Kokonaisturvallisuus on yksi Suomen ja Ahvenanmaan tämän vuoden puheenjohtajuuden kärkiteemoista Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Siviilikriisivarautumista ja resilienssiä edistetään ministerineuvoston eri hallinnonaloilla. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnan luottamuksen ja turvallisuuden välisen yhteyden esille tuomiseen.
Pohjoismaiden ministerineuvosto on viiden Pohjoismaan ja kolmen itsehallintoalueen hallituksen yhteinen elin, jossa Suomi toimii tänä vuonna puheenjohtajana yhdessä Ahvenanmaan kanssa. Puheenjohtajuus kiertää sovitussa järjestyksessä viiden valtion välillä. Yhteistyön lähtökohtana on luoda pohjoismaista lisäarvoa (nordisk nytta), eli löytää yhteisiä pohjoismaisia ratkaisuja aloilla, joilla Pohjoismaat voivat saavuttaa parempia tuloksia tekemällä yhteistyötä kuin toimimalla erikseen.
Ministerineuvoston toimintaa ohjaa pääministerien visio, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vaikka visio ohjaakin ns. virallista pohjoismaista hallitusyhteistyötä, on puheenjohtajamaan mahdollista nostaa tärkeinä ja ajankohtaisina pitämiään aiheita agendalle. Valmisteluvaiheessa ministeriöiden kesken käydyissä keskusteluissa Suomen tulevista puheenjohtajuusprioriteeteistä nousi yksi aihe selkeästi yli muiden: kokonaisturvallisuuden edistäminen. Tämän pohjalta yhteiskuntaturvallisuus, mukaan lukien kriisivarautuminen ja resilienssi nostettiin puheenjohtajuusohjelman yhdeksi kärkiteemaksi lapset ja nuoret -teeman kanssa.
On hyvä muistaa, että esimerkiksi ulko- ja puolustuspolitiikkaa ei käsitellä Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Tämä tarkoittaa kokonaisturvallisuuden osalta sitä, että ministerineuvosto on hallitusten yhteistyöelin ensisijaisesti koskien varautumista ja resilienssiä ns. siviilikriiseissä (ilmastonmuutos, pandemiat, suuronnettomuudet, rahoituskriisit, jengirikollisuus, demokratian kriisi jne.). Tästä toiminnasta käytetään termiä ”yhteiskuntaturvallisuus”. Ulkoministerien ja liikenneministerien pohjoismainen yhteistyö on erittäin aktiivista: puolustusministerit tapaavat Nordefcossa ja varautumis- ja valmiusasioista vastaavat ministerit puolestaan Haaga-yhteistyöformaatissa.
Ennen kaikkea Pohjoismaiden ministerineuvostossa tavoitellaan keskustelua yhteisistä haasteista, yhteistyömahdollisuuksien identifiointia ja helpottamista sekä tutkimukseen perustuvia selvityksiä politikkapäätösten tueksi ja yhteistyön tiivistämiseksi. Esimerkiksi vuonna 2024 ministerineuvoston alainen tutkimusrahoitusorganisaatio NordForsk toteutti yli viiden miljoonan euron hankehaun koskien kriisivarautumista ja resilienssiä. Budjetin puitteissa voidaan toteuttaa enenevässä määrin konkreettisia yhteiskuntaturvallisuuden hankkeita. Siviilikriisivarautuminen on vasta äskettäin hyväksytty yhdeksi ministerineuvoston viidestä poikkisektoraalisesta teemasta. Kriisivarautuminen ei ole ministerineuvostossa uutta mutta aiheen laajentaminen kaikille sektoreille ja työn syventäminen kokonaisturvallisuusajattelun mukaisesti on ollut Suomen, ja myös muiden maiden, tavoitteena viime vuosina.
Kuva: Katja Säilä / valtioneuvoston kanslia
Puheenjohtajuuskausi on lähtenyt hyvin liikkeelle alkuvuoden aikana. Pohjolan päivän 22.3. pääjuhlassa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa keskityttiin tänä vuonna yksinomaan yhteiskuntaturvallisuuteen. Kokonaisturvallisuus oli keskiössä Pohjoismaiden pääministerien kokouksessa Paimiossa ja Turussa toukokuussa. Pääministerit hyväksyivät julkilausuman, jossa aikaisempien julkilausumien tapaan todetaan kokonaisturvallisuuden tärkeys ja lisäksi mainitaan sektorien saavutuksia ja tulevia tavoitteita. Korkean tason keskusteluihin osallistuivat myös elinkeinoelämän edustajat yritysten roolista kansallisessa ja yhteispohjoismaisessa varautumisessa. Myöhemmin tänä syksynä, pääministeri Orpon aloitteesta, perustetaan pohjoismainen huoltovarmuusverkosto.
Erityistä huomiota on kiinnitetty yhteiskunnan luottamuksen ja turvallisuuden välisen yhteyden esille tuomiseen. Tämä yhteys ymmärretään Suomessa hyvin. Ministerineuvostossa usean sektorin perustehtävänä ovatkin toimet, jotka vahvistavat kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan ja siihen sitoutumisen edellytyksiä. Sektorien agendalle on otettu nyt aiempaa paremmin myös kriisivarautumisen ja resilienssin tavoitteita, mikä käy selvästi ilmi sektorikohtaisista yhteistyöohjelmista vuosille 2025–2030.
Muutama esimerkki ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden toimista eri hallinnonaloilla:
- Sosiaali- ja terveyssektorilla puheenjohtajuuden keskiössä on Pohjoismaiden yhteinen varautuminen häiriötilanteisiin, muun muassa liittyen antibioottiresistenssiin ja lääkkeiden saatavuuteen. Lasten ja nuorten kokemuksista pandemiasta järjestettiin konferenssi kesäkuussa. Terveydenhuollon pohjoismainen Svalbard-valmiusryhmä on edelläkävijä ministerineuvostossa.
- Ympäristö- ja ilmasto- sekä maa- ja metsätaloussektorien tehtävä työ tähtää ilmastonmuutoksen aiheuttamien kriisien riskin vähentämiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Maa- ja metsätalousministeriö vie eteenpäin vuoden 2024 Karlstad-julkilausuman toimeenpanoa ja ympäristöministeriö järjestää muun muassa virkamiesten ja tutkijoiden työpajan ilmasto- ja turvallisuusaiheesta.
- Oikeussektori käsittelee luottamusta oikeusvaltioon ja demokratiaan – myös nuoriso- ja jengirikollisuuteen sekä rajat ylittävään järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnitetään huomiota. Tänä syksynä oikeusministeriö järjestää demokratian kriisinkestävyyttä käsittelevän konferenssin.
- Puheenjohtajuusohjelman mukaisesti yhteiskunnan turvallisuutta vahvistetaan sivistyksen, koulutuksen ja kulttuurin keinoin. Koulutuksen ja kulttuurin aloilla järjestetään mm. demokratiakasvatusta ja medialukutaitoa käsittelevä konferenssi. Kulttuuriministerien kokouksessa toukokuussa yhteiskuntaturvallisuus oli myös vahvasti esillä – kulttuurialallahan on erittäin laaja varautumisen ja resilienssin tehtäväkenttä.
- Digitaaliasioiden ministerineuvostossa Pohjoismaat yhdessä Baltian maiden kanssa panostavat digitaaliseen turvallisuuteen ja varautumiseen. Valtiovarainministerien neuvostossa käsitellään rahoitusmarkkinoiden varautumista. Kasvun ministerineuvostossa panostetaan alueiden kehittämiseen, aluesuunnitteluun ja kokonaisturvallisuuteen; toimitus- ja huoltovarmuuteen rajat ylittävissä kuljetuksissa; energiainfrastruktuurin turvallisuuteen ja sähköntuotantokapasiteetin varmistamiseen. Lisäksi esillä ovat teollisuuden kansainväliset arvoketjut ja pohjoismaisen kilpailukyvyn sekä resilienssin vahvistaminen digitalisaation, tekoälyn ja avaruusteknologian avulla.
Suomen puheenjohtajuus jatkuu vuoden loppuun. Kuten edellä on mainittu, järjestetään syksyllä isoja yhteiskuntaturvallisuutta käsitteleviä kokouksia ja konferensseja Suomessa sekä useita ministerikokouksia, joissa pidämme kokonaisturvallisuuteen liittyviä aiheita keskeisesti esillä. Ministerineuvostossa kriisivarautumis- ja resilienssiasiakohtaa koordinoivien pohjoismaisten yhteistyöministereiden on tarkoitus vahvistaa entisestään myös omaa rooliaan varautumistyössä. Suunnitelmana on nostaa tietoisuutta läpileikkaavien aihekokonaisuuksien, kuten kyberturvallisuuden ja hybridivaikuttamisen, konkreettisen huomioimisen tärkeydestä. Toiveena on, että ehdimme aloittaa selvitykset liittyen mahdollisen yhteisen pohjoismaisen julkisiin tietoihin pohjautuvan ministerineuvoston tilannekatsauksen laadintaan.
Yhteispohjoismainen varautumispaletti on laaja. Työ Pohjoismaiden ministerineuvostossa on saattanut tuntua aluksi hieman hitaalta, mikä on ymmärrettävää, kun asialistalle nousee ”uusi” teema. Eteneminen on tähän mennessä ollut kuitenkin hyvää. Suomi jatkaa kokonaisturvallisuuden edistämistä ministerineuvostossa myös puheenjohtajuuden jälkeen. Toivomme, että myös seuraava puheenjohtajamaa Tanska nostaa Pohjolan turvallisuuden lujittamisen prioriteetiksi myös omalla puheenjohtajuuskaudellaan.
Kirjoittaja
Ulkoasiainneuvos Ann-Sofie Stude toimii Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkönä ulkoministeriön Euroatlanttisella osastolla. Ennen sitten hän oli Suomen suurlähettiläänä Islannissa vuosina 2018–2022. Kansallisena Naiset, rauha ja turvallisuuskoordinaattorina ja -lähettiläänä Stude toimi 2014–2018.
