Vuoden 2025 Maanpuolustus-lehdissä syvennytään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön Suomen toimiessa ETYJ:n puheenjohtajamaana 50 vuotta Helsingin ETYK-huippukokouksen jälkeen.
Jos Etyjiä ei olisi, se pitäisi perustaa. Poliittisen polarisaation lisääntyessä ja autoritaarisen johtamistyylin ottaessa yhä useammassa maassa vallan, Etyjin rooli voi olla edelleen ratkaiseva. Maailman suurin alueellinen turvallisuusjärjestö yhdistää 56 valtiota ja edistää rauhaa, vakautta ja ihmisoikeuksia. Hallitustenvälinen yhteistyö ja parlamentaarinen yleiskokous pitävät vuoropuhelun elossa, kun muut diplomatian kanavat ovat tukossa. Etyjin todellinen voima ratkaista kriisejä säilyy, jos olemme uudestaan valmiit sitoutumaan yhteisiin, kaikkien turvallisuutta vahvistaviin periaatteisiin.
Konfliktit ja sodat ovat olleet osa ihmiskunnan historiaa kautta aikojen. Niin on myös pyrkimys rauhaan. Yksi merkittävimmistä toimijoista rauhan ja vakauden kentällä on Etyj eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö.
Etyj on maailman suurin alueellinen turvallisuusjärjestö, jolla on 56 osallistujavaltiota Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Keski-Aasiasta. Etyjin juuret ulottuvat ETYK-konferenssiin 1970-luvulle, jolloin se perustettiin kylmän sodan jännitteiden lievittämiseksi. Järjestön toiminta rakentuu kolmen “korin” ympärille. Niitä ovat poliittissotilaallinen turvallisuus, taloudellinen ja ympäristöturvallisuus sekä ihmisoikeudet ja demokratia.
Rauhanvälitys liittyy erityisesti Etyjin ensimmäiseen koriin, mutta sen periaatteet läpäisevät koko järjestön toiminnan. Keskeisiä ovat myös konfliktialueilla toimivat tarkkailijaryhmät.
Etyjin vahvuus rauhanvälittäjänä perustuu sen laajaan jäsenpohjaan, neutraaliin asemaan sekä kenttätoimintoihin, joita on tällä hetkellä 11 kohdemaassa. Etyj on yksi harvoista järjestöistä, joissa sekä länsimaat että Venäjä istuvat säännöllisesti saman pöydän ääreen, ja se tapahtuu Wienissä joka viikko torstaisin. Tämä tekee siitä ainutlaatuisen foorumin dialogille, kun muut diplomatian kanavat ovat tukossa.
Jotta voidaan tarkastella Etyjin mahdollisuuksia rauhanvälitykseen tulevaisuudessa, on syytä käydä läpi onnistumisia menneiltä vuosikymmeniltä.
Kylmä sota päättyi ja toisinajattelijat rohkaistuivat haastamaan autoritaarisia hallintoja
Etyjin edeltäjä, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (Etyk) hyväksyi Helsingin päätösasiakirjan elokuussa 1975. Siihen kuuluivat keskeisesti ihmisoikeudet, mikä rohkaisi Itä-Euroopan toisinajattelijoita haastamaan autoritaarisia hallintoja. Aktivistit käyttivät asiakirjan sanamuotoja vaatiessaan poliittisia vapauksia, mikä loi painetta kommunistihallituksille ja johti lopulta Berliinin muurin murtumiseen ja Itä-Euroopan sosialististen hallintojen romahtamiseen.
Tarkkailumissiot auttoivat sodan jälkeiseen vakauttamiseen Balkanilla
Etyjillä oli keskeinen rooli sodanjälkeisessä demokratian edistämisessä myös entisen Jugoslavian alueella 1990-luvulla. Se lähetti tarkkailumissioita Bosnia ja Hertsegovinaan, Kosovoon, Kroatiaan ja Makedoniaan valvomaan ihmisoikeuksia ja rakentamaan instituutioita uudelleen. Makedoniassa Etyjin varhaiset varoitusmekanismit ja sovittelutoimet auttoivat säilyttämään vakautta Jugoslavian hajoamisen aikana.
Asevalvontasopimuksia allekirjoitettiin
Etyj on ollut keskeinen osapuoli myös tavanomaisten asevoimien rajoittamista koskevan sopimuksen (CFE) ja Wienin asiakirjan kaltaisissa sopimuksissa. Wienin asiakirja asetti säännöt sotilaallisten toimien avoimuudelle ja CFE-sopimus rajoitti tavanomaisten aseiden, kuten tankkien ja tykkien, määrää Euroopassa.
Onnistuttiin liennyttämään konflikteja Kaukasuksella
Etyj on kenttäoperaatioidensa ja sovittelun kautta pyrkinyt estämään konflikteja Transnistriassa (Moldova), Vuoristo-Karabahissa (Armenia ja Azerbaidžan) sekä Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa (Georgia).
Keskeinen mekanismi on ollut kansallisten vähemmistöjen korkea edustaja (HCNM), joka esimerkiksi Pohjois-Makedoniassa edisti vuoropuhelua albaanien ja makedonialaisten välillä 1990-luvulla.
Kuva: Etyj
Etyjin parlamentaarinen yleiskokous aloitti parlamentaarisen diplomatian
Parlamentaarikkojen rooli tunnustettiin virallisesti vasta vuonna 1990 hyväksytyssä Pariisin peruskirjassa, ja 1991 perustettiin Etyjin parlamentaarinen yleiskokous (PA).
Yleiskokouksessa ovat edustettuina myös oppositiota edustavat puolueet, ainakin siellä, missä oppositio saa osallistua vapaasti parlamentin toimintaan. Suomen valtuuskuntaan kuuluu kuusi jäsentä eri puolueista. Parlamentaarikkoja on 323 yhteensä 56 parlamentista. Kumppanimaita on 11.
Yleiskokouksen suurin vahvuus on sen parlamentaarinen diplomatia. Vuoropuhelu ei rajoitu pelkästään istuntoihin, vaan sitä käydään myös muun muassa terrorisminvastaisen komitean ja siirtolaisuusvaliokunnan kokouksissa sekä teemakonferensseissa.
Yleiskokous on tarjonnut foorumin keskusteluille myös Armenian ja Azerbaidžanin välisen Vuoristo-Karabahin konfliktin yhteydessä sekä Georgiassa vuoden 2024 parlamenttivaalien jälkeen.
Toisin kuin hallitusten välisellä puolella, parlamentaarista diplomatiaa on käytetty myös keskusteluissa Israelin ja palestiinalaishallinnon viranomaisten kanssa vuoden 2023 Hamasin hyökkäyksen jälkeen. Parlamentaarikot ovat halunneet toimia näin, koska lähes kaikki konfliktit ovat sidoksissa toisiinsa ja Lähi-idän sodan seurannaisvaikutukset ulottuvat myös Etyj-alueelle.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ravistellut Etyjin perustuksia
Eniten niin hallitustenvälisen kuin Etyjin yleiskokouksenkin toimintaan ovat viime vuosina vaikuttaneet tietenkin Venäjän sotatoimet Ukrainaa vastaan. Vuodesta 2014 lähtien Etyj valvoi Ukrainan tilannetta erityisen tarkkailumission (SMM) kautta. Se dokumentoi tulitaukorikkomuksia, tuki vuoropuhelua ja edisti ihmisoikeuksia erityisesti Donetskin ja Luhanskin alueilla. Etyjillä oli keskeinen rooli myös Minskin sopimusten (2014 ja 2015) toimeenpanossa. Valitettavasti toiminta vain ei tuottanut pysyviä, positiivisia tuloksia.
Kun Venäjä vuonna 2014 liitti Krimin itseensä, yleiskokous tuomitsi sen jyrkästi. Samalla se kuitenkin päätti järjestää erityisiä tapaamisia Venäjän ja Ukrainan parlamentaarikkojen välillä konfliktin ratkaisemiseksi.
Helmikuusta 2022 lähtien, jolloin Venäjä hyökkäsi aggressiivisesti Ukrainaan, on yleiskokous järjestelmällisesti tuominnut Venäjän toimet, ja vuonna 2023 perustettiin tukiryhmä Ukrainaa varten. Tukiryhmän kolme raportoijaa keräävät tietoa muun muassa Ukrainasta Venäjälle pakkosiirrettyjen lasten tilanteesta ja muista sotarikoksista.
Mutta mikä voisi olla Etyjin rooli Ukrainassa siinä vaiheessa, kun tulitauko ja rauhanneuvottelut ovat käsillä? Turvallisuusjärjestelyjen organisointi lankeaa muille organisaatioille, mutta tulitauon tai rauhansopimuksen toimeenpanon monitorointi voisivat sopia Etyjille. Ne toki edellyttäisivät paitsi Ukrainan ja Venäjän hyväksyntää, myös riittäviä valtuuksia sopimusrikkomuksien raportointiin.
Aikanaan, kun sotatila kumotaan, Ukrainassa tulee ajankohtaiseksi järjestää vaalit. Niiden tarkkailussa Etyj on valmis auttamaan, samoin kuin yhteiskunnan instituutioita tukevissa toimissa, joihin ryhdytään, kun jälleenrakennus toden teolla käynnistyy.
Kuva: Obradovic / Sipa Press / Lehtikuva
Etyj ei pystynyt estämään Venäjän hyökkäämistä Ukrainaan – miksi järjestöä enää ylläpidetään?
Etyjistä puhuessa tulee aina herättäneeksi mielipiteitä. Kysytään, mihin tällaista järjestöä enää tarvitaan, kun se ei onnistunut estämään Venäjän järjestön periaatteita rikkovaa toimintaa jo aiemmin eikä varsinkaan sen hyökkäystä Ukrainaan. No, ei onnistunut myöskään YK. Toisaalla taas huudetaan Etyjiä apuun ja todetaan, että jos tällaista järjestöä ei olisi olemassa, se pitäisi perustaa. Mutta löytyisikö tänä päivänä enää samanlaista yhteistä tahtoa rauhaan kuin 50 vuotta sitten? Olisiko konsensusperiaate enää mahdollinen?
Mielipiteet ovat jyrkentyneet ja kansat ovat polarisoituneita myös valtioiden sisällä. Autoritaarisen vallankäytön lisääntyminen aiemmin demokraattisinakin pidetyissä valtioissa herättää kysymyksen, onko monenkeskisillä järjestöillä enää tulevaisuutta. Juuri nyt näyttää, että itsevaltaisesti maataan hallitsevat valtionpäämiehet eivät tarvitse kansainvälistä foorumia oman propagandansa levittämiseen. Asioista sovitaan korkealla tasolla – kahdenvälisesti.
Helpotusta ei ole turvallisuuden ja vakauden ylläpitämiseen tulossa jatkossakaan, sillä maailma vaikuttaa eripuraisemmalta kuin pitkään aikaan. Ei se tosin helppoa ollut aiemminkaan. Etyjin päätösasiakirjoja hiottiin 1970-luvulla kauan, ja maiden presidentit Kekkosen johdolla tiesivät olevansa monesta asiasta erimielisiä. Silti he olivat valmiita sitoutumaan yhteisiin periaatteisiin. Myöhemmin parlamentaarisen ulottuvuuden mukaan ottaminen vielä lisäsi moniäänisyyttä ja vaikuttavuutta.
Etyj järjestönä säilyy niin kauan kuin uskomme siihen, että rauha saavutetaan parhaiten vuoropuhelun ja sovittelun avulla. Se edellyttää, että olemme uudestaan valmiit sitoutumaan yhteisiin, kaikkien turvallisuutta vahvistaviin periaatteisiin.
Kirjoittaja
Pia Kauma on kokoomuksen kansanedustaja, joka toimi Etyjin yleiskokouksen puheenjohtajana 2023–2025. Tällä hetkellä hän toimii myös kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajana. Ennen uraa politiikassa Kauma on toiminut vuosia yritysjohtajana muun muassa kansainvälisen kaupan parissa. Kauma on suorittanut 198. maanpuolustuskurssin vuonna 2011.
