Eikö Suomessa puhuta tulevaisuudesta?

Isännöimme puolustusministeriössä ulkomaista vierailijaryhmää. Sain kiertää vieraiden kanssa kolmen päivän ajan ministeriöissä, virastoissa, tutkimuslaitoksissa, yrityksissä ja medioissa kuulemassa, miten Suomi vastaa turvallisuusympäristön muutokseen. Tapaamiset olivat kauttaaltaan mainioita, ja vierailu piirsi mairittelevan kuvan suomalaisesta kokonaisturvallisuuden mallista.

Päätösillallisella kuuntelimme tyytyväisinä kehuja ja kiitoksia. Vieraat ihastelivat, miten Suomessa varautuminen läpäisee koko yhteiskunnan ja miten saumatonta yhteistyö on viranomaisten välillä.

Kiitosten keskellä yksi puheenvuoro havahdutti. Vieras huomautti monen tapaamisen alkaneen historiakatsauksella ja talvisodan opeilla. Kuitenkaan juuri missään ei ollut puhuttu tulevaisuudesta. Muissa maissa vastaavilla vierailuilla käyneet säestivät: toisaalla painotus on pikemmin ennakoinnissa ja visioinnissa.

Kohtelias palaute herättää kysymään, kerrotaanko Suomessa ulkomaisille vieraille tosiaan enemmän menneisyydestä kuin tulevaisuudesta. Onko Mauno Koiviston oppi, jonka mukaan Suomen strategia on selviytyminen, omaksuttu jo liiankin hyvin? Meillä on varauduttu tulevaisuuteen, joka on tuntematon ja usein toimistamme riippumaton.

Maanpuolustus-lehden tulevaisuusnumerossa kysymme, millainen tulevaisuus Suomea odottaa ja miten voimme siihen vaikuttaa. Janne Hukkinen kirjoittaa kroonisten ympäristökriisien tulevaisuudesta, johon suomalaisella yhteiskunnalla on kuitenkin eväät varautua, mikäli teemme oikeita päätöksiä. Sama viesti kulkee läpi lehden: Suomella on koulutuksen ja vapaaehtoistoiminnan kaltaisia ainutlaatuisia vahvuuksia, mutta niitä on jatkuvasti kehitettävä.

Tulevaisuuteen katsominen ei aina ole mukavaa. Otto Tähkäpää toteaa, että vaikka nuoret ovat ennen suhtautuneet kyselyissä tulevaisuuteen kaikkein myönteisimmin, on tilanne viime vuosina kääntynyt päälaelleen. Haastattelussa puheenvuoron saa Nuorten Agenda 2030:n edustajana opiskelija Eeva Ylikoski.

Pienen maan menestyminen edellyttää, että kaikki pysyvät samassa veneessä. Kristina Stenman avaa artikkelisarjan yhdenvertaisuuden merkityksestä kokonaisturvallisuudelle. Samalla Hanna Wass huomauttaa, ettei turvallisuuspoliittisessa keskustelussa mielipide-eroja tule sekoittaa veneen keikuttamiseen.

Maanpuolustus-lehden tulevaisuusnumero kertoo, miten Suomessa puhutaan tulevaisuudesta, esitetään visioita ja kehitetään ennakointia. Myös Maanpuolustuskursseilla on aina katsottu tulevaan. Ensi kerralla osaamme kertoa tästä paremmin myös ulkomaisille vieraille!