Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyösopimusta (Defence Cooperation Agreement, DCA) koskevissa neuvotteluissa saavutettiin alustava neuvottelutulos marraskuun alussa. Tässä kirjoituksessa avaamme kokonaisuutta Suomen pääneuvottelijoina.
Suomen ja Yhdysvaltojen presidentit sopivat maaliskuussa 2022 puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Siten oli luontevaa, että Suomen haettua Naton jäseneksi Yhdysvaltojen kanssa sovittiin myös DCA-neuvotteluista. Sopimus mahdollistaa nykyistä syvemmän kahdenvälisen yhteistyön Naton suunnitelmien tukena.
Muiden maiden kokemuksista oppineena tiesimme odottaa vaativia neuvotteluja. Esimerkiksi Norja neuvotteli Yhdysvaltojen kanssa vastaavasta sopimuksesta kolmen vuoden ajan. Yhdysvaltojen neuvotteluvaltuuskunta on äärimmäisen kokenut ja ammattitaitoinen: se koostuu ulkoministeriön, Pentagonin ja Yhdysvaltojen Euroopan-joukkojen johtoportaan (USEUCOM) edustajista, jotka vastaavat kaikista Yhdysvaltojen DCA-neuvotteluista. Suomen kanssa samaan aikaan se neuvotteli muun muassa Tanskassa, Ruotsissa, Tšekissä ja Papua-Uudessa-Guineassa.
Kuva: Mandel Ngan / AFP / Lehtikuva
DCA-sopimus kattaa laajan kirjon asioita maahantulomenettelyistä verotuskysymyksiin, rikosoikeudelliseen toimivaltaan, puolustusmateriaalin ennakkovarastointiin sekä terveys- ja ympäristönäkökulmien huomiointiin sopimusta toimeenpantaessa. Mukaan tarvittiin kaikki hallinnonalat, ja ulkoministeriön johdolla valmistauduimme neuvotteluihin kuukausien ajan. Itse neuvottelut olivat tiukat, mutta hyvähenkiset. Yhdysvaltojen intresseissä on mahdollisimman yhdenmukaiset sopimusjärjestelyt eri maiden kanssa. Sillä on neuvotteluihin selkeät raamit, jotka rajaavat liikkumavaraa pöydän molemmilla puolilla. Muutokset ovat mahdollisia, mutta tällöin on kyettävä perustelemaan, miksi asia on neuvotteluosapuolelle tärkeä ja miten tekstimuutos palvelee käytännön yhteistyötä.
DCA:ssa Yhdysvallat sitoutuu Suomen puolustusta vahvistaviin toimiin. Sopimus tukee jo käynnissä olevaa yhteistyötä esimerkiksi sujuvoittamalla harjoitusten järjestämistä. Ennen kaikkea se kuitenkin luo edellytykset syvemmälle yhteistoiminnalle kriisiaikana. Yhteiseen suunnitteluun perustuen Yhdysvallat voi tarvittaessa tuoda Suomeen nopeasti joukkoja tai varastoida puolustusmateriaaliaan tänne ennakkoon.
Vastaavasti Suomi sitoutuu sopimuksessa siihen, että Yhdysvaltojen toiminta Suomessa on mahdollista ja sujuvaa. Läpi neuvottelujen selostimme Suomen lainsäädäntöä ja toimintamalleja. Kävimme perusteellisia keskusteluja siitä, miten Yhdysvaltojen toimet voidaan sovittaa näihin puitteisiin, ja milloin tarvitaan muutoksia. Suomen poliittinen järjestelmä, lainsäädäntö ja päätöksentekomekanismit ovat kehittyneet sotilaallisesti liittoutumattomassa maassa. Yhteensovittamista ja sopeutumista Nato-jäsenyyden mukanaan tuomaan uuteen toimintakulttuuriin riittää.
Neuvotteluja helpotti, että meillä oli vahvoina ohjenuorinamme Suomen perustuslaki, kansallisen itsemääräämisoikeuden periaate sekä kansainvälisen oikeuden ja Suomen lainsäädännön kunnioittaminen. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ja tasavallan presidentti antoivat neuvotteluille jatkuvaa ohjausta, ja eduskunta pidettiin informoituna.
Omasta puolestamme voimme olla tyytyväisiä lopputulokseen. Nato-jäsenyys ja DCA ovat Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uusia ankkureita. Ne ovat saman kolikon kaksi puolta toimiessamme Yhdysvaltojen liittolaisena. Olisikin vaikeaa kuvitella tilannetta, jossa Suomi Pohjois-Euroopan ainoana Nato-maana olisi jättänyt DCA-sopimuksen neuvottelematta.
Kuva: U.S. Marine Corps Photo / Lance Cpl. Christian Salazar
DCA on ennen kaikkea mahdollistaja. Suomen ja Yhdysvaltojen asevoimien yhteistoiminta on pitkään ollut tiivistä, mutta DCA:n myötä siinä kääntyy uusi sivu. Sopimuksessa Suomi muun muassa avaa Yhdysvaltojen käyttöön joitakin varuskuntia ja Puolustusvoimien harjoitusalueita. Samalla DCA ei tuo dramaattista muutosta nykytilaan: viimeisen vuoden ajan Yhdysvaltojen joukkoja on ollut läsnä lähes jatkuvasti. Yhteistyö on liittolaisen arkea.
Tiiviiden neuvottelujen päätteeksi haluamme kiittää kaikkia ministeriöitä, virastoja, vaikeita kysymyksiä kysyneitä toimittajia ja DCA:sta kiinnostuneita kansalaisia. Seuraavaksi on poliittisten päättäjien vuoro arvioida saavuttamaamme neuvotteluratkaisua.
Samalla on siirrettävä katsetta sopimuksen toimeenpanon valmisteluun. DCA:n toimeenpano on monen vuoden urakka, joka pitänee sisällään erilaisten toimeenpanojärjestelyjen neuvotteluja ja toimintamalleista sopimista. Käytännön toimeenpanossa on keskeisessä roolissa konsultaatio, koordinaatio, tiedonvaihto ja molempien osapuolten näkemysten huomioiminen. Tanska ja Ruotsi päättivät DCA-neuvottelunsa suurin piirtein samaan aikaan Suomen kanssa, ja Norja on neuvotellut oman sopimuksensa jo aiemmin. Uusia mahdollisuuksia avautuu siis myös Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen yhteistyölle. DCA on pienelle maalle suuri ponnistus, mutta se lisää Suomen turvallisuutta.
Kirjoittajat
Suurlähettiläs Mikael Antell toimii ulkoministeriön poliittisella osastolla apulaisosastopäällikkönä ja oli Suomen pääneuvottelija DCA-sopimusneuvotteluissa. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi Suomen suurlähettiläänä Oslossa 2018–2022 ja ministerinä Tukholmassa 2013–2018. Antell on suorittanut 247. maanpuolustuskurssin.
Prikaatikenraali Sami Nurmi on puolustusministeriön kansallisen puolustuksen yksikön johtaja, ja toimi DCA-neuvotteluvaltuuskunnan varapuheenjohtajana. Hän aloittaa Puolustusvoimien strategiapäällikön tehtävässä 1.4.2024. Nurmi on suorittanut 176. maanpuolustuskurssin ja palveli Maanpuolustuskurssien johtajana 2019–2021.
