakoulutettuja noin 41 prosenttia. OECD-maiden keskiarvo on nykyään Suomea korkeampi ja ollut selkeästi Suomea nopeammassa kasvussa. Tosin tilastoihin täytyy suhtautua varauksella: tietyn ikäiset eri maissa eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Suomessa korkeakouluun päästään myöhään sisään, ollaan opinnoissa pitkään ja valmistutaan myöhään. Meiltä puuttuvat myös alle kolmen vuoden short cycle -koulutukset, joita monessa muussa maassa käytetään.

 

OECD:n tuoreen maaraportin laajassa vertailussa havaitaan, että suomalaisen korkeakoulutuksen erityspiirre on erittäin selektiivinen järjestelmä korkeakouluihin pääsyyn: toiselta asteelta valmistuneista vain noin 25 prosenttia pääsee korkeakouluun samana vuonna. Tämä aiheuttaa ei-toivottuja välivuosia. Vaikka korkeakouluissa on yhteensä noin 48 000 opiskelupaikkaa ja ylioppilaiden vuosittainen kokonaismäärä on noin 30 000, kaikki halukkaat eivät pääse opiskelemaan, sillä alat ja korkeakoulut ovat eri lailla suosittuja eivätkä tarjonta ja sijainti täysin vastaa nuorten toiveita.

 

Edellä mainitussa raportissa arvioidaan, että työtehtävistä yhdeksän kymmenestä vaatii tulevaisuudessa korkeaa osaamista. Nyt työvoiman tarve ja koulutus eivät täysin kohtaa ja tämän trendin jatkuminen on haitallista Suomen taloudelle. Tilastot osoittavat, että väestötasolla koulutustason nousua ei enää tapahdu. Se alkaa näkyä laajalti yhteiskunnassa.

 

 

Vuonna 2018 suomalaisissa korkeakouluissasuoritettiin noin 1800 tohtorintutkintoa. Uusiatohtoreita juhlistetaan promootiossa.

Kuva: Juuli Kalavainen/Helsingin yliopisto

 

Huolestuttavaan kehitykseen on jo havahduttu: opetus- ja kulttuuriministeriön vetämän visiotyön tuloksena syntyi laajasti jaettu tahtotila osaamistason nostamisesta ja tutkimusresurssien kasvattamisesta. Keskeinen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.

 

Pallo on nyt tuoreella hallituksella. Hallitusohjelmassa puututaankin sekä tutkimuksen että opetuksen kehittämiseen ja resursointiin.

 

Yliopistot pitävät tärkeänä koko koulutusketjun tukemista aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin sekä jatkuvaan oppimiseen. Menestyvä yliopisto tarvitsee hyvällä pohjaosaamisella tulevia opiskelijoita. Tähän ollaan panostamassa uudessa hallitusohjelmassa.

 

Yliopistot ovat myös luonnollisesti kiinnostuneita omista toimintaedellytyksistään: hallituksen ohjelmassa positiivista on yliopistoindeksin palauttaminen eli määrärahan nousu palkka- ja kulukehityksen mukaisesti sekä yleinen määrärahoihin tehty tasokorotus. Yliopistot pitävät tärkeänä nimenomaan tämän perusrahoituksen kasvattamista ja sen vapauttamista erilaisista tarkoista mittareista. Suurinta vaikuttavuutta saadaan aikaan, kun yliopistot voivat toteuttaa omia strategioitaan pitkäjänteisesti.

 

Yliopisto-opetuksen lähitulevaisuuden haasteena tulee olemaan opiskelijamäärien merkittävä kasvattaminen sekä jatkuvan oppimisen käynnistäminen laajamittaisesti, mikä merkitsee opetuksen avaamista muillekin kuin tutkinto-opiskelijoille. Opiskelijamääriä voidaan jonkin verran kasvattaa skaalaeduilla ja digitaalisuutta hyödyntämällä, mutta laajamittaiset lisäykset vaativat merkittäviä lisäresursseja. Toinen vaihtoehto olisi laskea opetuksen laatutasoa, mihin ainakaan yliopistot itse eivät ole valmiita.

 

Jos onnistumme yhdessä opiskelijamäärien kasvattamisessa laadun kärsimättä ja jatkuvan oppimisen lisäämisessä, se tulee parantamaan Suomen ilmeisiä heikkouksia ja mahdollistaa merkittävän suunnanmuutoksen. Tämä vaati yhteistyötä päättäjien ja oppilaitosten kanssa, jotta tarvittavat resurssit saadaan ohjattua mahdollisimman tuottavasti.

 

​​Korkeakouluikäinen ikäluokka tulee syntyvyyden laskusta huolimatta kasvamaan seuraavan noin 15 vuoden ajan. Korkeakoulujen täytyy kyetä lisäämään valmistumismääriä jo tämän takia. Tulevaisuudessa tarvitaan myös lisääntyvä määrä osaajia myös ulkomailta. Tähän täytyy kyetä löytämään aikaisempaa parempia ratkaisuja jo nyt. Koulutuksen kansainvälistyminen on tapahtunut nopeassa tahdissa ja esimerkiksi Helsingin yliopiston maisteriohjelmista jo puolet voi suorittaa kokonaan englannin kielellä.

 

 

Muualta tulevien osaajien asettumista yliopistoon ja suomalaiseen yhteiskuntaan täytyy tukea aiempaa vahvemmin. Oleskeluluvan hakemisesta ja saamisesta sekä perheen Suomeen tuomisesta on tehtävä helpompaa ja opiskelijoille tulee myöntää oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. EU-kansalaisten tulee voida vapaasti liikkua ja elää EU-alueella ja heidän rekisteröitymistään varten tarvitaan nopea rekisteröitymisväylä. Eri toimijoiden yhteinen haaste on valmistuneiden kansainvälisten maistereiden ja tohtoreiden työllistäminen, jotta suomalaista osaajatarvetta saadaan helpotettua.

 

 Kirjoittaja

Kaarle Hämeri on Helsingin yliopiston kansleri. Hän on toiminut ennen tätä Helsingin yliopistossa aerosolifysiikan professorina vuodesta 2003 lähtien. Aikaisemmat työpaikat ovat olleet mm. Tukholman yliopistossa sekä Työterveyslaitoksella. Tutkimus- ja opetustehtävien lisäksi hän on toiminut aktiivisesti useissa järjestöissä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Professoriliiton puheenjohtajana (2015–2017) Hämeri on puhunut tutkimuksen ja opetuksen puolesta ja edistänyt tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan vuorovaikutusta.

 

Kuva: Linda Tammisto

Please reload

Lisää aiheesta:

Please reload

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2019 Maanpuolustus-lehti