Teknologinen kehitys muovaa jatkuvasti maailmaa ympärillämme. Osa teknologisesta kehitystä on luonnollista evoluutiota olemassa olevasta, kun taas toisinaan voidaan puhua murrosteknologioista, jotka aiheuttavat syvempiä muutoksia jopa yhteiskuntatasolla. Kaikki kehitys ei ole pelkästään ihmiskunnalle hyötyä tuottavaa, vaan on huomioitava myös teknologioiden mahdollinen kaksoiskäyttöpotentiaali ja niiden mukanaan tuomat uhkat. Teknologiat ovat myös valtioiden välisen kilpailun kohde.
Tekoälykehityksestä on puhuttu murrosteknologian alueena, josta alamme jo saada käytännön kokemusta. Horisontissa puolestaan siintää kvanttiteknologioiden läpimurto, joista keskeisimpänä julkisessa keskustelussa on kvanttilaskenta. Samalla kuitenkin kehitystä tapahtuu kvanttisensoreissa, joille on löydettävissä myös monia sotilaallisia käyttökohteita.
Yhdysvallat on perinteisesti ollut teknologisen kehityksen suurvalta, mutta Kiina on panostanut määrätietoisesti tieteelliseen perustutkimukseen ja sen pohjalta käytännön sovellusten kehittämiseen. Kvanttiteknologiat ovat esiintyneet Kiinan viisivuotissuunnitelmissa, ja erään yhdysvaltalaisarvion mukaan joillakin kvanttiteknologian osa-alueilla, kuten kvanttisensorikehityksessä, Kiina on jo Yhdysvaltoja edellä.
Myös Venäjällä on oma listauksensa strategisesti tärkeistä teknologioista, ja kvanttiteknologiat ovat tällä listalla. Venäjällä ei kuitenkaan nykyisellään ole kykyä pysyä mukana Yhdysvaltojen ja Kiinan vauhdissa teknologisessa kilpailussa.
Kuva: ICEYE
Mistä teknologisessa kehityksessä kilpaillaan? Esimerkiksi kvanttilaskentaa pidetään käänteentekevänä murrosteknologiana siksi, että tulevaisuuden kvanttitietokoneiden oletetaan kykenevän laskemaan minuuteissa asioita, jotka vaatisivat nykymuotoisilta supertietokoneilta vuosia. Suorituskykyloikka tietyissä laskutoimituksissa on siis valtava. Se, joka tämän ensin kykenee valjastamaan, on etulyöntiasemassa muihin verrattuna. Tällä laskuteholla kyettäisiin esimerkiksi murtamaan nykyään käytössä olevat salausmenetelmät. Muunlaisia hyötyjä on saatavilla esimerkiksi koneoppimisen mallien nopeuttamisessa – eli yhdellä murrosteknologialla voitaisiin aiheuttaa loikka myös toisessa murrosteknologiassa, tekoälykehityksessä.
Turvallisuus ja -tiedustelupalvelun on tarkasteltava teknologioita useasta näkökulmasta. On ymmärrettävä teknologiakilpailu ja sen osa-alueet, jotta kykenemme hahmottamaan esimerkiksi vieraiden valtioiden Suomeen liittyvät intressit. On syytä miettiä sitä, missä teknologioissa Suomella on erityistä osaamista, ja mitä osaamista ja tietoa tulisi kansallisen turvallisuuden näkökulmasta suojata. Teknologiat itsessään saattavat myös tuoda mukanaan uudenlaisia kansallisen turvallisuuden uhkia – ja toisaalta mahdollisuuksia tiedustelupalveluiden suorituskyvyn kehittämiseen.
Generatiivinen tekoäly on jo valjastettu käyttöön valtiollisessa informaatiovaikuttamisessa. Tuoreena esimerkkinä Yhdysvaltojen viranomaiset varoittivat 2024 presidentinvaalien alla venäläistoimijoiden tekoälyllä luomasta videomateriaalista, jolla pyrittiin heikentämään luottamusta vaaliprosessiin. Myös terroristijärjestöjen kannattajat ovat löytäneet generatiiviset tekoälysovellukset. Kun välineet uskottavan tekstin, kuvien, äänen ja videon luomiseksi paranevat jatkuvasti, tiedustelupalvelutkin joutuvat miettimään julkisista lähteistä hankitun materiaalin aitoutta uudella tavalla.
Tekoälykehitys merkitsee myös uutta aikakautta niin kyberpuolustuksessa kuin offensiivisessa kybertoiminnassa. Etenkin jos tekoälyjärjestelmät alkavat kilpailla keskenään hyökkäyksessä ja puolustuksessa, on mietittävä, mitä se tarkoittaa tulevaisuuden kyberympäristön toiminnan kannalta. Digitalisoitunut yhteiskunta on monella tavalla hauras kyberympäristön häiriöille.
Uusia kansallisen turvallisuuden uhkia saattaa nousta myös bioteknologian piiristä. Vaikka bioteknologian ja erityisesti synteettisen biologian alalla on merkittävästi potentiaalia yhteiskunnalle ja kansanterveydelle hyödyllisille sovelluksille, kääntöpuolella löytyy uhkakuvia tulevaisuuden bioaseiden kehittämisestä.
Uhkien lisäksi on osattava nähdä kehittyvien teknologioiden mahdollisuudet, joita myös tiedustelupalvelut voivat hyödyntää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tehty vuosien ajan kehitystyötä droonivideoiden ja satelliittikuvien automatisoidun tulkinnan parissa, koska ihmisanalyytikot eivät kykene prosessoimaan kaikkea teknisin menetelmin kerättyä aineistoa. Koko analyysiketjua ei ole välttämätöntä automatisoida, eikä tämä olisi mielekästäkään, mutta tekoälyratkaisut voivat auttaa ohjaamaan analyytikon huomion oikeisiin asioihin.
Tiedustelupalvelut onnistuvat tehtävässään parhaiten, kun ne kykenevät tuottamaan tietoa asioista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet. Silloin päätöksentekijöille on ostettu aikaa reagoida asioihin ennakoivasti. Teknologian saralla tämän tiedon tuottamisen tueksi vaaditaan toimivaa teknologiaennakointiprosessia. Meidän on kyettävä luomaan näkymää siihen, mitä tulevaisuuden murrosteknologiat saattavat olla, jotta osaamme varautua niiden tuomiin haasteisiin.
Kirjoittaja
Veli-Pekka Kivimäki on Suojelupoliisin erikoistutkija ja Vuoden insinööri 2024.
