Vuoden 2025 Maanpuolustus-lehdissä syvennytään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön Suomen toimiessa ETYJ:n puheenjohtajamaana 50 vuotta Helsingin ETYK-huippukokouksen jälkeen.
50 vuotta sitten hyväksytyt Helsingin periaatteet ovat yhä voimassa ja muodostavat Euroopan turvallisuuden perustan. Puheenjohtajana Suomi edistää Etyjin periaatteiden ja sitoumusten noudattamista, ajankohtaisiin haasteisiin vastaamista ja Etyjin vahvistamista tulevaisuutta varten. Puheenjohtajana Suomi on onnistunut vahvistamaan Etyjin tukea Ukrainalle ja edistämään Venäjän vastuuvelvollisuutta ja samanaikaisesti elävöittämään vuoropuhelua Etyjin periaatteiden pohjalta.
Venäjän hyökkäyssodan jälkeen Etyj voi olla sopiva järjestö valmistelemaan uusia Euroopan turvallisuutta vahvistavia sitoumuksia. Minimitasona tulee silloin olla Helsingin kymmenen periaatetta, joihin osallistujamaat uudelleen sitoutuvat niin sisäisen kehityksensä kuin ulkosuhteidensa osalta.
Viisikymmentä vuotta sitten elokuun 1. päivänä allekirjoitettiin Helsingissä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirja. Sen myötä saatettiin päätökseen liennytyksen hengessä vuosia kestäneet neuvottelut kylmän sodan kahtia jakaman Euroopan uudesta turvallisuusarkkitehtuurista. Päätösasiakirja oli historiallinen neuvottelutulos, johon Euroopan turvallisuuteen vaikuttavat maat, eurooppalaisten maiden lisäksi Yhdysvallat ja Kanada, poliittisesti sitoutuivat. Allekirjoittajia oli 35. Vain Albania ja Andorra Euroopan maista jättäytyivät pois.
Käänteentekevää oli päätösasiakirjan laaja turvallisuuskäsite ja sen kolme koria, jotka kattavat poliittissotilaallisen turvallisuuden, talous- ja ympäristökysymykset sekä inhimillisen ulottuvuuden, kuten demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset. Merkittävää oli, että kaikki allekirjoittajavaltiot sitoutuivat korkeimmalla poliittisella tasolla muun muassa rajojen loukkaamattomuuteen, toistensa suvereniteetin kunnioittamiseen, pidättäytymiseen voiman käytöstä sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen.
Viisikymmentä vuotta myöhemmin kaikki loppuasiakirjan periaatteet ovat voimassa, vaikka kaksi osallistujavaltioita, Venäjä ja Valko-Venäjä, niitä räikeästi rikkovat. Helsingin päätösasiakirja loi perustan, jolle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) vuonna 1994 perustettiin.
Suomen puheenjohtajuuden tavoitteet
Suomi asettui syksyllä 2021 ehdokkaaksi Etyjin puheenjohtajaksi vuonna 2025 tavoitteenaan Euroopan turvallisuuden vahvistaminen vuoropuhelua ja luottamusta edistämällä. Puheenjohtajuus vahvistettiin Etyjin ulkoministerikokouksessa joulukuussa 2021, ja vain kolme kuukautta myöhemmin Venäjä aloitti täysimittaisen sotansa Ukrainassa. Sen seurauksena Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi.
Suomen puheenjohtajuusohjelman kolme päätavoitetta ovat Etyjin periaatteiden ja sitoumusten edistäminen (respect), ajankohtaisiin haasteisiin vastaaminen (respond) sekä Etyjin vahvistaminen tulevaisuutta varten (prepare). Ohjelmalla edistetään niin ikään sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä nuorten ja vammaisten henkilöiden osallistumista Etyjin toimintaan.
Aikana, jolloin kansainvälisen yhteistyön perusteita koetellaan konfliktien, epäluottamuksen ja yksipuolisten toimien vuoksi, Suomi korostaa yhä suurempaa tarvetta vahvistaa yhteisesti sovittua turvallisuusjärjestystä ja monenvälistä yhteistyötä, joka kunnioittaa kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa. Etyjin sitoumukset, kuten Helsingin päätösasiakirja (1975) ja Pariisin peruskirja (1990), tukevat ja vahvistavat tätä järjestystä Etyjin alueella.
Helsingin päätösasiakirja loi sitoumuksia paitsi valtioiden käytökseen toisiaan kohtaan, myös suhteessa kansalaisiinsa. Puheenjohtajana Suomi edistää kansalaisyhteiskunnan, mukaan lukien ihmisoikeuspuolustajien toimintamahdollisuuksia ja osallistumista Etyjin työhön kaikilla kolmella ulottuvuudella.
Ajankohtaisiin haasteisiin vastaamisessa keskiössä on tuki Ukrainalle ja Venäjän vastuuvelvollisuuden edistäminen. Etyjin Ukrainan tukiohjelmalla tuetaan muun muassa maan demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä ja Venäjältä palautettavien lasten kuntoutusta.
Etyjillä on tärkeä rooli Venäjän vastuuvelvollisuuden edistämisessä. Moskovassa vuonna 1991 sovitun ihmisoikeusmekanismin avulla tutkitaan Venäjän lukuisia ihmisoikeusloukkauksia, ja Etyjin hankkeiden kautta on kerätty tietoa muun muassa sodan ympäristötuhoista.
Suomi vahvistaa Etyjin työtä myös muualla järjestön alueella yhteisesti sovittuihin periaatteisiin nojaten, erityisesti asioissa, joissa Etyj voi tuottaa lisäarvoa, kuten konfliktinehkäisyssä ja vaalitarkkailussa. Osallistujavaltioita Etyj tukee kenttäoperaatioidensa kautta Keski-Aasiassa, Moldovassa ja Länsi-Balkanilla. Etyjillä on rauhanomaista kehitystä tukeva rooli myös Etelä-Kaukasiassa. Puheenjohtajan nimittämät erityisedustajat tukevat työtä muun muassa konfliktien ratkaisuun liittyen. Suomi vastaa Euroopan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen nostamalla asialistalle laajasti kokonaisturvallisuutta, mukaan lukien epävakauttaviin toimiin varautuminen ja vastaaminen. Suomi edistää Etyjin kyberturvallisuustyötä sekä painottaa kansalaisten medialukutaitoa ja mediavapautta taistelussa informaatiovaikuttamista vastaan.
Ilmastonmuutos koettelee osallistujamaiden kriisinkestävyyttä. Suomi syventää työtä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin turvallisuusuhkiin vastaamiseksi. Suomi pyrkii vahvistamaan osallistujamaiden resilienssiä ja vastaamaan osallistujamaiden ilmastoturvallisuustarpeisiin siellä, missä Etyjin työllä on lisäarvoa.
Etyjin puheenjohtajalla, osallistujavaltioilla, pääsihteerillä ja instituutioilla on käytössään kattava valikoima vuosikymmenien kuluessa kehitettyjä työkaluja luottamuksen lisäämiseksi, kriisien ennalta ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Näihin kuuluvat puheenjohtajan erityisedustajien lisäksi esimerkiksi ihmisoikeusraportit, tulitaukojen valvontaan ja tilanneselvityksiin liittyvät missiot, konfliktinehkäisyyn liittyvät dialogi- ja yhteistyömekanismit sekä asevalvontaan liittyvät toimet. Rauhanvälityksen saralla Suomi on tehnyt varautumista Etyjin mahdollisesta roolista tulitauon tarkkailusta Ukrainassa.
Suomen tavoitteena on lisätä Etyjin työkalujen tunnettavuutta ja käytettävyyttä. Suomi korostaa dialogityön ja rauhanvälityksen merkitystä osana kokonaisvaltaista konfliktien hallintaa konfliktien ennaltaehkäisemisestä niiden jälkeiseen jälleenrakentamiseen sekä tukee yhteistyön vahvistamista muiden toimijoiden kanssa tällä osa-alueella. Etyjin asevalvontatyöllä, mukaan lukien sotilaallisilla luottamusta ja turvallisuutta lisäävillä toimilla, on keskeinen merkitys eurooppalaisessa turvallisuusjärjestyksessä. Olemassa olevien järjestelmien ja osaamisen ylläpitäminen mahdollistaa sopimusjärjestelyjen kehittämisen tulevaisuudessa.
Kuva: Emilia Kangasluoma / ETYJ
Puheenjohtajuuskauden välitilinpäätös
Kun puheenjohtajuudesta on kolme neljännestä takana, on välitilinpäätös vahvasti positiivinen.
Suurin puheenjohtajuuden onnistuminen on vankka tuki Ukrainalle. Ulkoministeri Valtonen matkusti heti tammikuun alussa Kiovaan ja välitti vahvat viestit uuden puheenjohtajan sitoutumisesta Ukrainan tukemiseen. Tuki Ukrainalle ja Venäjän vastuuvelvollisuuden edistäminen ovat olleet näkyvästi esillä kaikissa Suomen johtamissa kokouksissa teema- ja puhujavalintojen kautta.
Ukrainan ja sen tukijoiden luottamuksen ansiosta Suomi on onnistunut elävöittämään dialogia 57 osallistujavaltion välillä Etyjin periaatteiden pohjalta. Venäjä on käytännössä joutunut eristetyksi näissä keskusteluissa.
Puheenjohtajana olemme kyenneet varmistaneet järjestön toiminnan jatkumisen normaaliin tapaan. Etyjin sihteeristö, instituutiot ja 12 kenttäoperaatiota Keski-Aasiassa, Länsi-Balkanilla ja Moldovassa ja tukiohjelma Ukrainassa ovat jatkaneet työtään keskeytyksettä, vaikka järjestöllä ei ole ollut hyväksyttyä budjettia vuoden 2021 jälkeen. Ulkoministerin vierailut Ukrainaan, Moldovaan, Bosniaan, Kazakstaniin ja Uzbekistaniin ovat korostaneet Etyjin kenttätyön merkitystä.
Helsingin 1975 perintöä ja Etyjin toimintakyvyn vahvistamista Suomi edistää Helsinki+50-aloitteella, joka kytkeytyy tiiviisti Suomen puheenjohtajuuden tavoitteisiin. Aloite on käynnistynyt yli odotusten. Aloitteen kolme osaa ovat Helsinki+50-konferenssi (respect), rahasto (respond) ja tulevaisuuskeskustelut (prepare).
Ulkoministeri Elina Valtosen 31.7.2025 Finlandia-talossa emännöimä konferenssi lähetti vahvan viestin Helsingin periaatteiden elinvoimasta ja korosti kansalaisyhteiskunnan roolia. Konferenssiin osallistui lähes 1200 hallitusten, akatemian, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin edustajaa. Konferenssia edelsi Etyjin Nuorisofoorumi, joka valmisteli suosituksia nuorten roolin vahvistamiseksi rauhan ja turvallisuuden edistämisessä.
Konferenssissa lanseeratun rahaston tavoitteena on tukea Etyjin toimintakykyä ja edellytyksiä toimeenpanna Etyjin periaatteita ja sitoumuksia edistäviä ohjelmia kentällä. Lanseeraukseen mennessä 15 maata oli sitoutunut rahaston tukemiseen yhteensä 12 miljoonalla eurolla ja määrän odotetaan kasvavan.
Tulevaisuuskeskustelut Euroopan turvallisuudesta ja Etyjin tulevaisuudesta käynnistettiin keväällä ja jatkuivat Helsingissä konferenssin yhteydessä. Kyseessä on avoin prosessi, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan turvallisuuden perustaa ja luoda yhteinen visio Etyjin tulevaisuudesta ja siitä, miten järjestön toimintakykyä voidaan vahvistaa. Keskustelut jatkuvat.
Kuva: Eija Palosuo / ETYJ
Etyjin tarpeellisuus
Etyj on sopiva järjestö käsittelemään monitahoisia haasteita. Se on ainoa turvallisuusjärjestö, jonka toimintaan 57 maata Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Etelä-Kaukasiasta ja Keski-Aasiasta osallistuu. Kriisiaikoina se on onnistunut pitämään viestintälinjat auki. Etyjin puitteissa vuoropuhelua ei käydä ainoastaan hallitusten välillä, vaan myös laajan kansalaisyhteiskunnan kanssa moninaisista turvallisuuteen vaikuttavista ilmiöistä. Kansalaisyhteiskunnan rooli hallitusten tekemien sitoumusten täytäntöönpanon valvonnassa on keskeinen.
Etyjin kolme ulottuvuutta käsittävä turvallisuuskäsite mahdollistaa uusien ja kehittyvien haasteiden käsittelyn kokonaisvaltaisesti. Uudet turvallisuusuhkat ovat enenevässä määrin rajat ylittäviä, eikä niitä voida torjua vain kansallisesti. Esimerkiksi hybridivaikuttamisesta, ilmastonmuutoksesta tai disinformaatiosta aiheutuviin turvallisuusuhkiin vastaaminen edellyttää tehokasta kansainvälistä yhteistyötä monenvälisissä puitteissa, kuten YK:ssa tai Etyjissä.
Niin kauan, kun Venäjän hyökkäyssota jatkuu, eikä Ukrainaan saada oikeudenmukaista ja kestävää rauhaa, ovat edellytykset neuvotella konsensukseen perustuvista uusista poliittisista sitoumuksista Etyjissä heikot. Sodan jälkeen voi Etyj olla sopiva järjestö valmistelemaan uusia Euroopan turvallisuutta vahvistavia sitoumuksia. Minimitasona tulee silloin olla Helsingin kymmenen periaatetta, joihin osallistujamaat uudelleensitoutuvat niin sisäisen kehityksensä kuin ulkosuhteidensa osalta.
Kirjoittaja
Ulkoasiainneuvos Jouni Laaksonen toimii ulkoministeriön Etyj-puheenjohtajuussihteeristön päällikkönä. Hän on palvellut mm. Suomen pysyvän edustajan sijaisena ja suurlähettiläänä YK:ssa New Yorkissa, pysyvän edustajan sijaisena Etyjissä sekä Suomen suurlähetystöissä Tukholmassa ja Ankarassa. Laaksonen työskenteli Suomen edellisellä Etyj-puheenjohtajuuskaudella (2008) Etyjin pääsihteerin neuvonantajana Wienissä. Laaksonen on suorittanut 240. maanpuolustuskurssin vuonna 2022.
