Haastattelu:
Ruotsin puolustusministeri
Pål Jonson
Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 19.8.2025
Outi Mäkinen
Euroopan puolustus muuttuu nyt enemmän kuin missään muualla maailmassa kasvavien puolustusmenojen ja Ukrainalle annettavan tuen seurauksena. Ruotsi haluaa integroitua nopeasti Natoon ja on osallistunut aktiivisesti Naton pelote ja puolustus toimiin. Naton 5 % BKT puolustusmenotavoitteeseen sitoutuminen tarkoittaa paluuta kylmän sodan tasolle. ”Ruotsissa tämä tapahtuu vuosikymmeniä kestäneen laiminlyönnin ja ali-investoinnin jälkeen”, kertoo Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson.
Mikä on Ruotsin suurin turvallisuusuhka?
Venäjä, Venäjä, Venäjä. Suomen entinen puolustusministeri Jyri Häkämies oli edellä aikaansa, kun hän piti kuuluisan puheensa Washingtonissa vuonna 2007. Venäjä on Ruotsille määrittävä uhka sekä mahdollisen kineettisen uhan että Venäjän yhä aktiivisemman hybridivaikuttamisen kannalta. Venäjä on valmis ottamaan suurempia poliittisia ja sotilaallisia riskejä saavuttaakseen tavoitteensa.
Mielipidemittaukset osoittavat, että Ruotsin kansalaiset ovat yhä tietoisempia Venäjän Ruotsille ja muille liittolaisille aiheuttamasta uhasta. Erityisesti Venäjän Ukrainaan aloittaman laajamittaisen hyökkäyssodan jälkeen tietoisuus on kasvanut korkealle tasolle.
Ruotsin puolustuskomissio on todennut vuodesta 2019 lähtien, ettei aseellista hyökkäystä Ruotsiin ja kumppanimaihimme voida sulkea pois. Siitä lähtien olemme tehneet toimia riskien vähentämiseksi. Mielipidetiedustelut osoittavat myös, että uhka-arvio ja väestön tuki puolustusmenojen kasvattamiselle korreloivat keskenään.
Miten Naton puolustusmenotavoite 5 % bruttokansatuotteesta koetaan Ruotsissa? Mitkä ovat ensisijaiset investointikohteenne?
Ruotsissa kaikki puolueet tukevat Naton 5 % BKT puolustusmenotavoitteen saavuttamista vuoteen 2035 mennessä ja myös sitä, että Ruotsi rahoittaa sen lainoilla. Samoin kaikki kahdeksan puoluetta antoivat tukensa joulukuussa 2024 julkaistun puolustusselonteon kaikille pääpiirteille. Kuusi kahdeksasta puolueesta kannatti Yhdysvaltojen kanssa tehtyä puolustusyhteistyösopimusta ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä koskevia lakiehdotuksia. Kaikki puolueet ovat tukeneet Ukraina-tukipakettejamme. Ruotsissa vallitsee vahva poliittinen yhtenäisyys puolustus – ja turvallisuusasioissa.
Panostamme perinteisen puolustusmeno-osuuden 3,5 % BKT:sta Naton liittolaismaille aiemmin tänä vuonna osoittamien uusien suorituskykytavoitteiden saavuttamiseen. Suorituskykytavoitteiden saavuttaminen on edellytys sille, että liittokunnalla on toimeenpantavissa olevat puolustussuunnitelmat. Ruotsin suorituskykytavoitteet keskittyvät muun muassa Ruotsin asevoimien resilienssin ja valmiuden parantamiseen, kyvykkyyteen käydä pitkäkestoista korkean intensiteetin sotaa, ilmapuolustukseen, ampumatarvikkeisiin ja miehittämättömiin järjestelmiin. Puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvien 1,5 % BKT-osuuden menojen osalta Ruotsi keskittyy ensisijaisesti infrastruktuurin ja huoltovarmuuden parantamiseen.
Naton 5 % tavoite tarkoittaa hyvin merkittävien rahasummien osoittamista puolustukseen. Palaamme takaisin kylmän sodan puolustusmenojen tasolle. Ruotsissa tämä tapahtuu vuosikymmeniä kestäneen laiminlyönnin ja ali-investointien jälkeen.
Ruotsi suunnittelee kasvattavansa asevelvollisten määrää vuosittain kolmanneksella 8000:sta 12 000:een vuoteen 2032 mennessä. Miten varmistatte, että Ruotsin asevoimat saavuttavat tavoitteen?
Ruotsin tavoite 12 000 asevelvollisesta vuodessa merkitsee edelleen sitä, että armeija ja asevelvollisuus koskettavat väkilukuun nähden vain pientä joukkoa ruotsalaisista. Meidän on lisättävä asevelvollisten määrää kahdesta syystä: Ensinnäkin tarvitsemme lisää henkilöstöä maavoimiimme. Naton uusien suorituskykytavoitteiden myötä rakennamme neljä uutta mekanisoitua prikaatia, mittavan kokoisen taisteluosaston Gotlannin saarelle ja vahvistamme nykyisiä prikaatejamme. Asevelvollisuus on myös välttämätön väylä rekrytoinnille. Asevelvollisista 38 % jää asevoimiin töihin palveluksen päätyttyä.
Asevelvollisuus on tällä hetkellä suosittua. Meillä on joka vuosi enemmän halukkaita tulijoita kuin mitä voimme ottaa vastaan. Yli 80 % varusmiespalvelun käyneistä suosittelisi sitä muille. Käsitykseni mukaan varusmiespalvelus nähdään positiivisena asiana sekä uranäkökulmasta että palveluksena maallemme. Puolustusvoimiimme rekrytoituvat henkilöt ovat hyvin päteviä ja motivoituneita.
Miten Ruotsin integroituminen Natoon etenee? Millaisia muutoksia olette tehneet kansallisesti?
Ruotsin integroituminen Natoon etenee hyvin. Päätimme alusta alkaen, että kaikki puolustushaaramme osallistuvat Naton toimintaan. Ilmavoimat on osallistunut Gripen-hävittäjillä Air Policing -tehtäviin Puolassa. Maavoimat on lähettänyt mekanisoidun pataljoonan Forward Land Forces (FLF) Latviaan ja ottanut johtoroolin Suomen FLF:ssä. Merivoimat on osallistunut Baltic Sentry -operaatioon ja Naton pysyvien merivoimajoukkojen rotaatioihin. Pidämme tiukasti kiinni 360 asteen periaatteesta, mutta toimintamme painopiste on ollut lähialueillamme Itämeren alueella. Johtuen aiemmasta osallistumisestamme Naton harjoituksiin ja kriisinhallintaoperaatioihin yhteistoimintakyky on ollut alusta asti hyvällä tasolla.
Ilmavoimien yhteyksien kehittäminen on osoittautunut odotettua haastavammiksi. Naton LINKKI16 ja LINKKI22 -järjestelmät ovat hienoja, mutta niihin yhdistyminen ei ole ollut niin automaattista kuin olimme ennakoineet.
Ruotsi on tällä hetkellä sijoitettu Joint Forces Command (JFC) Brunssumin alaisuuteen. Siirtyminen JFC Norfolkin alaisuuteen tapahtunee viimeistään ensi vuoden alussa. Siirtymän myötä integroidumme täydellisesti Naton puolustussuunnitelmiin toiminnallisesti ja taktisesti.
Nato-integraation takia päätimme aikaistaa puolustusselonteon antamista parlamentille vuodella. Ymmärsimme, että joukkojemme tulee mukautua nopeasti Naton vaatimuksiin. Olemme hyväksyneet Nato-jäsenyyteen liittyvän lainsäädännön ja sopineet kansallisista päätöksentekomenetelmistä ennen Naton huippukokouksia. Olemme hyväksyneet Naton vaatimukset asevoimien sisäiselle viestinnälle sekä asevoimien ja hallituksen väliselle viestinnälle.
Ruotsi on tehnyt merkittäviä kontribuutioita Naton pelotteen ja puolustuksen tehtäviin. Miten varmistatte, että resurssinne riittävät kaikkeen tähän toimintaan?
Esitämme parlamentille vuosittain suunnitelman osallistumisestamme Naton rauhan ajan pelotteen ja puolustuksen tehtäviin. Osallistuminen FLF Latviaan on pitkän aikavälin sitoumus ja meillä on rotaatiomallin mukainen suunnitelma sen ylläpitämiseksi. Olin iloinen havaitessani, että ensimmäinen Latviassa rotatoinut pataljoona oli kyvykkäämpi kotiin palatessaan kuin tehtävään lähtiessään. Joukot harjoittelivat paljon, keräsivät taktista ja operatiivista kokemusta ja kehittivät yhteistoimintakykyä muiden liittolaisten kanssa. Joukkojen taisteluarvo on nyt suurempi. Olemme lähettäneet Gripen-hävittäjiä Puolaan Air Policing -tehtäviin ja osallistuneet Naton merivoimarotaatioihin. Ruotsi jatkaa osallistumista Naton Air Policing -tehtäviin ja Naton pysyvien merivoimaosastojen toimintaan. Arvioimme, että kykenemme ylläpitämään tämän osallistumistason. Osallistuminen tarjoaa meille arvokasta kokemusta. Lisäksi jatkamme Ukrainan tukemista, mikä on merkittävä ponnistus.
Ruotsi on Suomeen sijoittuvan FLF:n johtovaltio. Miten FLF:n perustaminen etenee?
Hyvin. Vahvistimme FLF Finlandin konseptin viime helmikuun Naton puolustusministerikokouksessa. Kesäkuussa Iso-Britannia, Ranska, Norja, Islanti ja Tanska ilmoittivat kiinnostuksensa osallistua Suomen FLF:iin. Lisäksi yksi tai kaksi muuta maata ovat ilmaisseet kiinnostuksestaan. Suomen FLF:lla on yhtäläisyyksiä jo olemassa olevien kahdeksan FLF:n kanssa, mutta eroja on myös jonkin verran. Pohjois-Suomessa on erittäin hyvät harjoitusolosuhteet, mikä tarjoaa liittoutuneille mahdollisuuden kehittää arktisia suorituskykyjään. Joukkojen osallistuminen ei perustu pysyviin joukkoihin. Innovaatiot ovat tärkeä osa Suomen FLF:ia.
Millaista yhteistyötä Pohjoismaiden tulisi tehdä Naton puitteissa?
Meidän mielestämme ei ole viisasta brändätä Pohjoismaita blokiksi tai kerhoksi Naton sisällä, vaikka arvomme ja intressimme ovat samat. Suurin panoksemme Natolle on se, että alueemme on kehittymässä niin sotilaallisesti integroituneeksi operaatiokyvykkyyden, infrastruktuurin, puolustusmenojen jne. näkökulmasta. Pohjoismainen puolustuskonsepti, joka pohjaa Naton puolustussuunnitelmiin, on yhteistyön kehittämisen ajuri.
Toivoisimme lisää yhteishankintoja. Patrian panssaroitujen sotilasajoneuvojen (CAVS) ja Nammon ampumatarviketuotannon kapasiteetin kasvattaminen ovat hyviä esimerkkejä yhteistyöstä. Osana Naton suorituskykytavoitteita, Pohjoismaat tekevät yhteistyötä ilmatankkauskyvyn hankkimisessa. Isäntämaatukeen liittyvät asiat ja siviili–sotilas-yhteyksien parantaminen ovat myös esimerkkejä aiheista, joilla voisimme tehdä enemmän yhdessä.
Miten kuvailisit transatlanttisen yhteistyön tilaa?
Transatlanttinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Olemme tilanteessa, jossa eurooppalaisten on otettava enemmän vastuuta Euroopan turvallisuudesta. Amerikkalaiset ovat toistaneet tätä viestiä jo vuosikymmeniä, mutta tänä päivänä olemme lähempänä tilannetta, jossa Eurooppa on seisomassa sanojensa takana. Sitoutuminen 5 % BKT-puolustusmenotavoitteeseen on välttämätöntä.
Euroopan puolustus muuttuu nyt enemmän kuin missään muualla maailmassa. Osallistuin tänä vuonna kolmatta kertaa Singaporen Shangri La -dialogiin. Aiempina vuosina olen kokenut, että Aasiaan matkustaminen on kuin matkustaisi tulevaisuuteen. Tänä päivänä Eurooppa on kuitenkin muuttumassa eniten kasvavien puolustusmenojen ja Ukrainalle annettavasta tuesta saatavien oppien seurauksena. Lähetämme Ukrainaan paljon ruotsalaisia asejärjestelmiä. Opimme yhtäältä, miten asejärjestelmät toimivat taistelukentällä ja toisaalta innovoimaan. Olen ollut turvallisuus- ja puolustusalalla 30 vuotta, enkä ole koskaan kokenut tällaista kiireellisyyden tunnetta.
Innovaatiot ovat hyvä esimerkki vahvasta transatlanttisesta yhteistyöstä. Olen vieraillut Yhdysvalloissa hakemassa inspiraatiota Ruotsin puolustusinnovaatiohankkeeseen. Meillä on yhteyshenkilö Pentagonin Piilaakson puolustusinnovaatioyksikössä, Saabilla on TKI-toimintaa San Diegossa ja virastomme tekevät yhteistyötä muun muassa DARPA:n (Defense Advanced Research Projects Agency) kanssa. Olemme laatineet Ruotsiin puolustusinnovaatiostrategian, perustaneet puolustusinnovaatiolautakunnan ja puolustusinnovaatioyksikön, joka voi toimia yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
Kuva: Jessica Gow / TT / Lehtikuva
Mikä tulisi mielestänne olla pohjoismaisen puolustusyhteistyön visio vuodelle 2045?
Pohjoismaista pitäisi tulla yksi maailman sotilaallisesti integroituneimmista alueista. Näen paljon mahdollisuuksia yhä tiiviimmälle puolustus – ja turvallisuusyhteistyölle esimerkiksi kehittämällä yhteyksiä (connectivity), toteuttamalla Naton puolustussuunnitelmia sekä tuomalla korkeatasoista teknologiaa ja innovaatioita toimintaamme. Myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen yhteistyötä voitaisiin edelleen tiivistää. Jaamme kaikki samat arvot.
Näettekö, että Pohjoismaat voisivat hankkia keskenään täysin vaihdettavissa olevaa (interchangeable) puolustusmateriaalia, vai pitäisikö lähtökohtana jatkossakin olla kansalliset tarpeet?
Yhteistoimintakykymme parantaminen on kiireellistä. Yhtenevät asejärjestelmät helpottavat koulutusta, logistiikkaa, ylläpitoa jne. Lopulta maat kuitenkin voivat päättää hankkia erilaisia järjestelmiä hinnan, suorituskyvyn, toimitusaikojen tai kahdenvälisten suhteiden takia. Sen vuoksi uskon, että kehityssuuntana on vaatimusten yhdenmukaistaminen ja standardointi. Myös EU:n puolustusteolliset aloitteet vievät meitä tähän suuntaan.
Sotilaallinen liikkuvuus on tunnistettu keskeiseksi kysymykseksi pohjoisten alueiden puolustuksen kehittämisessä. Mitä toimia Ruotsi tekee sotilaallisen liikkuvuuden alalla?
Ruotsi on kuromassa kiinni sotilaallisen liikkuvuuden luomaa haastetta. Vuonna 2016 käynnistettiin sotilaallista liikkuvuutta koskeva aloite, josta tuli kaksi vuotta myöhemmin EU:n PESCO-hanke Alankomaiden johdolla. Ruotsissa olemme tehneet kovasti työtä lainsäädännöllisten esteiden ratkaisemiseksi ja sotilaallisen liikkuvuuden byrokraattisten vaatimusten selvittämiseksi.
Fyysisen infrastruktuurin parantamiseen on panostettava nykyistä enemmän. Erityisesti rautatieverkosto Pohjois-Ruotsissa, jossa olosuhteet ovat varsin haastavat, vaatii lisäinvestointeja. Meidän on varmistettava, että voimme tarvittaessa kuljettaa sotatarvikkeita ja henkilöstöä nopeammin. Ruotsi on tietoinen roolistamme kauttakulku- ja kokoontumisalueena Baltian ja Suomen pelotteelle ja puolustukselle. Elokuussa ilmoitimme tarjoavamme Natolle logistiikan tukiryhmän (Joint Logistics Support Group) perustamista Ruotsiin, mikä olisi ensimmäinen Nato-toiminto Ruotsissa.
Miten pohjoismainen yhteistyö yleisesti ottaen mielletään Ruotsissa?
Ruotsalaiset arvostavat pohjoismaista yhteistyötä. Sitä pidetään hyvin toivottavana ja tärkeänä. Pohjoismailla on samat arvot, intressit ja historia. Uskon, että puolustusyhteistyö tulee jatkossa olemaan pohjoismaisen yhteistyön veturi. Suomi on lähin kumppanimme, mutta pohjoismainen puolustusyhteistyö on viime aikoina kukoistanut ennennäkemättömällä tavalla.
Haastateltava
Pål Jonson on toiminut Ruotsin puolustusministerinä vuodesta 2022 alkaen ja tätä ennen maltillisen kokoomuksen valtiopäiväedustajana 2016–2022, josta 2020–2022 puolustuskomitean puheenjohtajana. Jonson on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori.
