Epävarmuuden aika haastaa henkistä kriisinkestävyyttä

2020-lukua ovat leimanneet poikkeuksellisen epävarmat tulevaisuudennäkymät ja päällekkäiset kriisit. Ensin pandemia eristi meidät koteihimme. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan herätti huolen Euroopan turvallisuudesta. Samaan aikaan ilmastonmuutos on lisännyt ahdistusta ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Globaalien haasteiden rinnalla myös kotimaan talousvaikeudet ja korkea työttömyys koskettavat monia suomalaisia. Erityistä huolta herättää nuorten hyvinvointi ja tulevaisuususko.

Kasautuvat kriisit haastavat henkistä kriisinkestävyyttä uudella tavalla. Perinteisesti ajatellaan, että palautuminen käynnistyy, kun kriisi on ohi tai sen voimakkuus hellittää. Pitkittyneiden kriisien aikakaudella näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Kun paluuta entiseen ei ole, korostuvat sopeutumiskyky sekä kyky löytää uusia tapoja rakentaa turvallisuuden tunnetta ja merkityksellisyyttä. Juuri ne vahvistavat myös henkistä kriisinkestävyyttä.

Henkinen kriisinkestävyys on keskeinen turvallisuuden voimavara niin yhteiskunnan, yhteisöjen kuin yksilöidenkin näkökulmasta. Sen vahvistamiseen liittyviä tehtäviä on säädetty useille organisaatioille, ja moni niistä on viime vuosina hakenut oppia Ukrainasta. Yhtä tärkeää on pohtia, miten voimme vastavuoroisesti tukea Ukrainaa. Maan henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen ja sodan seurausten käsittely tulevat vaatimaan pitkäjänteistä työtä ja solidaarisuutta.

Myös yhteisöillä ja yksilöillä on tärkeä rooli kriisinkestävyyden rakentamisessa. Tässä lehdessä haastateltu Ylen toimitusjohtaja Marit af Björkesten korostaa luotettavan tiedon, kulttuurin ja sivistyksen merkitystä kansalaisten resilienssin vahvistajina. Informaatiohälyn keskellä faktoihin perustuvan tiedon arvo korostuu entisestään. Myös Maanpuolustus-lehti haluaa osaltaan palvella tätä tehtävää.