Rahan ja maksamisen tulevaisuus

Digitalisaatio muovaa yhteiskunnan toimintaa ja käyttäytymistämme. Tämä kehitys koskee myös maksamista. Parikymmentä vuotta sitten raha oli monen mielessä käteisen synonyymi. Kaupoissa maksaminen tapahtui pääasiassa seteleillä ja kolikoilla, mutta pankki- ja luottokortit olivat saaneet jo merkittävää jalansijaa etenkin isommissa maksuissa. Nyt jopa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta käyttää päivittäistavaraostoihinsa pääasiassa maksukorttia. Samaa korttia voi itse asiassa käyttää monin tavoin: sillä voi maksaa luotolla tai suoraan pankkitililtä (debit), PIN-koodilla tai lähimaksuna tai jopa kännykkäsovelluksen kautta.

Maksamisen murros on ollut meneillään jo jonkin aikaa. Olemme tottuneet käyttämään digitaalisia rahan muotoja sujuvasti. Koronapandemia vauhditti entisestään siirtymää uusiin maksutapoihin, kun monet kaupat alkoivat vierastaa käteismaksuja siitäkin huolimatta, että tutkimusten mukaan korona ei tartu käteisen välityksellä.

Vaikka käteisen asema maksamisessa on supistunut merkittävästi, se on yhä oleellinen maksuväline. Yhä noin 6 % suomalaisista käyttää ensisijaisesti käteistä päivittäismaksamiseen ja noin 70 % turvautuu käteiseen satunnaisesti. Käteinen ei myöskään ole pelkkä vaihdon väline. Se toimii myös ostovoiman säilyttäjänä monille. Käteistä onkin liikkeellä noin 1 500 miljardia euroa. Määrä on liki 4 500 euroa euroalueen asukasta kohti. Keskuspankkien tarjoamalle rahalle onkin kovempi kysyntä kuin koskaan, eikä siitä ole aikomusta luopua.  Meidän on kuitenkin varauduttava siihen, että tulevaisuudessa käteinen ei yksinään ole riittävä rahan muoto varmistamaan vakaata talouden toimintaa.

 
Maksutapojen kirjo on kasvanut.
Kuva: Suomen Pankki

Teknologian kehittyminen ja sääntelymuutokset ovat mahdollistaneet uusien toimijoiden tulon pankkien rinnalle maksamisen markkinoilla. Sekä kansainväliset suuryritykset että pienemmät niin kutsutut fintech-toimijat hakevat rooliaan maksamisessa. Tämä lisää tervettä kilpailua alalla ja haastaa perinteisiä pankkeja kehittämään toimintaansa, mutta tuo mukanaan myös uusia huolenaiheita.

Markkinoille ovat pyrkineet myös täysin uudenlaiset ilmiöt, kuten yksityisten toimijoiden tarjoamat kryptovaluutat. Niiden sääntely on vielä vähäistä, ja toimijoiden luotettavuudesta on vaikea saada tietoa. Nimestään huolimatta valtaosaa kryptovaluutoista ei käytetä perinteisen rahan tavoin maksuvälineenä, vaan niiden hankkimisen motiivina toimii useimmiten spekulatiivinen voitontavoittelu. Kryptovaluutat eivät ole maksuvälineitä ja niiden merkitys on keskuspankkien näkökulmasta toistaiseksi vähäinen, mutta arvaamattoman markkinan kehitystä on tärkeää seurata.

Digitalisaatiokehitys on tuonut mukanaan myös uusia turvallisuusuhkia. Maksamisen digitalisoiduttua kyberturvallisuuden merkitys on kasvanut. Rahoitussektorin toimijat ja maksujärjestelmät ovat houkutteleva kohde kyberrikollisille, joiden keinovalikoima kehittyy koko ajan. Tämä puolestaan haastaa keskuspankkeja laajentamaan katsantokantaansa, jotta kriittisen maksuinfrastruktuurin häiriöiltä vältytään.

Maksaminen on yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittinen toiminto, jonka sujuvuutta harva edes ajattelee ennen eteen tulevaa häiriötilannetta. Ei siis ole yhdentekevää, millä tavalla maksujärjestelmät ja -palvelut tuotetaan ja kuka niitä tarjoaa. Rahoitusala on määritelty elintärkeäksi toimintokokonaisuudeksi yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Keskuspankin on reagoitava toimintaympäristön muuttumiseen ja turvattava maksamisen toimivuus kaikissa olosuhteissa. Eurojärjestelmä tutkii parhaillaan digitaalisen keskuspankkirahan käyttöönottoa yhtenä vaihtoehtona turvallisen maksamisen varmistamiseksi myös tulevaisuudessa.

Eurojärjestelmässä käytämme tällaisesta uudesta maksuvälineestä nimitystä digitaalinen euro. Digitaalinen euro hahmottuu konkreettisemmin, kun sitä ajattelee tilillä olevana talletuksena eurojärjestelmän keskuspankissa, kuten vaikka Suomen Pankissa. Käytännössä selvitämme parhaillaan siis sitä, pitäisikö kansalaisilla ja yrityksillä olla nykymuotoisten seteleiden lisäksi hallussaan tällaista sähköisessä muodossa olevaa keskuspankkirahaa, kuten pankeilla jo on, ja jos pitäisi, millaisella toteutuksella se parhaiten täyttäisi tavoitteensa.

 

 
Kuva: Suomen Pankki

Mitä uutta digitaalinen euro toisi yhteiskunnan varautumisen ja kansalaisten näkökulmasta? Suurin ero nykytilanteeseen verrattuna olisi se, että myös sähköisessä maksamisessa olisi mahdollisuus käyttää keskuspankin tarjoamaa maksuvälinettä. Tällä hetkellä päivittäistavaroiden digitaalinen maksaminen on pääasiassa erittäin harvalukuisten Euroopan ulkopuolisten kaupallisten toimijoiden varassa. Digitaalinen euro voisi olla keino välttää maksamisen monopolisoitumisen kielteisiä vaikutuksia ja varmistaa koko euroalueen laajuisen yleisesti hyväksytyn maksutavan säilymisen kaikissa oloissa. Lisäksi digitaalinen euro toisi kotitalouksille digitaalisen maksutavan myös tilanteisiin, joissa suositaan erityisen korkeaa yksityisyyden suojaa.

Maksamisen toimivuus voi vaarantua monissa erilaisissa tulevaisuuden skenaarioissa. Meidän on keskuspankkina varauduttava niihin kaikkiin. Oli kyseessä sitten käteisen käytön merkittävä väheneminen, kryptovaluutan tai euroalueen ulkopuolisen valtion liikkeeseen laskeman digitaalisen valuutan aseman vahvistuminen, huolenaihe on pohjimmiltaan sama ja sellainen, johon digitaalisella eurolla voitaisiin osaltaan vastata. Tehtävämme on pitää yllä vakaita ja turvallisia maksujärjestelmiä sekä huolehtia eurooppalaisen maksaminen autonomiasta. Digitaalinen euro olisi toteutuessaan osa eurojärjestelmän yhteistä varautumista tulevaan.

Digitaalinen euro ei ole ainoa tapa varmistaa maksutapojen ja maksujärjestelmien riittävä monipuolisuus, eikä päätöstä digitaalisen euron käyttöönotosta ole tehty. Tutkimus- ja selvitystyö, jota eurojärjestelmä tällä hetkellä tekee, on varautumista sellaista tulevaisuutta varten, jossa digieuron käyttöönotolle olisi tarve.

Suomen Pankin ja eurojärjestelmän on pysyttävä muuttuvan maailman mukana. Käteisen aseman hupeneminen on osaltaan kasvattanut kansallisen varautumisen merkitystä digitalisoituvassa maailmassa. Suomen Pankin täytyy osaltaan olla mukana varmistamassa sitä, että maksaminen toimii kaikissa olosuhteissa. Riittävä kansallinen varautuminen on myös koko eurojärjestelmän etu. Maksaminen muuttuu nyt ja tulevaisuudessa, me haluamme varmistua siitä, että euroalueen kansalaisilla on aina käytössään turvallisia maksatapoja ja maksujärjestelmät, joilla arjen toimivuus voidaan taata kaikissa oloissa.

 

 
Kuva: Karoliina Vuorenmäki / Suomen Pankki

Kirjoittaja

Tuomas Välimäki on Suomen Pankin johtokunnan jäsen. Välimäki vastaa rahoitusvarallisuuden sijoittamisesta, rahapolitiikan toimeenpanosta ja markkinaoperaatioista sekä akateemisesta ja nousevien talouksien tutkimuksesta. Lisäksi hänen vastuualueelleen kuuluvat rahahuolto ja maksuliike sekä digitalisaatio- ja IT-asiat. Välimäki on suorittanut 215. maanpuolustuskurssin.

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Lisää artikkeleita:

Kolmen EU:n keskeisimmän puheenjohtajan lisäksi suurimpien jäsenvaltioiden päämiehillä on keskeinen merkitys EU:n johtajuudessa. Kuvassa Saksan liittokansleri Merkel astuu kuvattavaksi yhdessä Euroopan komission, parlamentin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajien kanssa ennen Euroopan yhdentymisen merkkihenkilön, liittokansleri Helmut Kohlin muistoseremonian alkamista Euroopan parlamentissa Strasbourgissa. Kuva: Sebastien Bozon / AFP / Lehtikuva

Johtajuus EU:ssa

Ulkoiset ja sisäiset kriisit ovat ravistelleet rajusti Euroopan unionia. Niiden ratkaisua on monien arvioiden mukaan varjostanut poliittisen johtajuuden puute.

Lue artikkeli »