Yleinen asevelvollisuus – sotilaallisen maanpuolustuksen kulmakivi

Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen perustana on yleinen asevelvollisuus ja vahva maanpuolustustahto. Suomen puolustusratkaisu perustuu asevelvollisuusjärjestelmän kautta rakennettavaan korkeaan valmiuteen ja laajaan koulutettuun reserviin, jolla mahdollistetaan koko maan puolustaminen. Puolustusvoimat kehittää asevelvollisuutta jatkuvasti ja pyrkii ennakoiden vastaamaan toimintaympäristön, yhteiskunnan ja sen väestön sekä teknologian muutokseen.

Nuoret ja kokonaisturvallisuus. Vuonna 2020 Maanpuolustus-lehden numeroissa tarkastellaan nuoriin liittyviä kokonaisturvallisuuden teemoja.

Suomen perustuslain mukaan jokainen kansalainen on velvollinen osallistumaan maanpuolustukseen. Asevelvollisuuslaki puolestaan täsmentää asiaa siten, että jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Asevelvollisuus kattaa siis ajan kutsunnoista varusmiespalveluksen kautta reservin kertausharjoituksiin ja tarvittaessa aina liikekannallepanoon asti. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on kiinteä osa asevelvollisuuden kokonaisuutta.

Suomi vastaa itse koko maan puolustamisesta. Suomella ei ole millään nähtävissä olevilla taloudellisilla voimavaroilla mahdollista järjestää koko maan puolustamista ammattiarmeijalla. Uskottava, koko maan kattava puolustuskyky ja sen edellyttämät reservistä muodostettavat joukot voidaan tuottaa ainoastaan yleisen asevelvollisuuden ja varusmiespalveluksen kautta. Koko maan puolustaminen perustuu laajaan reserviin, jolla taataan riittävä sotilaallinen läsnäolo koko maassa.

Nykyisen asevelvollisuuden arviointia

Nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää voidaan arvioida monesta näkökulmasta. Puolustusvoimat tarkastelee asiaa lakisääteisten tehtäviensä ja sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta.

Laaja yleinen asevelvollisuus luo suomalaisessa yhteiskunnassa yhteenkuuluvuutta ja kohottaa maanpuolustustahtoa. Positiivista vaikutusta varusmiespalveluksessa ja reservin harjoituksissa lisää eri taustoilla olevien henkilöiden ryhmäytyminen ja menestyminen tehtävissään tasavertaisina yhteisön jäseninä. Suuressa reservissämme on lisäksi sellaista monipuolista osaamista, jota emme pysty palkatulla henkilöstöllä korvaamaan. Toisaalta Puolustusvoimien kouluttama yksilö omaksuu erilaisia taitoja, joista hyötyy myös yhteiskunta. Johtaminen ja ryhmässä toimiminen ovat hyviä esimerkkejä taidoista, joita moni työelämässä tarvitsee.

Eri kyselytutkimusten mukaan yleisellä asevelvollisuudella on laaja suomalaisten tuki. Asevelvolliset, sekä varusmiehet että reserviläiset, ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Erityinen huomio arvioissa kiinnittyy korkeaan maanpuolustustahtoon, joka viisiportaisella asteikolla varusmiesten kyselyssä on 4,3 ja reserviläisillä 4,5.

Riittävätkö sitten asevelvollisten määrät tuottamaan riittävät sodanajan joukot? Julkisessakin keskustelussa on ollut esillä syntyvyyden lasku ja varusmiespalveluksen suorittaneiden miesten osuuden pieneneminen koko miesikäluokasta. Asevelvollisuusikään tulevien miespuolisten ikäluokkien koko kääntyy kuitenkin laskuun vasta 2030-luvun alkupuolella. Tämän perusteella voidaan arvioida, että ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa konkreettisesti nykymallin toimivuuteen vasta 2040-luvulla.

Varusmiespalveluksen suorittaneiden määrä ikäluokasta on laskenut. Tällä hetkellä kolmasosa miespuoleisesta ikäluokasta ei suorita varusmiespalvelusta. Puolustusvoimien kannalta tämän laskevan suuntauksen pysäyttäminen ja kääntäminen nousuun on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Osaltaan miespuolisen ikäluokan varusmiespalveluksen suorittaneiden lukumäärän vähenemistä on korvannut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suosion kasvu sekä alle 18-vuotiaina Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suoritti vuonna 2019 hieman yli 800 naista. Varusmiespalvelukseen tulevien maahanmuuttajien lukumäärän vaikutusta pitkällä aikajänteellä ei pystytä vielä ennustamaan, mutta todennäköisesti lukumäärä kasvaa.

Porin prikaatin varusmiehiä ampumaradalla.
Varusmiehet harjoittelemassa uudella ampumasimulaattorilla Porin prikaatin Säkylän varuskunnassa.
Kuva: Petri Saarelainen/Ruotuväki, Puolustusvoimat

Kehittäminen on jatkuvaa

Asevelvollisuusaikaan liittyvää toimintaa, kutsuntoja, varusmiespalvelusta, reservin harjoituksia, on säännöllisesti kehitetty puolustusvoimissa. Pienin askelin vuosittain ja suurempia uudistuksia noin kymmenen vuoden välein. Juuri tällä hetkellä on menossa laajempi uudistus nimeltään Koulutus 2020 -ohjelma. Tämän lisäksi kehitetään reservin koulutusta, vapaaehtoista maanpuolustusta sekä digitaalisia asiointipalveluja.

Kymmenen vuotta sitten tehtiin laaja selvitystyö suomalaisesta asevelvollisuudesta (ns. Siilasmaan työryhmä). Selvitystyössä syntyneen asevelvollisuusraportin suositusten perusteella kehitettiin mm. kutsuntajärjestelmää, asevelvollisten siviilissä hankitun erityisosaamisen hyödyntämistä sekä yhteyttä reserviin. Naisten osalta selvitettiin työelämässä olevien naisten osallistumista maanpuolustustoimintaan ja toisaalta, miten naiset saivat etukäteen tietoa vapaaehtoisesta asepalveluksesta.

Koulutus 2020 -ohjelmassa kehitetään asevelvollisten koulutusjärjestelmää 2020-luvulle, vastaamaan sen vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Ohjelman tavoitteena on tuottaa korkealaatuista osaamista tehokkailla, moderneilla ja motivoivilla opetusmenetelmillä ja oppimisympäristöillä. Yhtenäinen ja käytännönläheinen moduuleista koottu koulutus tehostaa ajan ja tilojen käyttöä. Standardoidut opetuspaketit tukevat oppimista monimuotoisesti mm. lähiopetuksella, mikroelokuvilla ja simulaattoreilla.

Reservin koulutusta kehitetään yhdessä keskeisimpien maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen kanssa. Vuoden 2020 merkittävimpänä muutoksena voidaan pitää sotilaallisen koulutuksen siirtymistä yksin puolustusvoimien tehtäväksi. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tehtävänä on järjestää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa (SOTVA) koulutusta, joka tähtää yksilöiden osaamisen ja kokonaisvaltaisen toimintakyvyn kehittämiseen. Lisäksi MPK tukee naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja järjestää siihen liittyvää koulutusta. Tutustumistoiminnan kautta MPK kehittää nuorten mahdollisuuksia tutustua maanpuolustukseen.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen uudistettu konsepti mahdollistaa reservin koulutuksen järjestelmällisen suunnittelun, valmistelun ja toteutuksen. MPK:n järjestämästä koulutuksesta kehitetään nousujohteinen kokonaisuus, joka tukee puolustusvoimien sotilaallista koulutusta ja sen tarpeita.

Puolustusvoimien asiointipalvelujen projektissa rakennetaan digitaalisia palveluja, joiden avulla asevelvollinen voi hoitaa asevelvollisuuteen liittyviä asioitaan internetin välityksellä, keskitetysti yhdessä palvelussa koko asevelvollisuusajan. Toimivan asiointikanavan lisäksi palvelulla pyritään parantamaan yhteydenpitoa asevelvollisiin sekä kehittämään tietoisuutta reservin suorituskyvystä ja reserviläisille kertyneestä osaamisesta.

Viisi reserviläistä nostaa ohjusta Hornet-hävittäjään.
Reserviläiset aseistamassa F/A Hornet -hävittäjää ohjuksella viiden miehen voimin Härkä 18 -harjoituksessa.
Kuva: Aatu Heikkonen/Ruotuväki, Puolustusvoimat

Lopuksi

Puolustusvoimien näkökulmasta tarkastellen kehittäminen nykyjärjestelmän pohjalta on toimiva. Se tuottaa kustannustehokkaasti suorituskykyiset ja riittävät sodanajan joukot.

Keskeisiä asioita on pysäyttää miespuolisten henkilöiden varusmiespalveluksen suorittamisprosentin lasku. Koulutus 2020 -ohjelmalla pyritään tähän vaikuttamaan. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen tulevien määrää halutaan kasvattaa. Tämä edellyttää tiedon lisäämistä nuorille naisille asepalveluksen suorittamisen mahdollisuudesta. Asepalveluksessa oleville naisille tehdyn kyselyn mukaan lukio tai muu toisen asteen opiskeluvaihe olisi tehokkain aika informaation jakamiselle.

Hallitusohjelman mukaisesti parlamentaarinen komitea on asetettu selvittämään asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvoitteen täyttämistä. Komitean tehtävänä on laatia kuvaus maanpuolustusvelvollisuuden, asevelvollisuuden (ml. siviilipalvelus) ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen nykytilasta ja kehitystarpeista. Puolustusvoimat tulee osallistumaan aktiivisesti tähän työhön.

Asevelvollisuus on sotilaallisen maanpuolustuksen kulmakivi. Puolustusvoimat haluaa kehittää sitä parhaalla mahdollisella tavalla osana puolustusratkaisua. On tärkeää säilyttää yhteiskunnan laaja tuki asevelvollisuudelle ja asevelvollisten on koettava saamansa koulutus laadukkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Ja ennen kaikkea, suomalaisten maanpuolustustahdon tulee säilyä korkeana.

Parlamentaarinen komitea

Hallitusohjelmassa asetettu parlamentaarinen komitea selvittää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä.

Komitean tehtävänä on laatia kuvaus maanpuolustusvelvollisuuden, asevelvollisuuden (ml. siviilipalvelus) ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen nykytila ja kehitystarpeet. Komitea selvittää lisäksi siviilipalveluksen hyödyntämistä kokonaisturvallisuuden tarpeisiin sekä mahdollisuuksia naisia koskeviin kutsuntoihin. Edellä mainitun lisäksi komitea selvittää koulujärjestelmän mahdollisuuksia edistää nuorten maanpuolustustietoisuutta sekä kansalaispalvelusmallin toteuttamismahdollisuuksia.

Kirjoittaja Ilkka Korkiamäki.

Kirjoittaja

Kenraaliluutnantti Ilkka Korkiamäki toimii Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön tehtävässä. Hän on suorittanut 189. maanpuolustuskurssin.

Lisää aiheesta:

Abiturientit perinteisellä penkkariajelulla Bulevardilla Helsingissä. Kuva: Riikka Haahti

Suomen nuorten tulevaisuus

Nuorista on tapana olla huolissaan. Nuoret itsekin aika ajoin ilmaisevat huolensa omasta tulevaisuudestaan. Meidän aikuisten huoli kohdistuu perinteisesti nuorten valintoihin, arvoihin ja elämäntapaan – siihen millaisia nykynuoret ovat. Nuoria huolestuttaa, millaiset eväät ja toimintaympäristön he ovat perintönä saaneet.

Lue artikkeli »