Käynnissä on taisto teknologisesta vallasta globaalilla areenalla. Tässä taistelussa Eurooppa on auttamatta altavastaajan asemassa suhteessa Yhdysvaltoihin ja autoritääriseen Kiinaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on korostanut, kuinka teknologia on yhä enemmän osa valtioiden geopoliittista toimintaa. Kybersodankäynti, disinformaatio ja vaaleihin vaikuttaminen ovat tulleet arkipäiväisiksi välineiksi uudessa sodankäynnissä. Samalla digitalisaatio, datan hallinta ja teknologinen murros muuttavat maailman poliittista ja taloudellista pelikenttää.
Brookings-instituutin mukaan: ”Joka hallitsee tekoälyä vuonna 2030, hallitsee maailmaa vuonna 2100.” Samaan hypoteesiin on tukeutunut muuan Vladimir Putin. Teknologinen kilpailu ei ole vain taloudellista, vaan sillä on suoria vaikutuksia turvallisuuteen ja geopoliittiseen valta-asetelmaan.
Kuva:Lukasz Kobus / Euroopan unioni
EU:n rooli teknologisessa kilpailussa
Teknologinen valtataistelu jakautuu kahteen pääleiriin. Demokratiaa vaalivat valtiot, kuten EU:n jäsenmaat ja Yhdysvallat, hyödyntävät teknologiaa ihmiskeskeisessä ja liberaalissa hallinnossa. Autoritaariset valtiot, kuten Kiina ja Venäjä, taas käyttävät teknologiaa valvontaan, kontrolliin ja vaikuttamiseen perustuen muun muassa maiden kykyyn hyödyntää ihmisiltä kerättyä tietoa.
Historioitsija Niall Ferguson on varoittanut, että teknologinen murros ei välttämättä tuo vapautta ja demokraattisia oikeuksia – päinvastoin, se voi johtaa kaaokseen ja kontrolliin. Teknologian kehityksessä on kyse vallasta, ja tässä kamppailussa EU ei voi jäädä sivustakatsojaksi.
Euroopan unionin on tavoiteltava selkeää johtoasemaa lännen eturintamassa. Eikä tätä saavuteta loputtomalla sääntelyllä. Suurilla, erityisesti yhdysvaltalaisilla, teknologiayrityksillä on valtava merkitys uusien innovaatioiden vauhdittajina ja yritysten kirittäjinä. Niiden hallinnoiman datan määrä ei Euroopan nykyisillä toimilla ole kiinniotettavissa. Yritysten määräävä markkina-asema on myös haaste.
Tätä pitäisi miettiä nimenomaan yritysten kotimarkkinalla Yhdysvalloissa. Euroopan unionissa markkinasääntely osuu ensisijaisesti omiin yrityksiimme.
EU:ssa ei tällä hetkellä ole toimivia sisämarkkinoita – ei pääomille eikä yrityksille. Tämä on johtanut siihen, että eurooppalaiset teknologiayritykset eivät pääse kasvamaan merkittäviksi tekijöiksi kotimarkkinallaan. Ne myös päätyvät liian usein jo kasvuvaiheessa ulkomaiseen, lähinnä yhdysvaltalaiseen, omistukseen.
Mikäli EU haluaa säilyttää teknologisen itsenäisyytensä, sen on kehitettävä oma data- ja teknologiaekosysteemi sekä suojattava strategisia resurssejaan. On kyse siitä, pystyykö Eurooppa tekemään taloudellisia ja poliittisia päätöksiä itsenäisesti, vai jääkö se riippuvaiseksi ulkopuolisista toimijoista.
Uusi haaste kansallisvaltioille
Teknologiajättien taloudelliset resurssit ylittävät monien kansallisvaltioiden budjetit, ja niiden vaikutusvalta on valtava. Ne pystyvät muokkaamaan digitaalista ympäristöä ja vaikuttavat siten suoraan valtioiden politiikkaan sekä kansalaisten arkeen. Tämän seurauksena ne ovat sekä uhka että mahdollisuus kansallisvaltioille ja erityisesti Euroopalle, jonka on löydettävä keino tasapainottaa valtasuhteet.
Viime vuosina EU on keskittynyt sääntelyssään turvaamaan eurooppalaista dataa ja vähentämään riippuvuutta tärkeimmän liittolaismaamme, Yhdysvaltojen, teknologiayrityksistä. Tämä on tärkeää, mutta katse on suunnattava myös autoritaaristen maiden teknologiayrityksiin, kuten Kiinaan. Kiina käyttää teknologiayrityksiään paitsi taloudellisiin myös poliittisiin tarkoituksiin, mikä tekee niistä suoria turvallisuusuhkia. TikTok on tästä varoittava esimerkki: sovelluksen käyttäjät, myös EU-kansalaiset, luovuttavat tiedostamattaan dataansa Kiinalle, joka voi hyödyntää sitä poliittisten tarkoitusperien täyttämiseen.
TikTokin ja muiden kiinalaisten teknologiayritysten velvollisuus luovuttaa data Kiinan valtiolle on vakava turvallisuusriski. EU ei voi sallia, että autoritaariset valtiot keräävät vapaasti dataa EU-kansalaisilta ja hyödyntävät sitä omiin strategisiin tarkoituksiinsa. TikTokin kieltäminen Euroopassa ei ole vain mahdollinen vaihtoehto – se on tarpeellinen toimenpide turvallisuuden takaamiseksi.
Kuva: Mathieu Cugnot / Euroopan unioni
Euroopan unionin vastuu teknologisessa kilpailussa
EU ei voi jäädä passiiviseksi tarkkailijaksi kilpailussa datasta ja teknologiainnovaatioista. Sen on vahvistettava kykyään kehittää ja käyttää omia teknologioitaan. Pelkkä puolustautuminen kybersodankäyntiä vastaan ei riitä, vaan EU:n ja sen jäsenmaiden on kilpailtava teknologioiden ja datan saatavuuden sekä hyödyntämisen kärjessä, erityisesti tekoälyn ja sitä hyödyntävien ratkaisujen kehittämisessä.
Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat ovat jo ottaneet suuria askeleita tekoälyn sotilaallisen käytön kehittämisessä, eikä Euroopalla ole varaa jäädä jälkeen. EU:n, jäsenmaiden ja eurooppalaisten teknologiayritysten on turvattava ja rakennettava ekosysteemi sekä yhtenäinen sääntelykehikko, jotka mahdollistavat innovoinnin, mutta suojaavat yksityisyyttä, eurooppalaisia arvoja ja turvallisuutta.
Suomella on erityinen rooli tässä kehityksessä. Suomen kyky ymmärtää hybridisodankäynnin ja kyberuhkien merkitys tekee siitä arvokkaan toimijan EU:lle. Suomen tulee ajaa EU:ssa yhteistä teknologiaekosysteemiä ja toimivaa datataloutta. Kyberturvallisuus ja strateginen riippumattomuus on nostettava etusijalle. Lisäksi Suomen on vaikutettava siihen, että EU mahdollistaa investointien kanavoitumisen voimakkaasti kehittyviin teknologioihin ja varmistaa, että unionilla on tarpeeksi asiantuntemusta näiden kysymysten käsittelyssä.
Teknologinen kilpailu kiihtyy, ja maailmanlaajuinen tekoälykilpa on jo täydessä vauhdissa. Mikäli EU ei ryhdy välittömiin ja strategisiin toimiin, emme pysy perässä edes nykyisellä takamatkalla. Meidän on rakennettava mahdollisimman yhtenäinen datatalous tukemaan teknologiainfrastruktuurin ja yritysten kehittämistä, joka tukee sekä taloudellista kilpailukykyä, markkinaehtoisia investointeja että EU:n kokonaisturvallisuutta.
Teknologioiden ja tekoälyn hallinta sekä datan hyödyntäminen ovat nykyisen maailmanpolitiikan vallankäytön keskiössä. EU:n on aika lopettaa keskittyminen innovaatioiden ja datan käytön rajoittamiseen ja lunastaa puheensa maanosamme strategisesta autonomiasta konkreettisin teoin.
Kirjoittaja
VTT Aura Salla on europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsen sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan varajäsen. Aiemmin hän toimi kansanedustajana ja jäsenenä eduskunnan suuressa valiokunnassa, jossa hän keskittyi erityisesti kansainvälisiin- ja EU-asioihin. Tätä ennen Salla toimi kansainvälisen digijätti Metan Brysselin-toimiston EU-asioista vastaavana yhteiskuntasuhteiden johtajana. Salla on suorittanut 240. maanpuolustuskurssin.
