Uusimuotoiset turvallisuusuhkat ja niiden nopeus edellyttävät, että viranomaiset pystyvät toimimaan normaaliajan toimivaltuuksin.
Rajavartiolaitos juhlistaa vuoden 2019 aikana satavuotista taivaltaan. Satavuotias on hyvässä kunnossa. Henkilöstö on ammattitaitoista ja motivoitunutta tehtäviinsä. Kalusto ja varustus ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti tehtävien mukaisessa kunnossa. Toimivaltuudet on päivitetty hybridiuhkien torjumiseksi. Yhteistyö toimii paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti – sekä kansainvälisillä kentillä niin itään kuin länteen.
Sadan vuoden taipaleeseen mahtuu monia taitekohtia. Merivartiolaitos perustettiin 1930 ja liitettiin Rajavartiolaitokseen sotien jälkeen. Yhdistymisellä saavutettiin merkittäviä tehokkuus- ja laatuhyötyjä.
Lähes 80 vuotta sitten alkaneessa talvisodassa rajamiehet ottivat ensimmäisinä vastaan hyökkäävän vihollisen. Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraalimajuri Tuompo toimi puolustuksesta Pohjois-Karjalasta aina Jäämerelle saakka vastanneen Pohjois-Suomen ryhmän komentajana, ja Rajavartiolaitoksen esikunnasta perustettiin ryhmän esikunta. Mannerheim myönsi päiväkäskyssään rajamiehille kunnianimityksen rajajääkäri. Jatkosodassa rajajääkäripataljoonat taistelivat yhtymien valiojoukkoina erityisesti paikallistuntemusta vaativissa erikoistehtävissä. Vastuu rajojen vartioinnista palautettiin Rajavartiolaitokselle välirauhan ajaksi ja heti jatkosodan jälkeen vuoden 1944 aikana.
Kuva: SA-kuva
Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa toi mukanaan monia muutoksia. Rajavartiolaitos oli valtiojohdon silmät ja korvat rajalla. Laajamittaiseen maahantuloon varauduttiin suunnitelmin, kalustohankinnoin ja kehittämällä aivan uudenlaista osaamista. Rajavartiolaitos avusti uudelleen itsenäistyneitä Baltian maita rajavartioinnin rakentamisessa. Samaan aikaan omaa organisaatiota virtaviivaistettiin ja toimipisteverkkoa karsittiin merkittävästi. Rajavartiolaitos otti vastuun rajatarkastuksista rajanylityspaikoilla. Matkustajamäärät rajojen yli ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja matkustajaprofiilit moninaistuneet 1990-luvun alusta.
Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1995 ja alkoi soveltaa Schengen-säännöstöä yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa 2001. EU tuli Suomeen mutta myös Rajavartiolaitos meni Eurooppaan – niihin pöytiin, joissa meitä koskevia päätöksiä valmistellaan. Ja huolehtimaan, että kaikki jäsenvaltiot täyttävät yhteisen vapaan liikkuvuuden alueen velvoitteet ulkorajoillaan. Henkilöstö siirrettiin sisärajoilta ulkorajoille. Rajavartiomiehet ovat päässeet osallistumaan EU:n rajaturvallisuusoperaatioihin. Tällä on kehitetty ammattitaitoa ja valmiuksia ottaa itsekin apua vastaan, mikäli rajaturvallisuustilanne niin vaatii.
Sata vuotta sitten Rajavartiolaitoksen perustamisen yhteydessä tehdyt ratkaisut ovat kestäviä vielä tänäänkin. Rajavartiolaitos toimii sisäministeriön hallinnonalalla. Valtakunnan rajoja vartioi, maahan saapuvat matkustajat tarkastaa ja ihmiset pelastaa merihädästä sisäisen turvallisuuden valvonta- ja lainkäyttöviranomainen. Samaan ratkaisuun ja maastamme ulospäin annettavaan signaaliin ovat päätyneet valtaosa maailman valtioista. Sisäministeriössä mahdollistuu tiivis yhteistyö poliisi-, maahanmuutto- ja pelastusviranomaisten kesken. Yhtenäinen päällystön koulutusjärjestelmä puolestaan on taannut hyvät lähtökohdat yhteistyölle Puolustusvoimien kanssa.
Sotilaallinen johtamisjärjestelmä on taannut pitkäjänteisen suunnittelun ja tehokkaan toimenpanokyvyn historian muutoksissa. Alueellisen koskemattomuuden turvaaminen ja maanpuolustus ovat yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisia Rajavartiolaitoksen tehtäviä. Rajaturvallisuustehtävien suorittaminen tukee välitöntä valmiutta normaalioloista poikkeusoloihin niin perinteisiä kuin uusimuotoisiakin uhkia vastaan.
Rajavartiolaitoksen arvoiksi on sadan vuoden taipaleella valikoituneet ammattitaito, luotettavuus ja yhteistyökyky. Rajavartiolaitoksen henkilöstö kokee toimivansa näiden arvojen mukaisesti.
Kuva: Rajavartiolaitos
Turvallisuuden sveitsiläinen linkkuveitsi
Rajavartiolaitos on keskeinen viranomainen kokonaisturvallisuuden toimintakentässä. Rajavartiolaitos toimii sisäisen- ja ulkoisen turvallisuuden alueilla, Suomen ja EU:n ulkorajoilla, rajanylityspaikoilla, rannikolla ja saaristossa. Maalla, merellä ja ilmassa ympäri vuorokauden, helteillä ja pakkasilla.
Laiton maahantulo ja siihen liittyvä rikollisuus ovat Rajavartiolaitoksen tehtävien kannalta merkittävin uhka. Venäjällä oleskelee laittomasti huomattava määrä kolmansien maiden kansalaisia, ja mikäli vapaa reitti Eurooppaan avautuu, se vetää nopeasti puoleensa. Näitä reittejä etsitään tänä päivänä aikaisempaa aktiivisemmin. Jalkapallon MM-kisojen viisumivapauden käyttö laittomasti Eurooppaan pyrkimiseen oli tästä todiste.
Tilanne EU:n etelärajoilla on pysynyt epävakaana. Tulijoita Eurooppaan on edelleen enemmän kuin arabikevään 2011 aikaan. Suurien elintasoerojen, konfliktien ja ilmastonmuutoksen synnyttämää siirtolaisongelmaa ei voida ratkaista yksinomaan tehokkaalla rajavalvonnalla, vaikka se on kivijalka ilmiön hallinnassa. Laaja laiton maahantulo onkin asettanut mittavia haasteita EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalle sekä koko Schengen järjestelmän toimivuudelle.
Toinen merkittävä riski Rajavartiolaitoksen näkökulmasta on kohonnut terrorismin uhka. Rajavartiolaitos ottaa uhkan huomioon operatiivisessa toiminnassaan, erityisesti rajatarkastuksissa, ja tukee suorituskyvyillään poliisia akuuteissa tilanteissa. Kitkaton viranomaisyhteistyö on tässäkin elintärkeää.
Rajavartiolaitoksen kolmas huoli on suuronnettomuus merellä. Ihmishenkiä ja ympäristöä uhkaavia vaaratilanteita tapahtuu merialueillamme toistuvasti. Matkustajamäärät kasvavat erityisesti Suomenlahdella. Meriliikenteen kasvu lisää meri- ja ympäristöonnettomuuksien riskiä.
Sotilaallinen aktiivisuus ja jännitteet Suomen lähialueella ovat lisääntyneet. Suoraa sotilaallista konfliktia onneksi vältetään, mutta erilainen hybridivaikuttaminen on jatkuvaa. Rajavartiolaitos osallistuu Suomen sotilaalliseen puolustamiseen kiinteässä yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa.
Rajavartiolaitos ja sen henkilöstö ovat aktiivisesti ja määrätietoisesti kehittäneet suorituskykyään hallita toimintaympäristössä esiintyviä uhkia ja kriisitilanteita. Rajavartiolaitos on vahvistanut itärajan valvontaa ja kykyä torjua turvallisuusuhkia ulkorajoilla. Partioiden suorituskykyä kehitetään parantamalla niiden valvonta-, suoja- ja voimankäyttövälineitä sekä huolehtimalla liikkuvuudesta. Varautumis- ja valmiussuunnitelmat ovat ajan tasalla.
Rajavartiolaitoksella on välitön valmius meripelastuksen ja merellisten ympäristöonnettomuuksien johtamiseen. Ympäristöonnettomuuksien operatiivinen johtovastuu avomerellä ja alusten suojapaikkapäätökset siirrettiin Rajavartiolaitoksen vastuulle 2019 alusta. Meripelastusjärjestelmä muodostuu eri toimijoiden tehokkaasta yhteistoiminnasta. Suomen meripelastusjärjestelmä on korkeatasoinen ja siihen liittyvää varautumista ja yhteistoiminnan harjoittelua jatketaan aktiivisesti.
Uusimuotoiset turvallisuusuhkat ja niiden nopeus edellyttävät, että viranomaiset pystyvät toimimaan normaaliajan toimivaltuuksin. Rajavartiolaitoksen alueellisen koskemattomuuden turvaamisen ja sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien toimintavalmiutta on parannettu. Aluevalvontalain tunnuksettomia taistelijoita koskevat muutokset tulivat voimaan 2017, ja vuonna 2019 voimaan tulleet rajavartiolainsäädännön muutokset parantavat Rajavartiolaitoksen kykyä vastata hybridiuhkiin itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa.
Rajavartija on itärajan ja saariston turvallisuuden sveitsiläinen linkkuveitsi. Hän vartioi ulkorajan, poimii rajanylitysliikenteestä luvattomat matkustajat ja esineet, tutkii rikokset, on kolaripaikalla, elvyttää sydänpotilaan, sammuttaa tarvittaessa tulipaloa ja varautuu sotimaan. Kaikki tehtäviä, jotka vaativat korkeaa ammattitaitoa.
Turvallisuusympäristön muutos ja sen ennustettavuuden vähentyminen edellyttävät välittömässä valmiudessa olevia monialaisia turvallisuusosaajia. On yhteiskunnan etu, että viranomaistoimintojen supistuessa harvaan asutuilla alueilla kansalaisten ja kansallisen turvallisuuden takeena on moneen eri viranomaistehtävään kykeneviä ammattilaisia.
Eurooppalaisen rajaturvallisuuden kehittyminen
Ihmisten vapaa liikkuvuus Schengen-alueella on Euroopan unionin merkittävimpiä saavutuksia. Ulkorajavalvonnassa integraatio on ollut montaa muuta politiikkalohkoa syvempää. Jäsenvaltioiden ulkorajojen valvonta perustuu lähes yksinomaan unionitasoiseen sääntelyyn. Turvallisuus on nostettu EU:n kehittämisen prioriteetiksi. Rajaturvallisuus on muuttuneen turvallisuustilanteen keskiössä.
EU-jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu ulkorajojensa turvallisuudesta. Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) tukee unionin toimenpiteiden soveltamista lujittamalla, arvioimalla ja koordinoimalla jäsenvaltioiden toimia. Tulevina vuosina Frontexin käyttöön perustetaan jopa 10 000 rajavartijan vahvuiset pysyvät joukot, joille annetaan toimivalta ulkorajavalvontaan voimankäyttöoikeuksineen. Jatkossa myös jäsenvaltioiden palautuksista vastaavat viranomaiset ovat osa Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa.
Eurooppalaisia ulkorajavalvonnan tietojärjestelmiä on lisätty ja lisätään edelleen. Jäsenvaltiot tallentavat tietoja yhteiseen eurooppalaiseen tilannekuvaan ja käyttävät Schengenin tietojärjestelmää. Eurooppalainen rajanylitystietojärjestelmä ja matkustuslupajärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön lähivuosina. Ulkorajavalvontaan liittyy läheisesti myös viisumitietojärjestelmän ja rikostorjuntajärjestelmien kehitys.
Ulkorajavalvonnan eurooppalaista rahoitusta on esitetty kasvatettavaksi. Kuitenkaan ilman toimivaa yhteistoimintaa kolmansien maiden kanssa, toimivaa turvapaikkajärjestelmää ja palauttamista, tehokaskaan rajavalvonta ei ratkaise laittomien rajanylitysten haastetta. Rajavalvonnan kannalta keskeistä on havaita laittomat rajanylitykset, identifioida ja rekisteröidä tulijat sekä torjua ilmiöön kytkeytyvää häikäilemätöntä rikollisuutta.
Kuvat: Rajavartiolaitos
Tulevaisuuden haasteet
Rajavartiolaitoksen tulevaisuuden suuntaviivat on linjattu laitoksen strategiassa. Strategiaan on kirjattu toiminnan päämäärät ja strategiset linjaukset niiden saavuttamiseksi. Keskeisin päämäärä on tehokas ja uskottava ulkorajavalvonta. Tähän liittyvät Suomeen ja Eurooppaan kohdistuvien turvallisuusuhkien torjunta. Toinen päämäärä on merellisen turvallisuuden parantaminen. Kolmantena päämääränä on Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonta, turvaaminen sekä valtakunnan puolustaminen osana Suomen puolustusjärjestelmää.
Rajavartiolaitoksen merkittävimpiä kehittämistarpeita ovat itärajan ja merialueen teknisen valvontajärjestelmän uudistaminen sekä vartiolaivojen ja valvontalentokoneiden suorituskyvyn korvaaminen. Itärajan ja merialueen valvontajärjestelmien rakentaminen aloitettiin ja valvontalentokoneet hankittiin 1990-luvulla. Kaksi vielä käytössä olevaa ulkovartiolaivaa hankittiin jo 1980-luvulla. Nämä investoinnit on uusittava noin 30 vuoden välein.
Turvallisuusviranomaisten teknisten ratkaisujen on täytettävä korkeat turvallisuus- ja suorituskykyvaatimukset. Valvonta-, pelastus- ja turvaamistehtävissä käytettävän tekniikan on oltava kunnossa ja toimintavarmaa. Kansalaisten ja ympäristön suojaaminen ovat valtion ydintehtäviä, joita ei voi tehdä rikkinäisellä kalustolla.
Hallitusohjelmassa on linjattu, että Rajavartiolaitoksen tekniset valvontajärjestelmät ja kaksi lentokonetta uusitaan. Rajavartiolaitos on käynnistänyt molemmat korvausinvestointihankkeet laajoilla selvityksillä. Rajavartiolaitos käynnistää myös kahden ulkovartiolaivan suunnittelun, mikäli siihen osoitetaan määrärahat. Kaikissa hankkeissa huomioidaan myös yhteistoimintatahojen tarpeet. Etenkin valvontajärjestelmien uusimisessa varaudutaan hyödyntämään EU-rahoitus täysimääräisesti.
Rajavartiolaitoksenkin resurssikehitys on jo pitkään ollut epäsuhdassa lisääntyvien tehtävien, kansalaisten odotusten ja toimintaympäristön muutoksen kanssa. Mittavatkaan sopeuttamistoimet eivät tunnu riittävän tulevien vuosien hinnan nousupaineita vastaan. Voi olla, että Rajavartiolaitos joutuu tinkimään lisämäärärahojen turvin nostetusta henkilöstömäärätavoitteestaan turvatakseen partioinnin, meripelastuksen ja rajatarkastusten toimintaedellytyksiä, esimerkiksi minimitasolleen supistetut toimitilat.
Hallitusohjelman mukaan Rajavartiolaitoksen suorituskyky muuttuvassa toimintaympäristössä turvataan.Hallitusohjelman mukaan hallitus jatkaa myös toimenpiteitä, joilla turvataan turvallisuusviranomaisille terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset toimitilat. Rajavartiolaitos on joutunut sisäilmaongelmien vuoksi siirtämään 200 työntekijäänsä väistötiloihin ja siirto uhkaa vielä noin 100 työntekijää. Rajavartiolaitos ja Senaatti-kiinteistöt ovat yhdessä suunnitelleet tarvittavat peruskorjaukset ja laskeneet niiden vaatiman lisärahoituksen. Kumpikin on valmiina aloittamaan toimitilojen korjaushankkeet heti, kun niihin osoitetaan määrärahat.
Suomen velvoite vuodesta 2021 alkaen Frontexin käyttöön perustettavien joukkojen vahvuudesta on alkaneella hallituskaudella 60 rajavartijaa. Lisävelvoitetta ei voida toimeenpanna ilman lisärahoitusta. Nykyinen henkilöstö tarvitaan aikaisempien EU-velvoitteiden toimeenpanemiseksi, kasvavan rajanylitysliikenteen hallitsemiseksi ja itärajan perustason valvonnan turvaamiseksi, eikä sitä voida vähentää. Suomeen vuonna 2018 kohdistetussa Schengen-tarkastuksessa henkilöstömäärää itärajalla ja rajanylityspaikoilla pidettiin riittämättömänä. Frontexin tekemä haavoittuvuusarviointi vahvistaa arvion. Suomi ei täytä tältä osin EU:n ulkorajavalvonnan kriteereitä. Vastaavasti EU-tietojärjestelmien käyttöönotto edellyttää rajanylityspaikkojen varustamista ja henkilöstön mittavaa koulutusta. Kansallisen järjestelmän on pystyttävä vastaamaan omasta rajaosuudestaan ja samalla oltava teknisesti ja toiminnallisesti yhteensopiva EU:n raja- ja merivartioston kanssa.
Tarkennuksia ja lisäyksiä kehittämissuuntiin voi tulla vielä hallituskauden aikanakin. Hallitus on linjannut antavansa eduskunnalle sisäisen turvallisuuden, ulko- ja turvallisuuspoliittisen ja puolustuspoliittisen selonteon. Rajavartiolaitoksen tehtäväkenttä ulottuu usealle politiikkalohkolle. Itsenäinen ja uskottava ulkorajavalvonta on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme liikkumavaraa.
Kirjoittaja
Kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen toimi Rajavartiolaitoksen päällikkönä. Aiemmin hän toiminut mm. EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin pääjohtajana. Laitinen on suorittanut 171. maanpuolustuskurssin.
