Uuden komission ohjelma on kunnianhimoinen

”Jos me teemme työmme hyvin, Eurooppa on vuonna 2050 maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa, digialan suurmahti sekä talous, joka on löytänyt tasapainon markkinoiden ja sosiaalisen puolen välille. Tehtävä ei ole helppo, mutta yhdessä pystymme siihen.” Näin kuvaili tulevaa työsarkaansa Euroopan komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen marraskuussa Euroopan parlamentille.

 

Komission uuden ohjelman toteuttaminen riippuu ennen kaikkea siitä, millaisiin kompromisseihin EU-instituutiot ja jäsenmaat ovat valmiita ja kykeneviä. Hyvää on se, että keskeisten jäsenmaiden hallitukset suhtautuvat pääosin myönteisesti yhteistyöhön EU-tasolla, ja Euroopan parlamentissakin EU-myönteisillä puolueilla on enemmistö.

 

Komission työohjelma noudattelee Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2019 määrittelemää Euroopan strategista ohjelmaa vuosille 2019–2024. Eurooppa-neuvosto nosti ohjelmassaan esiin neljä prioriteettia: kansalaisten ja vapauksien suojelu, vahvan ja elinvoimaisen taloudellisen perustan kehittäminen, Euroopan etujen ja arvojen edistäminen maailmassa sekä ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen.

 

Eurooppa-neuvosto linjasi 20.‒21. kesäkuuta 2019 kokouksessaan Euroopan strategisen ohjelman vuosille 2019‒2024.

Kuva: Euroopan unioni

 

Ilmastopolitiikan, talouden ja EU:n ulkopolitiikan vahvistamisen ohella komissio on nostanut tavoitteidensa joukkoon digitalisaation kehittämisen, eurooppalaisen demokratian vahvistamisen sekä ristiriitaisen vastaanoton saaneen eurooppalaisen elämäntavan edistämisen. Uusi komissio on painottanut erityisesti toimintaansa ilmastonmuutosta vastaan. Joulukuussa 2019 se julkaisi esityksensä niin sanotusta EU:n vihreästä sopimuksesta.

 

Ilmastonmuutoksen nopea torjuminen vaatii mahdollisimman tehokkaita välineitä, joilla päästöjä voidaan vähentää mahdollisimman edullisesti. Näin voimme vähentää päästöjä paljon enemmän ilman mittavia hyvinvointitappioita. Ne tarkoittavat kuitenkin aina paitsi kilpailukykymme heikkenemistä, myös kaikkein köyhimpien elämän kurjistumista. Siksi päästökauppajärjestelmän laajentaminen on tervetullut esitys komissiolta. Se on myös draiveri uuden teknologian kehittämiselle.

 

Von der Leyenin tavoitteena on saada se kattamaan merenkulkuala, tieliikenne ja rakennusala. Myös asuminen ja maatalous pitäisi tuoda mukaan päästökaupan piiriin, jotta EU:n kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin olisi mahdollisuus yltää.

 

On hyvä muistaa, että EU on jo kyennyt hillitsemään talouskasvun ympäristövaikutuksia: vuosina 1990–2018 kasvihuonekaasupäästöt pienenivät kaikkiaan 23 prosentilla, vaikka samaan aikaan talous kasvoi 61 prosentilla. Ilman lisätoimia unioni ei kuitenkaan saavuta hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Komissio aikookin laatia tätä varten tiekartan, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki politiikkalohkot tukevat yhteistä hiilineutraaliuden tavoitetta.

 

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli komission vihreän sopimuksen 11. joulukuuta 2019.

Kuva: Euroopan unioni

 

Myös PK-yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja avoimen, monenkeskisen kauppapolitiikan jatkuminen kuuluvat von der Leyenin ohjelmaan. Näinä protektionismin nousun vuosina, Euroopan unionin täytyy olla se kirkas majakka, joka ajaa avoimen ja sääntöperäisen, reilun kaupankäynnin lisäämistä maailmassa. Myös monenkeskisiä järjestelyitä, kuten maailman kauppajärjestö WTO:a on puolustettava. Etenkin tässä ajassa, kun jotkut haluavat käyttää sitä vain, jos se turvaa heidän yksipuoliset intressinsä.

 

Komission ohjelmassa etsitään keinoja digitalisaation ja uuden työn luomiseksi, mikä on hyvä asia. Digiverojen ja uusien veropohjien kanssa on kuitenkin oltava tarkkana. Suomalainen arvonlisä pitää verottaa Suomessa myös jatkossa. EU-toimilla voidaan toki edistää digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuutta, mutta tavoitteena tulisi olla yhdenmukainen ja kansainvälinen sääntely. Näin tasavertaiset kilpailuedellytykset voidaan turvata.

 

Puolustuksen osalta komission ohjelma toteaa, että ”Nato on tulevaisuudessakin Euroopan yhteisen puolustuksen kulmakivi”. Samalla komissio kuitenkin korostaa, että ”seuraavien viiden vuoden aikana tarvitaan mittavia lisätoimia kohti todellista Euroopan puolustusunionia”.

 

Puolustusyhteistyön vahvistaminen on tärkeää, koska se lisää EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uskottavuutta. Tätä tukee viime joulukuussa perustettu puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto (DEFIS), jonka ensisuunnitelmia minäkin sain aikanaan komissiossa olla tekemässä. Pääosaston johtoon nimettiin komissiossa pitkään työskennellyt Timo Pesonen.

 

EU on tehokas, kun EU-maiden kesken syntyy yhteisymmärrys ja siitä seuraa toimien yhdenmukainen toteuttaminen. Myös kansalaisten hyväksyntä integraatiolle on varmistettava. Tästä näkökulmasta on hyvä, että uusi komissio haluaa vahvistaa Euroopan parlamentin roolia ja siten demokratian toteutumista unionin päätöksenteossa. Ohjelman mukaan ”talouden ohjausjärjestelmän ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden on kuljettava käsi kädessä, jos haluamme vahvistaa sitoutumista yhteisiin päätöksiimme”.

 

Toisaalta on myös todettava, että luottamus EU:iin vaatii ennen kaikkea uskottavaa kansallista EU-politiikkaa. Jos yhteisiä päätöksiä ei panna toimeen, ei ole edellytyksiä integraation syventämiselle.

Kirjoittaja

Juho Romakkaniemi on toiminut Keskuskauppakamarin toimitusjohtajana maaliskuusta 2018 lähtien. Romakkaniemi on EU-osaaja, jolla on vankka kokemus politiikan taustatehtävistä niin Brysselistä kuin Suomestakin. Keskuskauppakamariin Romakkaniemi siirtyi EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkön tehtävästä. Koulutukseltaan Romakkaniemi on filosofian maisteri.

Please reload

Lisää aiheesta:

Please reload

MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Päätoimittaja:
neuvotteleva virkamies Pete Piirainen
pete.piirainen@defmin.fi
 
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 HELSINKI
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
(toimistoaika tiistaista torstaihin klo 12.00-16.00)

©2020 Maanpuolustus-lehti