Pohjoisen vaativat olosuhteet edellyttävät erityistä osaamista sotilailta. Rajat ylittävä harjoitustoiminta Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapissa on aktiivista.
Rajat ylittävä sotilaallinen harjoitustoiminta pohjoisessa oli aktiivista jo ennen Suomen Nato-jäsenyyttä. Pohjoisen vaativat olosuhteet edellyttävät aivan erityistä osaamista ja parhaiten näissä olosuhteissa pärjäävät joukot, jotka ovat saaneet peruskoulutuksensa alueen varuskunnissa ja osallistuneet kansallisiin harjoituksiin tai kansainvälisiin sotaharjoituksiin alueella. Talvikoulutuksen perusteiden opettamisessa kullakin Pohjoismaalla on ollut omat vahvuutensa. Esimerkiksi lumivyörykoulutus oli ennen enimmäkseen Norjan tai Ruotsin osaamista. Nykyään sen perusteet koulutetaan kaikille liittokunnan joukoille.
Ilmavoimat ovat monella tapaa olleet edelläkävijöitä rajat ylittävän harjoitustoiminnan kehittämisessä, onhan valtionrajat ylittäviä Cross border -harjoituksia pidetty jo lähes kaksikymmentä vuotta. Pohjoismaiden ilmavoimat ovat kehittäneet myös yhteispohjoismaisen Arctic Challenge harjoitussarjan (ACE), jonka isännyys on kiertävä. ACE kokoaa parhaimmillaan pohjoiseen toistasataa hävittäjää ja muuta konetta yhteisharjoitteluun ja on luonteeltaan vaativa niin kutsuttu Flag-tason ilmasotaharjoitus.
Kansainvälisen joukkojen harjoitustoiminnan osalta pohjoisen päätapahtuma oli pitkään Norjan järjestämä Cold Response -harjoitussarja. Suomi osallistui tähän alkuvaiheessa lähinnä Porin prikaatin kansainvälisellä valmiusjoukolla. Myöhemmin myös muut joukko-osastot tulivat mukaan ja ajanoloon päävastuun ottivat pohjoisen Jääkäriprikaati ja Kainuun prikaati. Taakanjako Pohjoismaiden välillä tuli myös keskusteluun ja Ruotsi järjestikin laajan Northern Wind -harjoituksen keväällä 2019 Tornionjokilaaksossa. Tähän harjoitukseen Suomi osallistui mekanisoidulla joukolla, jonka runko tuli Panssariprikaatista. Suomen oli määrä tämän jälkeen järjestää laaja kansainvälinen harjoitus Suomessa. Keskustelu sai aluksi erikoisia piirteitä, kun harjoitus haluttiin nimetä nimellä Arctic Fox. Harjoitus sai myöhemmin nimen Arctic Lock, mutta se jäi koronan vuoksi toteutumatta. Myös Suomen osallistuminen Cold Response 20 -harjoitukseen peruutettiin koronan vuoksi.
Kuva: Puolustusvoimat
Muuttunut turvallisuusympäristö – Cold Responsesta Nordic Responseen
Vuonna 2022 Suomi osallistui Cold Response -harjoitukseen Kainuun prikaatin johdolla Norjassa pohjoisin valmiusyksiköin (JPR, KAIPR), vahvistettuna aselajielementein eteläisistä joukko-osastoista, esimerkkinä raskas raketinheitinkalusto Porin prikaatista. Isossa kuvassa harjoiteltiin Naton johtaman yhteisoperaation toteuttamista Norjan rannikolla tilanteen vakauttamiseksi ja maahan tunkeutuneen vastustajan lyömiseksi.
Itse harjoitus meni suomalaisilta hienosti. Harjoitusvastustajana OPFOR-puolella ollut ruotsalais-suomalainen prikaati, joka toimi rinnan Norjan Brigade Nordin kanssa, viivytti onnistuneesti monikansallisten joukkojen hyökkäystä. Suomalaisten pioneeritoiminta hidasti vastustajan liikettä merkittävästi ja ohjustaistelijamme onnistuivat vaurioittamaan vastapuolella toiminutta hollantilaisalusta. Valmiusyksikkömme pärjäsivät Nato-sotilaiden kanssa mainiosti ja onnistuivat jopa torjumaan Yhdysvaltain merijalkaväen maahanlaskun komentopaikalleen. Maahanlasku toteutui pyytämättä ja yllättäen juuri pohjoismaisten puolustusministerien vieraillessa komentopaikalla.
Venäjän hyökkäysoperaation käynnistyttyä Ukrainassa alkoi pohjoismainen yhteistoiminta entisestään tiivistyä. Cold Response 22 -harjoituksen aikana syntyi myös ajatus laajentaa seuraavan harjoituksen operaatioaluetta Suomen ja Ruotsin puolelle. Seuraavan Cold Responsen valmistelut käynnistyivät jo kesällä 2022 ja se sai nimekseen Nordic Response.
Suomi ja Ruotsi olivat hakeneet sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Eli kaikki Pohjoismaat olisivat mahdollisesti pian Naton jäseniä – ensimmäistä kertaa historiassa.
Harjoituksen valmisteluissa saatiin aikaan kompromissi, voitaisiin osin harjoitella Länsi-Lapissa Kautokeinon tien suunnassa. Tämä oli myös Norjalle suuri askel, olihan aiemmin liittokunnan harjoitustoiminnan itäraja kulkenut käytännössä Käsivarren tasalla.
Natolle turvallisuus on kollektiivinen kysymys ja pohjoisen Euroopan merkittävyys kasvaa, kun kartan mittakaavaa laajennetaan: pohjoinen ei ole enää periferia vaan ydin.
Suomi Osaksi Natoa – Nordic Response 24
Nordic Response 24 -harjoitukseen saatiin siis aiempiin Cold Response -harjoituksiin nähden Suomen kannalta uusia ulottuvuuksia. Harjoituksen nimi vaihtui ja harjoitusalue laajeni itään Suomen ja Ruotsin Lappiin. Toinen merkittävä uudistus, ainakin kansallisesta näkökulmasta, oli toiminnan laajentuminen kaikki puolustushaarat ja toimintaympäristöt kattavaksi Joint-harjoitukseksi. Kolmas meille uusi ulottuvuus oli Naton myötä käyttöön otettu termi deterenssi eli pelote. Neljäs on se, että ensimmäistä kertaa harjoittelimme pääjoukoin Naton artikla 5 skenaariossa Naton puolella. Perinteisesti partnerit oli lähinnä toimineet harjoitusvastustajana (OPFOR). Tämä saattoi olla jopa merkittävin uudistus, olivathan joukkomme ensimmäistä kertaa alistettu Transfer of Authority-prosessin kautta Naton johtoportaiden käyttöön. Eri puolustushaarojen upseerit ja joukot toimivat osana Naton eri komponentteja Naton komennossa.
Joukkojen määrän ja vaikuttavuuden osalta Puolustusvoimien toiminnan painopiste oli Maavoimissa. Vahvasti olivat esillä myös moniviranomaistoiminta ja esimerkiksi porotalouden paliskunnat.
Harjoituksen toteutuminen oli suuri onnistuminen, olihan suomalais-ruotsalaisten joukkojen rajanylitystä hyökäten Suomesta Norjaan seuraamassa kymmeniä toimittajia eri puolilta maailmaa pohjoismaisten puolustusministereiden antaessa haastatteluja yhteistyöhön liittyen. Tämä oli myös vahva strategisen kommunikaation ilmentymä. Toiminta oli vahva osoitus yhteisestä tahdosta puolustaa Pohjoismaille ja liittokunnalle tärkeätä aluetta.
Joint on yhteistoimintaa eri puolustushaarojen välillä. Perinteisesti siis yhteensovitettua maa-, meri-, ilma- ja erikoisjoukkotoimintaa, jota kaikkea logistiikka tukee. Sittemmin mukaan ovat tulleet kybertoiminta, avaruus- ja informaatioulottuvuudet. Natossa puhutaankin käsitteestä Multi Domain Operations (MDO), vapaasti käännettynä monitoimintaympäristö, jossa eri domainit tukevat toisiaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tässä yhteensovittamisessa on aina kitkatekijöitä, mutta Naton rakenteet ja taistelukellot (Battle Rhythm) ovat rakennettu siten, että yhteensovittaminen on mahdollista.
Kuva: Puolustusvoimat
Yhteistoimintakyvystä yhteisoperointikykyyn
Vastaavaa MDO-harjoittelua tehdään Naton strategisen harjoitussuunnitelman mukaisissa esikuntaharjoituksissa. Naton systemaattinen harjoitustoiminta valmistaa jäsenmaita toimimaan osana kokonaisuutta yhä paremmin. Suomi, melko tuoreena Naton jäsenmaana, on äskettäin yhteensovittanut laajat esikuntaharjoitukset Naton harjoitussykliin.
Erona vanhaan on se, että ennen harjoiteltiin kansallista puolustusta kansallisissa harjoituksissa ja kansainvälistä yhteensopivuutta kansainvälisissä harjoituksissa. Nykyään harjoitellaan yhteisoperointia eli kansallista ja liittokunnan puolustusta yhtenä jatkumona eri puolustushaarojen joukkojen LIVEX-taisteluharjoituksista kansainvälisiin CPX-esikuntaharjoituksiin.
Harjoitusten punainen lanka on voimassa oleva operaatiosuunnitelma. Joukkojen taisteluharjoitusten osalta pyritään tilanteeseen, jossa operaatiosuunnitelmaan liitetyt joukot harjaantuvat toimimaan pohjoisissa olosuhteissa. Harjoituksissa kehitetään myös joukkojen taistelukykyä ja taistelutekniikkaa arktisissa olosuhteissa. Onnistuneen toiminnan ja yhteisoperoinnin edellytys on sotilaiden ja kaluston toimintakyky ja yhteensopivuus pohjoisissa olosuhteissa.
Osaaminen syntyy käytännössä vain harjoitusten kautta, oli sitten kyse yksittäisen puolustushaaran ja joukon toiminnasta tai esimerkiksi puolustushaararajat ylittävästä yhteisestä monikerroksisesta tulenkäytöstä.
Kirjoittaja
Prikaatikenraali Manu Tuominen on toiminut Pääesikunnan koulutuspäällikkönä 2023–2025 sekä johtanut Suomen osallistumisen Cold Response 22 ja Nordic Response 24 -harjoituksiin. Tuominen on suorittanut 171. maanpuolustuskurssin vuonna 2004.
