Euroopan puolustuskyvyn vahvistamisessa otetaan nyt merkittävimpiä askelia toisen maailmansodan jälkeen. Eurooppalaiset puolustusbudjetit ovat kasvaneet Venäjän hyökkäyssodan seurauksena ja jatkavat jyrkkää nousuaan Naton puolustusmenositoumuksen myötä. Suomen pitkäaikainen työ puolustuskyvyn ylläpitämiseksi tarjoaa nyt mallin, joka vastaa eurooppalaiseen kysyntään puolustuksen kehittämiseksi. Nato-jäsenyys on samalla merkittävästi parantanut Suomen puolustusteollisen yhteistyön lähtökohtia.
Asevelvollisuus ja teollisuuskumppanuudet ovat Suomen mallin ytimessä
Suomen puolustuksen kehittämisessä keskeinen tavoite on ollut ylläpitää laajamittaista kansallisen puolustuksen kykyä siten, että rajalliset resurssit saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Asevelvollisuus ja kumppanuus teollisuuden kanssa ovat keskeinen osa kotimaan puolustuksen mallia, jossa Suomi on onnistunut optimoimaan resurssit kriisiaikana skaalattavaan järjestelmään.
Suomen mallille ja sen tuottamalla teknologiselle ja teolliselle osaamiselle on merkittävää kysyntää liittolaismaissa ja laajemmin kansainvälisesti. Aktiivisella julkisen hallinnon ja yksityisten yritysten yhteistyöllä Suomi tuo kansainväliseen puolustusyhteistyöhön kasvavaa lisäarvoa. Syvempi integroituminen kansainvälisiin toimitusketjuihin luo keskinäisriippuvuutta, joka on hyödyksi Suomen puolustuskyvylle ja turvallisuuspoliittiselle asemalle.
Suomi syventää teollisteknologista yhteistyötä puolustustaistelua käyvän Ukrainan kanssa. Tämä tukee Ukrainan puolustuskykyä ja tarjoaa Suomelle mahdollisuuden yhteistyöhön, jossa Ukrainasta jatkuvasti saatavat uudet opit tuodaan kotimaan puolustuksen käyttöön mukaan lukien droonien käytössä.
Puolustushallinnon ja teollisuuden yhteistyö on läheistä
Kotimaisella puolustusteollisuudella on kasvava merkitys järjestelmien tuottajina Puolustusvoimien käyttöön. Viimeisen vuosikymmenen aikana puolustusmateriaalihankinnoista noin 35 % on kohdistunut kotimaiseen teollisuuteen. Niillä osa-alueilla, joilla kotimaisen teollisuuden paraneva kilpailukyky sen mahdollistaa, tämä osuus kasvaa entisestään.
Kansallista TKI-toimintaa vahvistetaan sen varmistamiseksi, että uudet innovaatiot saadaan huomioitua myös käytännössä puolustuksen kehittämisessä. Tässä tarkoituksessa Puolustusvoimat on jo aiempaa enemmän avannut kehittämisohjelmien painopisteitä kotimaisille toimijoille. Näin ratkaisuja voidaan aikanaan esittää suorituskykyvaatimukset täysimääräisesti huomioiden.
Puolustushallinnon strategiset kumppanuudet ampumatarviketuotannon, kunnossapidon ja johtamisjärjestelmien aloilla ovat vuosien ajan syventäneet puolustushallinnon ja teollisuuden yhteistyötä. On myös puolustushallinnolle hyödyksi, että uudet puolustusalalle ratkaisuja tarjoavat toimijat pääsevät yhteistyöhön puolustushallinnon kanssa. Samalla yritykset voivat saada tästä arvokkaan käyttäjäreferenssin kansainvälisille markkinoille. Yhteistyötä myös julkisen hallinnon eri toimijoiden kanssa on aiheellista edelleen vahvistaa, jotta teollisten toimijoiden kansainvälistymisen mahdollisuuksia voidaan koko keinovalikoimalla tukea.
Kuva: Henri Patrikoski / Patria
Suomi johtaa eurooppalaisia suorituskykyhankkeita
Eurooppalaisessa yhteistyössä puolustushallinto on ottanut aktiivisen johtovaltioroolin toistaiseksi neljällä alueella. Johtovaltiorooli mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön kohdentamisen Suomen kannalta keskeisiin alueisiin suorituskykyjen kehittämisessä, nostaa Suomen profiilia kansainvälisessä työnjaossa ja luo edellytyksiä kotimaisen teollisuuden tuotteiden laajenevalle käyttäjäkunnalle.
Pyöräajoneuvoja koskeva ohjelma CAVS (Common Armoured Vehicle System) perustuu Patrian johtavaan teolliseen kyvykkyyteen ja elinkaarimalliin, joka mahdollistaa joustavan uusien maiden liittymisen. Ohjelma tukee yhteensopivuutta ja on samalla esimerkki toimivasta monikansallisten hallintojen välisestä yhteistyöstä. Saksan ja Ison-Britannian kaltaisten vahvojen puolustusteollisuusmaiden liittyminen Suomen johtamaan yhteistyöhön kertoo osaltaan siitä, että Suomen puolustushallinnon ja -teollisuuden yhteistyössä on onnistuttu luomaan toimiva malli. Pyöräajoneuvojen lisäksi Suomella on laaja-alaista osaamista koko maapuolustuksen kehittämisessä. Monikansallista yhteistyötä voidaan edelleen laajentaa koskemaan erilaisia ratkaisuja muun muassa liikkuvuuden, suojan, johtamisjärjestelmien ja tulenkäytön aloilla.
Meripuolustuksessa, erityisesti merimiinajärjestelmien käytössä, Suomella on kansainvälisesti poikkeuksellisen korkeatasoista osaamista ja johtava teollinen toimija Forcit Oy. Washingtonin huippukokouksessa kesällä 2024 allekirjoitettiin kansainvälistä merimiinayhteistyötä koskeva aiejulistus. Suomi on sittemmin ottanut johtovaltioroolin tässä yhteistyössä. Johtovaltiorooli vahvistaa Suomen osaamista myös koulutuksessa ja operoinnissa ja parantaa Itämeren alueen yhteistoimintakykyä.
Suomalainen avaruusteknologian huippuosaaminen tarjoaa myös puolustushallintojen yhteistoiminnalle erinomaiset edellytykset. Suomessa puolustushallinto on ottanut johtoroolin Iceyen tutkasatelliitteja käyttävien puolustushallintojen yhteistyössä. Avaruuskykyjen merkitys kasvaa nopeasti, ja yhteistyöllä voimme osaltamme linkittää uusia avaruusalan toimijoita Naton ja EU:n avaruusarkkitehtuureihin. Puolustusvoimien avaruustoimintojen kehittäminen on keskeinen osa tätä työtä.
Kuva: Remu Shemeikka / Ruotuväki
Avaruuskykyjen merkitys kasvaa nopeasti.
EU:n puolustusalan pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa VTT ja puolustushallinto ovat johtoroolissa murrosteknologian soveltamista koskevassa hankkeessa, jossa selvitetään kvanttiteknologian sovelluksia puolustukseen. Esimerkkejä sovellusaloista ovat paikkatieto ja ohjuspuolustuskyky, joissa kvanttilaskennan tehoa voidaan hyödyntää. Kvanttialalla Suomessa on IQM:n ja Blueforsin kaltaisia kärkiyrityksiä.
Suomella on lisäksi poikkeuksellisen hyvää teknologista ja teollista osaamista muun muassa viesti- ja johtamisjärjestelmien kehityksessä (esimerkiksi Nokia, Insta ja Bittium) ja laajemmin arktisessa puolustuksessa. On pyrittävä siihen, että Suomen huippuosaaminen luotettavan, verkostopohjaisen puolustuksen rakentamisessa luo perustaa myös liittokunnan tuleville ratkaisuille.
Läheisellä hallinnon ja teollisuuden yhteistyöllä voimme edetä nopeasti ja vahvistaa Suomen teknologisen ja teollisen osaamisen merkitystä niin liittokunnassa, EU:ssa kuin globaalisti.
Kirjoittaja
Ylijohtaja Olli Ruutu on puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston osastopäällikkö. Aikaisemmin hän on työskennellyt Brysselissä Euroopan puolustusviraston (EDA) varatoimitusjohtajana sekä puolustusministeriössä muun muassa resurssipoliittisen osaston apulaisosastopäällikkönä ja materiaaliyksikön johtajana. Ruutu on suorittanut 216. maanpuolustuskurssin vuonna 2016
