Pääkirjoitus
Venäjällä on rajat
”On kaikki niin kuin ennenkin”, lauloi J. Karjalainen Kasarmitorin S-marketin
kaiuttimissa 24. helmikuuta 2022, mutta oli sillä kertaa väärässä. Venäjä oli
aamulla hyökännyt Ukrainaan, ja sen jälkeen maailman tapahtumat ovat edenneet
pikakelauksella. Maanpuolustus-lehden painoaikataulun kannalta tämä on
toisinaan pulmallista. Mitä esimerkiksi juuri Venäjästä voi kirjoittaa ilman
vanhenemisen uhkaa, kun yksi juhannusmarssi voi muuttaa kaiken?
Venäjän rajat ovat olleet Suomen turvallisuuden keskeinen kysymys
viimeistään 600-vuotisjuhliaan viettävästä Pähkinäsaaren rauhasta asti. Vastaukset
kuitenkin muuttuvat. Vuodesta 1995 itärajamme on ollut myös EU:n ja vuodesta
2023 Naton raja. Se on tuonut turvallisuutta: Suomen ja Venäjän rajasta vastaa
nykyään 36 maata ja noin 630 miljoonaa ihmistä. Toisaalta se on lisännyt
vastuuta ja vahvistanut Suomen asemaa eurooppalaisen yhteiskuntajärjestyksen
rintamavaltiona.
Ukrainassa soditaan Venäjän rajoista. Samaan aikaan Venäjän
vaikutusvallan rajoja mitataan muun muassa Etelä-Kaukasuksella ja
Keski-Aasiassa. Pohjoisessa ilmastonmuutos muokkaa Venäjän rajoja kiihtyvää
vauhtia. Idässä Venäjä kiistelee rajoista Japanin kanssa, ja Kiinallakin lienee
vielä asiasta sanottavaa. Kysymys Venäjän historiallisista tai henkisistä
rajoista avaa ikkunan maan kehitykseen ja muutokseen.
Maanpuolustus-lehdessä Venäjää on käsitelty viimeksi vuonna 2017.
Tuolloin Venäjän ja lännen suhteiden arvioitiin jo olevan kylmän sodan
jälkeisessä aallonpohjassa. Asevoimien ennakoitiin säilyvän keskeisenä Venäjän
turvallisuuspolitiikan välineenä, eikä itänaapurilla uskottu olevan eväitä
korkeaan talouskasvuun. Toisaalta näkymät venäläisen kaasun tuomiseksi Suomeen
näyttivät vakailta.
Syksyllä 2023 Venäjän naapurimaassa on kaukainen ajatus, että
erottamisen sijaan raja voisi myös yhdistää. Raja-alueet ovat samaan aikaan
reunalla ja keskellä: parhaimmillaan ne toimivat kohtauspaikkana ja rikkauden
lähteenä. Valitettavasti Venäjän rajat eivät ole nyt missään parhaimmillaan.
Lopulta merkittävintä on, että Venäjällä on rajat. Ukrainan
puolustustaistelu on paljastanut ne. Venäjän nykyjohdon imperialismi voi olla
rajatonta, mutta sen hyökkäys pysähtyi, talous sakkaa ja kumppanit kaikkoavat. Jopa
Stalinin ja Paasikiven kuuluisa keskustelu rajoista ja maantieteistä näyttäytyy
tänään eri valossa. Kyse ei ollut vain Suomesta: ”Maantieteelle me emme voi mitään,
ettekä te voi sille mitään”. Venäjän rajoista puhutaan Suomessa myös seuraavat
600 vuotta, mutta eri sävyyn kuin ennen.
Tuomas Koskenniemi
Päätoimittaja
Aiemmat pääkirjoitukset:
Venäjällä on rajat
Päätoimittaja Tuomas Koskenniemen pääkirjoitus 22.9.2023 Maanpuolustus-lehden numeroon 145 teemanaan Venäjän rajat.
Mitä tiedustelusta pitäisi tietää?
Päätoimittaja Tuomas Koskenniemen pääkirjoitus 2.6.2023 Maanpuolustus-lehden numeroon 144 teemanaan Tiedustelu.
Eikö Suomessa puhuta tulevaisuudesta?
Päätoimittaja Tuomas Koskenniemen pääkirjoitus 16.3.2023 Maanpuolustus-lehden numeroon 143 teemanaan Tulevaisuus.
Pimeään ei tarvitse tottua
Päätoimittaja Tuomas Koskenniemen pääkirjoitus 5.12.2022 Maanpuolustus-lehden numeroon 142 teemanaan Energia.
Suuria muutoksia, paljon pysyvää
Päätoimittaja Tuomas Koskenniemen pääkirjoitus
23.9.2022 Maanpuolustus-lehden numeroon 141 teemanaan Nato.
Uusi alku
Päätoimittaja Pete Piiraisen pääkirjoitus
3.6.2022 Maanpuolustus-lehden numeroon 140 teemanaan Kriisit.
Turvallisuusilmastonmuutos
Päätoimittaja Pete Piiraisen pääkirjoitus
7.3.2022 Maanpuolustus-lehden numeroon 139 teemanaan Puolustus.
Suurstrategioiden aikakausi
Päätoimittaja Pete Piiraisen pääkirjoitus
3.12.2021 Maanpuolustus-lehden numeroon 138 teemanaan Johtajuus.
Puolustuskin on viestintää
Päätoimittaja Pete Piiraisen pääkirjoitus 24.9.2021 Maanpuolustus-lehden numeroon 137 teemanaan Viestintä.