Turvallisuus on nykyään eurooppalaisten suurimpia huolenaiheita. Venäjän kansainvälistä oikeutta rikkova sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan on muuttanut eurooppalaista turvallisuusympäristöä perustavanlaatuisesti. Venäjän sotatoimet ovat yhdistäneet eurooppalaisia poikkeuksellisella tavalla. Euroopan unioni on tuominnut jyrkästi Venäjän hyökkäyksen ja asettanut useita kertoja erilaisia pakotteilta Venäjää kohtaan. Venäjän vastaisia pakotteita ja Ukrainan tukitoimia on koordinoitu tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
Eurooppaan kohdistuvat turvallisuusuhat ovat todellisia ja ajankohtaisia. Aiemmat uhat ovat edelleen olemassa, ja näiden rinnalle on tullut uusia uhkia, joita valtioiden rajat eivät pidättele. Hybridivaikuttaminen on kautta aikojen ollut autoritääristen valtioiden vaikuttamisväline. Uudet toimintaympäristöt ja teknologiat tarjoavat uusia vaikuttamiskanavia. Esimerkiksi kyberympäristö ja avaruus uusina ja voimakkaasti kehittyvinä toimintaympäristöinä tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia, mutta myös uusia uhkia. Vakavat ja akuutit hybridiuhat ovat todellisuutta. Vaikka jäsenvaltiot ovat etulinjassa torjumassa niitä ja vastaavat tarvittaessa turvallisuusjoukkojen ja asevoimien käyttämisestä, nämä uudenlaiset uhat voidaan parhaiten ehkäistä ja voittaa eurooppalaisella yhteistyöllä.
Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Tehokkaampi ja yhtenäisempi eurooppalainen puolustus ei aseta Natoa kyseenalaiseksi, vaan vahvistaa liittoumaa. Tämä pätee kaikkiin käynnissä oleviin toimiin, joilla Euroopan unioni tukee Ukrainaa, sekä unionin puolustusaloitteisiin kuten Strategiseen kompassiin, Pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PESCO), Euroopan puolustusrahastoon (EDF) ja yhteisiin investointimekanismeihin. Näiden tuloksena EU:n jäsenvaltioiden käytettävissä on tulevaisuudessa vahvempia sotilaallisia suorituskykyjä, mikä itsessään tukee myös Naton toimintaa.
Strateginen kompassi määrittelee, mitä jäsenvaltiot haluavat tehdä yhdessä. Komission uudet poliittiset aloitteet on tarkoitettu tukemaan Strategisen kompassin tavoitteita. Aloitteilla tuetaan neuvoston lippulaivahankkeiden toteuttamista varmistamalla suuremmat ja kohdennetummat investoinnit, lisäämällä kannustimia yhteisille hankinnoille ja tarjoamalla innovointia tukevia rahoitusmahdollisuuksia.
Kuva: Euroopan unioni
Euroopan puolustusrahastolla on keskeinen rooli suorituskykyjen eurooppalaisen kehittämisen kiihdyttäjänä. Tällä 8 miljardin euron rahastolla tuetaan merkittäviä suorituskykyhankkeita, joilla rakennetaan vahvempia ja toimintakykyisempiä joukkoja Euroopassa. Puolustusrahasto on myös merkittävä innovaatioiden tukielementti, jolla rakennetaan teknologista pohjaa tulevaisuuden suorituskyvyille.
Meidän on kuitenkin mentävä pidemmälle ja täydennettävä Euroopan puolustusrahastoa kannustamalla jäsenmaita aktiivisemmin yhteistyöhön ja suorituskykyjen yhteisiin hankintoihin EU:n tuella. Mittakaavaedut ovat entistä tärkeämpiä, kun pyritään lisäämään toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Tätä varten on edistettävä jäsenvaltioiden yhteisiä hankintoja, teollisuuden kilpailua, pienempien yritysten pääsyä toimitusketjuihin, erikoistumista, tuotantokapasiteetin optimointia, tuotantokustannusten alenemista sekä toimitus- ja huoltovarmuutta.
Sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmalla tuetaan jäsenvaltioiden kykyä sotilaallisten suorituskykyjen käyttöön. Liikkuvuuden parantaminen on osa ennaltaehkäisevää pidäkettä sekä käytännön edellytys Euroopan puolustamiselle. Liikkuvuuden kehittämisessä korostuvat valmius, varautuminen sekä huoltovarmuus. Tämä liittyy myös oleellisesti EU:n ja Naton yhteistyön tiivistämiseen. Verkkojen Eurooppa -välineen kautta kohdennetaan 1,7 miljardia euroa sotilaallista liikkuvuutta tukeviin liikenneinfrastruktuurihankkeisiin.
EU:n kokonaisvaltaiseen visioon kuuluu yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sovittaminen yhteen muiden EU:n toimien kanssa kriittisillä aloilla kuten avaruus- ja kyberpuolustuksessa, strategisessa ja teknologisessa riippumattomuudessa sekä hybridiuhkien torjunnassa. Komissio tukee tiiviimpää yhteistyötä kyberpuolustuksessa ja on jo esitellyt yhteisen kyberturvallisuusyksikön (Joint Cyber Unit) kaltaisia aloitteita. Myös kyberturvallisuuskeskusten yhteistyötä koskevaa hanketta laajennetaan. Tartumme haasteisiin lakiehdotuksella kyberresilienssistä ja uudella kyberpuolustuspolitiikalla. Riippuvuuksien vähentämiseksi keskitymme sellaisiin materiaalisiin ja teknologisiin riippuvuuksiin, jotka vaikuttavat puolustukseen. Komissio on esitellytkin kriittisiä teknologioita koskevan etenemissuunnitelman. Tarkoituksena on tunnistaa kriittiset riippuvuudet ja suunnitella sekä käynnistää toimet, joilla saadaan aikaan strategiseen riippumattomuuteen ja parempaan huoltovarmuuteen johtavaa teknologista kehitystyötä.
Avaruusstrategian tavoitteena on vahvistaa selviytymiskykyämme avaruudessa. Nykyisen siviili-infrastruktuurin käyttö mahdollistetaan myös puolustustarkoituksiin. Dynaamisen teollisuutemme ansiosta Eurooppa on hyvin merkittävä avaruustoimija, kuten satelliittipaikannusjärjestelmä Galileo ja maanseurantajärjestelmä Copernicus todistavat. Galileon suojatulla viranomaispalvelulla (PRS, Public Regulated Service, määrä olla toiminnassa 2023) olemme osoittaneet, että yhteinen eurooppalainen siviili-infrastruktuuri voi täyttää sotilaalliset ja turvallisuusvaatimukset ja luoda jäsenvaltioiden väliseen luottamukseen perustuvan palvelun. Copernicuksen osalta esimerkkejä tästä ovat uusien, kansallisia valmiuksia täydentävien maahavaintoilmaisimien kehittäminen, maantieteellisen kattavuuden lisääminen ja kuvausvälien lyhentäminen. Uusi infrastruktuuri on alusta alkaen suunniteltava sopivaksi sekä siviili- että sotilaskäyttöön. Tämä koskee erityisesti komission esittämää suojattuja satelliittiyhteyksiä koskevaa aloitetta, jossa otetaan alusta alkaen huomioon avaruusvalvontavalmiuksien kaltaiset sotilaalliset tarpeet. Aloite edistää monella tapaa myös Euroopan resilienssiä: taloudellisesti ja strategisesti varmistamalla maanpäällisen tietoliikenneinfrastruktuurin, tietoturvallisuuden osalta ottamalla käyttöön erittäin suojatut yhteydet kvanttiteknologian mahdollistaman salauksen avulla ja geopoliittisesti tarjoamalla lähialueille, Afrikalle ja arktisille alueille tarvittavia suojattuja yhteyksiä.
Kohtaamme yhä enemmän laaja-alaisia hybridiuhkia. Näiden uhkien torjunta on strateginen välttämättömyys. Komissio osallistuu varautumistyöhön täysipainoisesti. Komissio tukee Strategisessa kompassissa tunnistetun hybridiuhkien torjunnan työkalupakin toteuttamista. Työkalupakissa sovitetaan yhteen komission käytössä olevia ja kehitettäviä toimia, joilla ennaltaehkäistään hybridiuhkia, suojaudutaan niiltä ja vastataan niihin.
Turvallisen Euroopan säilyttäminen edellyttää nyky-ympäristössä kykyä yhdistää parhaat voimavarat, myös teollisuuden ja teknologian aloilla. Teknologian kehitys muuttaa merkittävästi turvallisuuden ja puolustuksen luonnetta. Massadata, pilviteknologia, miehittämättömät laitteet ja tekoäly mullistavat puolustussektoria. Ne myös vahvistavat siviiliteknologian merkitystä puolustusalalla. Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen ylläpitäminen edellyttää EU:lta ja sen jäsenvaltioilta suuria tutkimus- ja kehitysinvestointeja ja niiden tehokasta koordinointia.
Kirjoittaja
Timo Pesonen on Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston (DG DEFIS) pääjohtaja.
