Maanpuolustus-lehden kirjeenvaihtajan palstalla kirjoittavat eri puolilla maailmaa kiinnostavissa tehtävissä toimivat maanpuolustuskurssin käyneet.
Työskentelen itävaltalaisen Bregenzin festivaalin pääjohtajana. Festivaali juhlii tänä vuonna 80-vuotista taivaltaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Itävalta oli sekä fyysisesti että henkisesti raunioina. Vorarlberg, Itävallan läntisin osavaltio, kuului Ranskan miehitysvyöhykkeeseen. Paikallisten kulttuurivaikuttajien aloitteesta vuonna 1946 perustettu ooppera- ja musiikkifestivaali oli osa sodanjälkeisen yhteiskunnan jälleenrakennusta. Kulttuurin nähtiin edistävän demokratiaa, rauhaa ja yhteistyötä.
Kahdeksankymmenen vuoden aikana festivaali on kasvanut yhdeksi Euroopan tunnetuimmista ooppera- ja musiikkifestivaaleista ja houkuttelee vuosittain yli 200 000 kävijää. Tehtäväni on koota ajankohtainen ja moniääninen festivaaliohjelma, joka parhaimmillaan lisää ymmärrystä, vuoropuhelua ja luovuutta.
Itävalta on vuosisatojen ajan ollut myös kulttuurin suurvalta. Maan klassisen musiikin perintö on mittaamattoman arvokas, ja historian läsnäolon voi yhä aistia monin tavoin. Itävaltalaiset ovat todellista kulttuurikansaa ja kulttuurilla sekä taiteella on näkyvä rooli muun muassa kansallisen identiteetin ja maakuvan rakentamisessa.
Julkinen talous on kuitenkin tiukoilla täälläkin. Kuten Suomessa, myös Itävallassa kulttuuriorganisaatiot ovat usein ensimmäisten säästötoimien kohteena. Myös Bregenzin festivaalin julkista tukea on leikattu.
Ellei kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys yksin riitä perusteluksi sen rahoitukselle, tarkastellaan asiaa talouden näkökulmasta. Poliittiset päättäjät eivät vieläkään halua ymmärtää, kuinka merkittävä työllistäjä ja alueiden elinvoimaa vahvistava toimiala kulttuuri on.
Taidetapahtumat synnyttävät taloudellista toimintaa koko ympäröivässä yhteiskunnassa. Bregenzin festivaali toimii noin 31 miljoonan euron budjetilla, mutta tuottaa alueelle vuosittain noin 132 miljoonan euron liikevaihdon ja 36 miljoonaa euroa verotuloja. Julkiseen tukeen nähden festivaalin synnyttämä verotuotto liittovaltiolle on 7,5-kertainen. Festivaali tuottaa yhteensä 1 304 henkilötyövuotta.
Kulttuurin todellinen merkitys ei kuitenkaan näy vain työpaikoissa, kävijämäärissä tai verotuloissa. Se näkyy kyvyssämme ymmärtää toisiamme, käydä vuoropuhelua ja rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Kulttuuri vahvistaa kansakunnan resilienssiä eikä siksi ole yhteiskunnan ylellisyystuote, vaan yksi sen perusedellytyksistä.
Tämän oivalsivat Bregenzin festivaalin perustajat jo vuonna 1946. Sodan raunioilta noustiin kulttuurin ja taiteen voimalla, ja niiden avulla rakennettiin yhteistä uskoa tulevaisuuteen.
Sama oivallus on ajankohtainen myös tänään.
Kirjoittaja
Oopperalaulaja Lilli Paasikivi toimi Suomen Kansallisoopperan taiteellisena johtajana vuosina 2013–2023. Nykyisin hän johtaa Bregenzin festivaalia Itävallassa. Paasikivi on suorittanut 218. maanpuolustuskurssin vuonna 2016.
