Afganistanin hallinto luhistui sunnuntaina 15. elokuuta 2021, kun Talibanin joukot etenivät Kabuliin. Eteneminen yllätti nopeudellaan yhtä lailla diplomaatit, asevoimat kuin tiedustelupalvelutkin ‒ ja Talibanin itsensä.
Vain Hamid Karzain kansainvälinen lentokenttä (HKIA) jäi Yhdysvaltojen johtaman koalition hallintaan elokuun loppuun asti. 31.8. oli Talibanin ja Yhdysvaltojen sopima ehdoton takaraja ulkomaisten joukkojen poistumiselle. Lentokentästä muodostui koalition ja maassa toimivien suurlähetystöjen evakuointikeskus. Samalla se oli kymmenien tuhansien Talibania pakenevien afgaanien ainoa mahdollinen reitti pois maasta.
Suomen viranomaiset ‒ Kabulin suurlähetystö, ulkoministeriön komennuskunta ja Puolustusvoimien suojausjoukko ‒ evakuoivat omassa operaatiossaan vähän yli 400 ihmistä: suurlähetystön työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään, Naton ja EU:n delegaatioiden työntekijöitä sekä maassa olleita, konsulisuojelun piiriin kuuluvia suomalaisia.
Tiedustelun merkitys
Evakuointioperaation kannalta keskeiset tiedustelutiedon tarpeet liittyivät (1) lentokenttäalueen operaatioturvallisuuteen, (2) Talebanin hallitseman Kabulin kaupungin tilanteeseen ja evakuoitavien mahdollisiin reitteihin lentokenttäalueelle sekä (3) asteittain konkretisoituvaan terrori-iskun uhkaan.
1. HKIA:n turvallisuustilanne
Maanantain 16.8. vastaisena yönä kentän eteläpuolen matkustajaterminaali ja kiitorata täyttyivät pakoon pyrkivistä afgaaneista, mikä vaaransi koko kansainvälisen operaation. Suomen Kabulin suurlähetystö joutui evakuoitumaan aamuyöllä, ja auringonnousun jälkeen väkimassat tunkeutuivat pysäköityihin siviililentokoneisiin ja ripustautuivat nousevien kuljetuskoneiden laskutelineisiin. Tilanteessa olennainen tiedustelukysymys koski sitä, ovatko lentokentän turvallisuusriskit ylipäätään hyväksyttäviä Suomen viranomaisille.
Ulkoministeriön lähettämä kahden hengen komennuskunta oli maanantaiaamuna siirtymässä Kabuliin. Kabulin suurlähetystön turvallisuushenkilöstö oli kyennyt antamaan tilannekuvaa poistumiseensa asti maanantaina aamuyöllä. Toisaalta suurin osa aiemmista henkilölähteistä oli poistunut tehtäväpaikaltaan tai viestivälineiden ulottumattomissa.
Tässä vaiheessa olennainen tarve koski reaaliaikaista tilannekuvaa lentokentän turvallisuudesta, turvallisuusvyöhykkeen rajoista, käytössä olevista fasiliteeteista ja alueella olevista omista (koalition) joukoista. Valtiollistenkin toimijoiden tuottama tieto oli tilanteessa kuitenkin sirpaleista ja epäluotettavaa. Jopa evakuointilentoja toteuttaneen joukko-osaston SAC Pápan lentotukikohdassa Unkarissa tilannekuva oli maanantaina 26.8. varsin puutteellinen.
Tärkeäksi tietolähteeksi osoittautuivat Norjan erikoisjoukkojen edustajat. Norjalaisten ylläpitämä ROLE 2 -tason sairaala HKIA:n tukikohdassa oli toiminnassa ja turvallisella alueella, ja Suomen kahden hengen ryhmä tukeutui sairaalaan heti saapuessaan kentälle tiistaina 17. elokuuta. Yhteistyö Norjan kanssa jatkui koko evakuointioperaation ajan ja hyödytti Suomen tiedonhankintaa merkittävästi.
2. Evakuoitavien mahdolliset sisääntuloreitit HKIA:n alueelle
Evakuointioperaation onnistumisen kannalta keskeistä oli paikantaa parhaat mahdolliset sisääntuloreitit lentokentälle. Olennainen tiedustelukysymys koski siksi sitä, mitä tapahtui Kabulin kaupungissa kentän ulkopuolella ‒ ja mitä kautta lentokentälle olisi mahdollista päästä. Kymmenet tuhannet afgaanit pyrkivät kentän sisään, ja sen harvoilla porteilla vallitsi lähes totaalinen kaaos väkimassojen pakkautuessa niiden edustalle.
Toiminnasta porteilla oli varsinkin alkuvaiheessa haastavaa saada tietoa. Tämä parani, kun Naton johdolla alettiin pitää koalitiomaiden suurlähettiläskokouksia kahdesti päivässä. Toinen keskeinen tietolähde olivat alueen ulkopuolella olevat henkilölähteet, kuten entiset Suomen suurlähetystön työntekijät. Sekasorron vuoksi saatu tieto oli kuitenkin usein epäluotettavaa.
Arvokkain tieto saatiin pohjoismaisilta ystäviltä. Norjalla ja Tanskalla oli alueella pitkään toimineet erikoisjoukkoyksiköt ja tiedustelutoimijoita sekä kokenut suurlähettiläs. Puolustusvoimien suojausjoukon yhteys pohjoismaisiin heimoveljiinsä oli arvokas kanava. Lisäksi tärkeää tiedustelutietoa voitiin saada Yhdysvaltojen yksiköltä, joka liikkui öisin kentän ulkopuolella ja toi henkilöstöä turvaan Kabulin kaupungin alueelta.
3. Terrori-iskun uhka
Operaation kuluessa oli ilmeistä, että terroristiset toimijat yrittävät vaikeuttaa evakuointeja. Uhka-arvion mukaan ISISin Khorasanin provinssi (ISIS-K) pyrki iskemään HKIA:n kentälle.
Naton suurlähettiläskokouksissa Yhdysvallat jakoi tiedustelutietoa iskun valmistelusta ja uhan vakavoitumisesta ja konkretisoitumisesta. Tiedoissa korostui VBIED-iskun uhka, ja mahdollisten ajoneuvojen merkki- ja mallitietoja jaettiin koalition kesken. Tiedustelu ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut niin tarkkaa, että isku olisi kyetty estämään.
Operaation toisella viikolla kuultiin amerikkalaiskontakteilta radiotiedustelun havaitsemasta keskustelusta, jossa valtuutettiin pommi-isku lentokenttää vastaan. Vaikka iskun tarkka kohde ei ollut tiedossa, koalition tiedustelu pystyi osoittamaan ISIS-K:n tavoitteen ja siten rajaamaan todennäköiset kohteet vilkkaimpiin porttialueisiin kentän ulkorajalla.
Operaation kääntyessä loppua kohti Suomen viranomaisryhmässä arvioitiin, että suurin uhka kohdistuu Abbey Gaten alueelle, josta oli vähitellen muodostunut evakuointien polttopiste. Keskiviikkona 25.8. Suomen ryhmän johto päätti, että toimintamme Abbey Gaten alueella loppuu.
Torstaina 26. päivä Abbey Gatella tehtiin itsemurhaisku, jonka seurauksena 13 amerikkalaissotilasta ja 170 afgaanisiviiliä sai surmansa. Suomen viranomaisryhmä poistui Kabulista myöhemmin samana iltana.
Johtopäätökset
Kabulin evakuointioperaation kaltaisessa tilanteessa tiedustelulla on kriittinen merkitys niin työturvallisuuden kuin tehtävän suorittamisen kannalta. Samalla nopeasti etenevä, kaoottinen tilanne asettaa suuria haasteita tiedustelulle. Epäviralliset verkostot ovat usein hyödyllisempiä kuin viralliset rakenteet, ja vain kansallisilla resursseilla on mahdoton ylläpitää riittävää tilannetietoisuutta. Suomi on riippuvainen kansainvälisistä yhteyksistä, mutta voi taitavalla ja joustavalla toiminnalla myös tuottaa lisäarvoa kumppaneilleen.
Elokuussa 2021 Suomi ei vielä ollut Naton jäsen. Tämä vaikutti oletettavasti koalition (erityisesti Yhdysvaltojen) resurssien, kuten reaaliaikaisen kuvatiedustelun saatavuuteen. Naton jäsenenä Suomen tilanne paranee, kunhan mahdollisuudet osataan hyödyntää.
Kyvystä omien kansalaisten evakuointiin on muodostunut keskeinen valtioihin ja hallituksiin kohdistuva odotus. Tulevissa operaatioissa menestys edellyttää myös onnistunutta tiedustelua.
Kirjoittajat
Jussi Tanner on ulkoministeriön konsulipäällikkö. Vuonna 2021 hän työskenteli erityistehtävissä suurlähettiläänä ja Al-Holin leirillä Syyriassa pidettyjen suomalaislasten kotiutuksista vastaavana erityisedustajana. Kabulin evakuoinneissa elokuussa 2021 hän toimi kenttäoperaation johtajana. Tanner on suorittanut 222. Maanpuolustuskurssin.
Patrik Säilä (komentajakapteeni evp) on entinen puolustusvoimien erikoisjoukkojen upseeri, jolla on laaja kokemus toiminnasta kriisialueilla, erityisesti Afganistanista. Evakuointioperaatiossa Säilä vastasi komennuskunnan riskienhallinnasta ja turvallisuudesta. Säilä toimii nykyisin puolustus- ja turvallisuusteollisuuden konsulttina.