Henkistä kriisinkestävyyttä voidaan vahvistaa kehittämällä ihmisten ajattelun ja tiedonkäsittelyn valmiuksia. Kognitiivinen turvallisuus tarjoaa näkökulman näihin valmiuksiin, ja tutkimukseen perustuva mittaaminen uuden välineen niiden tunnistamiseen, kehittämiseen ja arviointiin.
Suomessa henkistä kriisinkestävyyttä pidetään yhtenä yhteiskuntamme vahvuuksista. Se on myös osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Henkinen kriisinkestävyys näkyy kykynä säilyttää toimintakyky vaikeissa tilanteissa, kestää kriisien aiheuttamaa kuormitusta ja luottaa siihen, että kriiseistä voidaan selvitä.
Turvallisuuskeskustelussa huomio kohdistuu usein fyysisiin uhkiin, huoltovarmuuteen, kyberturvallisuuteen tai kriittiseen infrastruktuuriin. Kaikkien näiden keskellä päätöksiä tekevät lopulta ihmiset. He arvioivat tietoa, tulkitsevat tilanteita, tekevät johtopäätöksiä ja toimivat paineen, kiireen ja epävarmuuden keskellä. Siksi myös ihmisen ajattelun toimintakyky on osa kokonaisturvallisuutta.
Juuri näitä ajattelun ja tiedonkäsittelyn valmiuksia tarkastellaan kognitiivisen turvallisuuden näkökulmassa. Kognitiivinen turvallisuus voidaan ymmärtää tilaksi ja prosessiksi, jossa haitallinen vaikuttaminen ei kykene muuttamaan ihmisen kognitiota (Grahn & Taipalus 2025). Käytännössä kyse on tiedollisista ja psykologisista valmiuksista, joiden avulla ihminen pystyy arvioimaan tiedon luotettavuutta, tiedostamaan oman ajattelunsa rajoituksia, huomioimaan tunteiden vaikutuksen ja muodostamaan tilanteesta riittävän hyvän kokonaiskuvan ennen johtopäätösten tekemistä. Tällaiset valmiudet luovat perustaa myös henkiselle kriisinkestävyydelle, sillä ne auttavat ihmisiä säilyttämään toimintakykynsä ja tekemään perusteltuja ratkaisuja myös epävarmuuden keskellä.
Tällaisia valmiuksia tarvitaan yhtä lailla arjessa kuin yhteiskunnallisissa kriiseissä. Epävarmuutta ei synny vain sodista, pandemioista, kyberhäiriöistä tai informaatiovaikuttamisesta, vaan myös kiireestä, ristiriitaisesta tiedosta, puutteellisesta tilannekuvasta ja voimakkaista tunteista. Kriisitilanteessa ihminen voi esimerkiksi kohdata samanaikaisesti viranomaistietoa, sosiaalisen median huhuja, tuttavapiirin tulkintoja ja oman huolensa synnyttämiä mielikuvia. Tällöin ratkaisevaa ei ole saatavilla olevan tiedon määrä, vaan kyky arvioida sen luotettavuutta ja suhteuttaa se kokonaisuuteen. Täydellistä varmuutta ei useinkaan ole mahdollista saavuttaa, mutta silti on kyettävä toimimaan.
Kuva Helsingin yliopisto / Pekka Lähteenmäki
Kognitiivinen turvallisuus yhdistetään usein disinformaatioon ja informaatiovaikuttamiseen. Vaikka ne ovatkin tärkeitä esimerkkejä tilanteista, joissa ihmisen ajatteluun pyritään vaikuttamaan tarkoituksellisesti, on kognitiivinen turvallisuus kuitenkin tätä laajempi ilmiö. Siinä ei ole kyse vain väärän tiedon tunnistamisesta, vaan myös kyvystä toimia tilanteissa, joissa tieto on epäselvää, keskeneräistä tai ristiriitaista.
Näitä valmiuksia voidaan myös kehittää. Kriittistä tiedon arviointia, tunteiden säätelyä, metakognitiivisia taitoja ja tietoisuutta erilaisista vaikuttamiskeinoista voidaan vahvistaa koulutuksen ja harjoittelun avulla. Myös ennakoiva harjoittelu (engl. prebunking) voi auttaa ihmisiä tunnistamaan manipulointiyrityksiä myöhemmin. Samoin voidaan vahvistaa myös kykyä pysähtyä arvioimaan tilannetta ennen johtopäätösten tekemistä.
Kehittämisen edellytyksenä on kuitenkin, että tiedetään, millaiset valmiudet ihmisillä jo on ja missä niitä voidaan vahvistaa. Siksi kognitiivista turvallisuutta on myös pystyttävä arviomaan. Yhteiskunnassa mitataan jo monia turvallisuuden ja toimintakyvyn keskeisiä asioita, kuten fyysistä toimintakykyä, terveydentilaa ja turvallisuuden tunnetta. Vähemmän kuitenkin tiedetään siitä, millaiset valmiudet ihmisillä on muodostaa luotettava tilannekuva ja tehdä perusteltuja päätöksiä tilanteissa, joissa informaatioympäristö on häiriintynyt tai erilaiset vaikuttamisyritykset kohdistuvat heidän ajatteluunsa.
Jyväskylän yliopistossa kehitteillä olevan kognitiivisen turvallisuuden mittarin tavoitteena on tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa näistä valmiuksista. Mittarin tarkoituksena ei ole arvioida ihmisten mielipiteitä tai sitä, ovatko heidän näkemyksensä oikeita. Sen sijaan mittarin avulla pyritään tunnistamaan kognitiivisen turvallisuuden vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä arvioimaan vahvistavatko erilaiset koulutus- kehittämistoimet niitä valmiuksia, joista kognitiivinen turvallisuus rakentuu. Mittari ei itsessään vahvista kognitiivista turvallisuutta eikä henkistä kriisinkestävyyttä. Sen avulla voidaan kuitenkin tunnistaa ajattelun ja tiedonkäsittelyn valmiuksia sekä arvioida, mitkä kehittämistoimet vahvistavat niitä. Ilman mittaamista kehittämisen vaikuttavuutta on vaikea arvioida luotettavasti.
Suomella on hyvät edellytykset vahvistaa kognitiivista turvallisuutta. Korkea koulutustaso, toimiva koulutusjärjestelmä, luottamus instituutioihin ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta muodostavat sille vahvan perustan. Muuttuva turvallisuusympäristö, teknologian kehitys ja monipuolistuvat vaikuttamiskeinot edellyttävät kuitenkin, että näitä valmiuksia kehitetään jatkuvasti. Tutkimukseen perustuva mittaaminen tarjoaa siihen uuden välineen, jonka avulla voidaan arvioida vahvuuksia ja kehittämiskohteita, kohdentaa toimenpiteitä ja arvioida niiden vaikuttavuutta. Näin voidaan pitkäjänteisesti vahvistaa myös henkistä kriisinkestävyyttä.
Mitä voin tehdä itse?
Kognitiivista turvallisuutta vahvistavia taitoja:
- Kehitä tilannetietoisuuttasi
- Harjoittele kriittistä ajattelua ja kriittistä tiedon arviointia
- Vahvista digitaalista, informaatio- ja medialukutaitoasi
- Opettele tunnistamaan omia ajattelun vinoumia
- Huomioi tunteiden vaikutus päätöksentekoon
- Kehitä metakognitiivisia taitojasi: ajattele ajatteluasi
- Tutustu vaikuttamiskeinoihin jo ennen kuin kohtaat niitä.
Kirjoittaja
Hilkka Grahn on kognitiivisen turvallisuuden tutkija ja yliopistonlehtori Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa sijoittuu kognitiotieteen ja turvallisuustutkimuksen rajapintaan. Grahn johtaa hanketta, jossa kehitetään kognitiivisen turvallisuuden mittaria.
Lähteet
Grahn, H., & Taipalus, T. (2025). Defining comprehensive cognitive security in the digital era: Literature review and concept analysis. Journal of Information Warfare, 24(2), 35–59.)
