Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli perustuu ajatukseen, että varautuminen, turvallisuus ja kriisinkestävyys ovat koko väestön yhteinen asia.
Turvallisuusympäristön muutos ja väestörakenteen monimuotoistuminen haastavat pohtimaan, miten myös maahanmuuttajataustaiset ihmiset kokevat olevansa täysivaltaisia jäseniä Suomen turvallisuusyhteisössä ja voivat osallistua sen rakentamiseen.
Kysymys ei ole vain siitä, miten Suomi suojelee maahanmuuttajia kriiseissä, vaan myös siitä, miten he voivat itse osallistua Suomen turvallisuuden, kriisinkestävyyden ja maanpuolustuksen rakentamiseen.
Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa kykyä säilyttää toimintakyky, luottamus ja harkintakyky vaikeissa tilanteissa. Se perustuu pitkälti luottamukseen viranomaisiin, yhteiskunnan instituutioihin ja toisiin ihmisiin.
Maahanmuuttajien kohdalla luottamus on erityisen tärkeää. Monet Suomeen muuttaneet tulevat yhteiskunnista, joissa viranomaisiin tai valtioon ei ole totuttu luottamaan samalla tavalla kuin Suomessa. Luottamus ei siksi synny automaattisesti, vaan kokemusten kautta. Heistä monilla on myös kokemuksia kriiseistä ja epävarmuudesta, jotka voivat joko vahvistaa sopeutumiskykyä tai lisätä turvattomuutta.
Keskeinen haaste on tiedon saavutettavuus. Jos viranomaisten viestintä ei tavoita kaikkia väestöryhmiä, syntyy kriisin aikana helposti epävarmuutta, väärinkäsityksiä ja huhuja. Kielelliset ja kulttuuriset esteet korostuvat erityisesti disinformaation aikana.
Henkinen kriisinkestävyys ei synny vain ohjeista ja koulutuksesta. Se syntyy myös kokemuksesta, että kuuluu tähän yhteiskuntaan, että jokaisen panosta tarvitaan ja että tämä maa on koti meille jokaiselle.
Maanpuolustusta ei pitäisi nähdä vain aseellisena puolustuksena. Laajemmin ymmärrettynä se on halua suojella omaa yhteiskuntaa, sen arvoja, ihmisiä, turvallisuutta ja demokraattista elämäntapaa.
Kotoutumisella on osallisuuden tunteen syntymiseen tärkeä merkitys. Kun ihminen kokee olevansa hyväksytty ja tasavertainen yhteiskunnan jäsen, vahvistuu tunne siitä, että tämän yhteiskunnan tulevaisuudesta kannattaa kantaa vastuuta. Maanpuolustustahto rakentuu osallisuudesta.
Maanpuolustustahtoa voidaan vahvistaa maahanmuuttajataustaisten keskuudessa kolmella tavalla. Ensimmäiseksi turvallisuuden käsitettä on laajennettava. Maanpuolustus on osa yhteistä turvallisuutta, kuten arjen varautumista, ensiapua, väestönsuojelua, kyberturvallisuutta ja lähimmäisistä huolehtimista.
Toiseksi turvallisuuskasvatus pitäisi aloittaa riittävän varhain. Kokonaisturvallisuuden malli, viranomaisten roolit ja kansalaisen mahdollisuudet osallistua tulisi tehdä tutuiksi jo kotoutumisen alkuvaiheessa. Kun ihminen ymmärtää, miten yhteiskunta toimii ja miten hän voi itse auttaa kriisin aikana, niin hänestä tulee aktiivinen toimija ja yhteiskunnan täysivaltainen jäsen.
Kolmanneksi tarvitsemme näkyvyyttä ja esikuvia. Kun maahanmuuttajataustaisia suomalaisia näkyy vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa, pelastustoiminnassa, varautumistyössä ja järjestöissä, se madaltaa muidenkin kynnystä osallistua. Tuntuu, että minäkin voin osallistua.
Suomessa on jo paljon mahdollisuuksia osallistua varautumiseen, vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja muuhun turvallisuustoimintaan. Maahanmuuttajataustaisille nämä mahdollisuudet, toimintatavat ja osallistumisen väylät eivät kuitenkaan aina ole tuttuja tai helposti löydettävissä. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuutta suorittaa asevelvollisuutta, jolloin muiden osallistumisen eri tapojen ja vaihtoehtojen merkitys korostuu.
Tässä MVM ry, Maahanmuuttajien Varautumis- ja Maanpuolustusyhdistys ry, toimii sillanrakentajana. Yhdistyksen tavoitteena on tehdä suomalainen varautumis- ja maanpuolustuskulttuuri ymmärrettäväksi ja saavutettavaksi eri kieli- ja kulttuuritaustoista tuleville ihmisille, sekä auttaa heitä löytämään omat mahdollisuutensa osallistua.
MVM ry tuo maahanmuuttajayhteisöihin tietoa varautumisesta, kotivarasta, ensiavusta, väestönsuojelusta ja suomalaisen turvallisuusjärjestelmän toiminnasta, mutta samalla se rakentaa väyliä jo olemassa olevaan toimintaan. Yhteistyö Maanpuolustuskoulutus MPK:n, pelastusalan toimijoiden, viranomaisten, järjestöjen ja muiden vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoiden kanssa mahdollistaa sen, että tieto voi johtaa myös käytännön osallistumiseen, kouluttautumiseen ja verkostoihin pääsemiseen.
Tarkoituksena ei ole rakentaa maahanmuuttajille erillistä turvallisuusjärjestelmää, vaan toimia matalan kynnyksen väylänä yhteiseen suomalaiseen turvallisuusyhteisöön. Kun ihminen löytää itselleen sopivan tavan osallistua, niin hän oppii varautumaan ja pystyy välittämään tietoa myös omassa yhteisössään. Hänen panoksensa vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Kriisinkestävä yhteiskunta ei voi jakautua meihin ja heihin. Suomen vahvuus on kyky toimia yhdessä vaikeissa tilanteissa, mutta tämä voima ei synny itsestään. Se vaatii luottamusta, osallisuutta ja kokemusta siitä, että jokainen voi olla tämän yhteiskunnan täysivaltainen jäsen.
Tulevaisuuden Suomessa maanpuolustustahto ei saa olla vain yhden väestöryhmän asia. Turvallisuus ei kuulu vain viranomaisille, eikä varautuminen vain syntyperäisille suomalaisille. Yhteinen turvallisuus kuuluu kaikille, jotka elävät tässä yhteiskunnassa ja rakentavat sen tulevaisuutta. Yhteinen Suomi tarvitsee yhteisen turvallisuuden.
Kotoutuneet maahanmuuttajat eivät ole vain työvoimaa, tilastoja tai palveluiden käyttäjiä. He ovat naapureita, vanhempia, yrittäjiä, työntekijöitä, opiskelijoita, vapaaehtoisia ja kansalaisia. He voivat olla myös turvallisuuden rakentajia, kriisinkestävyyden vahvistajia ja Suomen puolustajia.
Siksi maahanmuuttajataustaiselle ihmiselle ei ainoastaan pidä sanoa, että sinut suojataan, vaan hänelle on myös sanottava:
Sinä kuulut tähän yhteiskuntaan. Sinun panostasi tarvitaan. Sinä voit osallistua. Tämä on myös sinun Suomesi.
Yhteinen turvallisuus rakennetaan yhdessä ja jokaisen Suomessa asuvan panoksella.
Kirjoittaja
Shaho Jaff on Maahanmuuttajien Varautumis- ja Maanpuolustusyhdistyksen toiminnanjohtaja. Hän on kotoutumisen ja työllistymisen asiantuntija, valmentaja ja viestintäasiantuntija.
