Nordefcon muutos on osuva esimerkki siitä, kuinka voimakkaasti Suomen Nato-jäsenyys heijastuu puolustusyhteistyöhön. Tavoitteena on, että pohjoismailla on valmius ja kyky toimia yhdessä kaikissa tilanteissa Naton pelotetta ja puolustusta vahvistaen.
Pohjoismaiden välisellä puolustusyhteistyöllä on pitkä historia, ja vuosikymmenten saatossa se on vakiintunut olennaiseksi osaksi puolustushallintojen arkea. Vuodesta 2009 alkaen yhteistyön nimikkeeksi vakiintui ”Nordefco”. Sittemmin Nordefcon työskentely on edistynyt ja syventynyt merkittävästi heijastaen muutoksia turvallisuusympäristössämme.
Venäjän käynnistämä laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 sekä Suomen ja Ruotsin vuosina 2023–2024 toteutuneet Nato-jäsenyydet muuttivat asetelmaa perinpohjaisesti. Samaan ajankohtaan osui Tanskan päätös osallistua täysimääräisesti EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Lisäksi Pohjoismaat ovat tehneet merkittäviä linjauksia puolustusmenojen kasvattamisesta, mikä luonnollisesti heijastuu myös Nordefcon toimintaan. Pohjoismainen yhteistyö on yksi arvokas kanava lisääntyvän puolustusrahoituksen mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Nordefcon muutos on osuva esimerkki siitä, kuinka voimakkaasti Suomen Nato-jäsenyys heijastuu puolustusyhteistyöhön. Aikaisemmin Pohjoismaiden puolustusratkaisut olivat keskenään hyvin erilaisia, mikä ei silti estänyt läheistä ja kaikkia hyödyttävää yhteistyötä. Puolustusyhteistyön sisältö oli kuitenkin poliittisesti tarkkaan rajattua ja niissä olosuhteissa yhteistyössä keskityttiin ennen kaikkea lisäarvon tuottamiseen kunkin maan oman puolustuskyvylle. Tänä päivänä asetelma on kovin toisenlainen ja yhteistyön rajoitteet ovat poistuneet, kun kuulumme samaan puolustusliittoon. Pohjoismaiden puolustusministerit sopivat huhtikuussa 2024 Nordefcon uudistetusta tavoitetilasta (”Visio 2030”). Sen mukaan yhteistyöllä tavoitellaan valmiutta ja kyvykkyyttä toimia yhdessä kaikissa tilanteissa Naton pelotetta ja puolustusta vahvistaen.
Visio 2030:n tavoitteita toteutetaan ennen kaikkea suorituskykyjen kehittämisen, tilannekuvan, sotilaallisen liikkuvuuden ja logistisen yhteistyön, puolustusmateriaalihankkeiden sekä koulutus- ja harjoitustoiminnan alueilla. Puolustusvoimat myös tarkastelevat ilmastonmuutoksen vaikutuksia omaan toimintaansa ja samalla varmistavat, että Pohjoismaat osoittavat esimerkkiä puolustuksen aiheuttamien päästöjen ja muiden ympäristövaikutusten vähentämisessä. Lisäksi Ukrainan tukeminen on noussut Nordefcon vakioaiheeksi, ja Pohjoismaat tekevät siinä tuloksellista yhteistyötä. Pohjoismaat ovat kokoonsa nähden Ukrainan merkittävimpiä tukijoita osoittaen johtajuutta EU- ja Nato-maiden keskuudessa.
Kuva: Ibaril / Wikimedia Commons
Suomen puheenjohtajuus vuonna 2025
Kuluvana vuonna on jälleen Suomen vuoro toimia Nordefcon kiertävänä puheenjohtajana. Puheenjohtajan vastuulla on yhteistyön johtaminen ja kehittäminen yhdessä sovittujen pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti. Tänä vuonna työskentely painottuu Suomen johdolla erityisesti seuraaviin aiheisiin:
Visio 2030:n mukaan Pohjoismaiden puolustusvoimien tulee kyetä omana ryhmänään ja yhdessä muiden Nato-liittolaisten kanssa toteuttamaan yhteisoperaatioita kaikissa tilanteissa. Yhteisoperointikyky on Nordefcolle uusi, korkea tavoitetaso, joka tukee ja vahvistaa koko liittokunnan pelotetta ja puolustusta. Pohjoismaiden ilmavoimat ovat tunnetusti korkeatasoisia ja tottuneita pitkälle menevään keskinäiseen yhteistyöhön. Ilmavoimayhteistyössä nähdään edelleen paljon potentiaalia ja sen kehittäminen onkin yksi tämän vuoden painopisteistä, tavoitteena mahdollisimman saumaton yhteistoimintakyky.
Myös puolustusmateriaaliyhteistyö on erityisen huomion kohteena Suomen puheenjohtajakaudella. Pohjoismaat jatkavat hyvään alkuun saatettua ammustuotannon teollisen kapasiteetin vahvistamista ja potentiaalisten yhteishankintojen edistämistä. Suorituskykyjen kehittämisen osalta Pohjoismaat tekevät aktiivista yhteistyötä ennen kaikkea Naton yhteisen puolustussuunnittelun merkeissä. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia osallistua yhdessä EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyön projekteihin ja muihin EU-hankkeisiin.
Sotilaallisen liikkuvuuden kehittäminen on olennainen osa yhteisen pelotteen ja puolustuksen mahdollistamista, ja sen merkitys on noussut vahvasti esiin pohjoismaisessa yhteistyössä. Nordefcon puolustusministerikokouksen yhteydessä marraskuussa 2024 allekirjoitettiin Pohjoismaiden välinen aiesopimus sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyen. Siinä osallistujat ilmaisevat aikomuksensa tehdä yhteistyötä yhdenmukaistettujen sotilaallisten liikennekäytävien muodostamiseksi Pohjoismaiden alueelle.
Nordefcon mahdollisuudet on osattava hyödyntää
Tiivis kansainvälinen kanssakäyminen on puolustuksesta huolehtimisen arkipäivää 2020-luvulla. Se kehittää sotilaallista suorituskykyä ja valmiutta sekä antaa poliittisille päätöksentekijöille joustavasti mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön erilaisissa turvallisuustilanteissa. Mutta ollakseen tosipaikan tullen käytettävissä, yhteensopiva puolustuskyky ja valmius on rakennettava hyvän sään aikana ja sitä on myös harjoiteltava ahkerasti.
Pohjoismaiden välinen puolustusyhteistyö on taittanut pitkän matka saavuttaen kansainvälisestikin vertailtuna korkean tason. Myös jatkon osalta näkymä on lupaava ja Nordefcossa nähdään edelleen paljon potentiaalia. Menestyksekäs puolustusyhteistyö nojaa aina yhteisiin intresseihin ja syvään keskinäiseen luottamukseen. Tämän suhteen Pohjoismaiden kanssa työskenneltäessä emme voisi olla paremmassa seurassa, mutta pohjoismaistakaan yhteistyötä ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Myös se vaatii meiltä kaikilta jatkuvaa huolenpitoa ja aktiivista rakentavaa otetta.
Kirjoittaja
Ylijohtaja Janne Kuusela on puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö. Hänellä on yli kahden vuosikymmenen kokemus pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä ja toimii vuonna 2025 Nordefcon puolustuspoliittisen ohjauskomitean puheenjohtajana. Kuusela on suorittanut 176. maanpuolustuskurssin vuonna 2006.
