Teknologia, talous ja turvallisuus kietoutuvat yhteen. Niin sanotut murrosteknologiat tuovat siten mukanaan lupauksen paitsi arjen mullistavista keksinnöistä myös taloudellisesta kukoistuksesta ja sotilaallisesta ylivoimasta. Vaikka valtiot ovat menettäneet teknologiamonopolin, niillä ei ole varaa jäädä jälkeen murrosteknologioiden omaksumisessa.
Omaksuminen vaatii ymmärrystä, jota valtionhallinnoissa on toistaiseksi vähän. Yhteiskuntatieteilijän näkökulmasta murrosteknologiat ovat valitettavan monimutkaisia. Harva päättäjä ymmärtää niitä syvällisesti, jolloin on helppo ajautua hypen mukana. Tutkijoiden ja teknologiayritysten voi puolestaan olla vaikea hahmottaa, mitä vipuja byrokratiassa on käännettävä, jotta päästään puheista tekoihin. Siksi lupaavistakin aloitteista jäädään usein raapimaan pintaa, vaikka murrosteknologioista keskustellaan jokaisessa kansainvälisessä turvallisuutta ja puolustusta koskevassa tapaamisessa.
Suomessa on teknologiaosaamista. Strategisen kilpailun maailmassa meillä on siten mahdollisuus hyötyä myös turvallisuudessa ja taloudessa. Nato-jäsenyyden myötä ikkuna on auki, ja kansainvälistä yhteistyötä suorastaan tyrkytetään. Lupaavia askelia onkin otettu: Ouluun ja Espooseen on perustettu Naton uusien teknologioiden testikeskukset, jotka keskittyvät muun muassa kyberturvallisuuteen sekä kvantti- ja avaruusteknologiaan. Kahdenvälisesti tiede- ja teknologiayhteistyötä on tiivistetty erityisesti Yhdysvaltojen kanssa. Moni aloite on syntynyt valtionhallinnon, yliopistomaailman ja yritysten hyvässä yhteistyössä.
Eväitä olisi silti vielä enempään. Turvallisuutta ja teknologiaa koskeva kansallinen järjestäytyminen vie aikaa, mutta maailma ei odota. Vaikka Suomen valtionhallinto lienee keskimääräistä etevämpi ja nopealiikkeinen, vaatisivat murrosteknologiat meilläkin kokonaan uutta lähestymistapaa. Pelkästään generatiivinen tekoäly tarjoaisi arjen puurtamiseen ällistyttäviä mahdollisuuksia. Mårten Mickos kiteyttää tässä lehdessä tekoälyn olevan pian toimistotyöntekijälle kuin traktori maanviljelijälle.
Pienellä maalla ei aina ole eväitä olla maailman paras teknologian kehittäjä. Valtteri Vuorisalo ehdottaa, että vahvan viranomaisyhteistyön ja toimivien kriisiajan prosessien kautta Suomi erottuisi sen sijaan etevänä teknologian omaksujana. Tässä voimme olla maailman parhaita. On murrettava karsinoita: yrityksiin tarvitaan lisää geopolitiikasta vastaavia johtajia ja valtionhallintoon teknologiaosaajia.
Murrosteknologioiden valjastaminen kansallisen turvallisuuden tueksi vaatii ihmisiä, jotka ymmärtävät riittävästi sekä teknologiasta että turvallisuudesta ja osaavat ilmaista asiansa selkeästi. Joulukuun Maanpuolustus-lehti edesauttaa murrosteknologioiden omaksumista antamalle puheenvuoron joukolle tällaisia vaikuttajia.
Tuomas Koskenniemi
Päätoimittaja
