Suomi on ollut Naton jäsen kolme vuotta ja kaksi kuukautta. Olemmeko jo kokenut konkari liittokunnan jäsenenä? Miten Suomen Nato-integraatio etenee?
Suomen Nato-integraation alkutaival jäsenenä on ollut nopeaa ja tehokasta. On huomioitava, että lähdimme integraatiopolulle jo vuonna 1994 Suomen liittyessä Naton rauhankumppanuusohjelmaan. Rauhankumppanuusohjelma valmisti meitä Nato-yhteensopivaksi erityisesti taisteluteknisellä tasolla. Otimme esimerkiksi käyttöön Nato-aakkoset – Aarnesta tuli Alfa ja Bertasta tuli Bravo – ja joukkojemme käyttöperiaatteita kehitettiin ja toteutettiin Naton standardien mukaisesti. Ohjelman avulla kehitettiin Suomen yhteistoimintakykyä ja sotilaallisia suorituskykyjä.
Askel rauhankumppanista täysjäsenyyteen on kuitenkin ollut iso harppaus. Suomen Nato-integraatio ei ole tapahtunut vain ”kytkemällä töpseli seinään”. Mikään ei ennakkoon valmistanut meitä massiiviseen määrään tietoa, asiakirjoja, työryhmiä ja puhdasta byrokratiaa, jonka jäsenyys on tuonut tullessaan. Työmäärän äärellä ei auttanut muu kuin kääriä hihat ja ryhtyä hommiin.
Kuluneen reilun kolmen vuoden aikana Puolustusvoimissa on kaikilla tasoilla tehty mittava määrä työtä Nato-integraation eteen. Jäsenyyden myötä Suomen puolustusratkaisu muuttui. Asevelvollisuuteen perustuva vahva kansallinen puolustuksemme on nyt osa Naton pelotetta ja yhteistä puolustusta.
Kuva Satu Hujanen / Puolustusvoimat
Miltä se Nato-arki näyttää? Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat keskeinen osa liittokunnan pelotetta ja puolustusta. Niiden avulla osoitetaan liittokunnan valmiutta, puolustuskykyä ja yhtenäisyyttä koko Naton alueella. Natossa puhutaan 360 asteen periaatteesta. Apua pitää antaa muille, jotta sitä voi itse odottaa.
Suomi on jäsenyytensä alusta alkaen osallistunut aktiivisesti Naton tehtäviin rajojemme ulkopuolella. Ilmavoimat osallistui jo vuonna 2023 Vilnan huippukokouksen suojaamiseen. Vuonna 2024 Suomi asetti merivoimien aluksen Naton miinantorjuntaosastoon Itämerelle ja ilmavoimien hävittäjäosaston ilmapuolustus (Air Shielding) -tehtäviin Romaniaan, Bulgariaan ja Mustalle merelle. Viime vuonna Suomi osallistui Islannin ilmavalvontaan (Air Policing) sekä merivoimaosastojen toimintaan Itä- ja Pohjanmerellä sekä Pohjois-Atlantilla. Kuluvana vuonna osallistumista on jatkettu merivoimaosastojen toimintaan.
Naton rauhan ajan tehtävistä on myös syytä mainita viimeaikainen julkisuuttakin saanut Arctic Sentry -toiminta, jolla on osoitettu Naton läsnäoloa ja kyvykkyyttä arktisella alueella. Näkyvin osa Suomen roolista Arctic Sentryssä on ollut Cold Response -harjoitus maaliskuussa, jolloin Suomen Lapissa harjoitteli noin 7 500 liittokunnan ja Suomen sotilasta. Harjoituksessa Suomessa toimivia liittokunnan joukkoja johti Mikkeliin perustettu Naton pohjoisen alueen maavoimajohtoporras (MCLCC-NW) jota vahvistettiin liittokunnan henkilöstöllä.
Mikkeliin perustettu MCLCC-johtoporras saavutti alustavan toimintavalmiuden 1.9.2025 noin kymmenen henkilön ydinhenkilöstöllä. Lähivuosina johtoportaan saavuttaessa täyden toimintavalmiuden henkilöstönmäärä kasvaa noin viiteenkymmeneen henkilöön liittolaismaista ja Suomesta.
Suomeen sijoitettavan Naton eteentyönnetyn maavoimajoukon (Forward Land Forces, FLF) valmistelut etenevät aikataulussa. Joukon tehtävänä on vahvistaa pelotetta ja puolustusta Naton itäisellä sivustalla. Ruotsi toimii joukon kehysvaltiona. Joukon pysyvä esikuntaosa sijoitetaan Rovaniemelle ja joukot osallistuvat toimintaan Pohjois-Suomen alueella pääasiassa harjoitusten yhteydessä tai turvallisuustilanteen niin vaatiessa. Suomessa harjoittelee liittolaisjoukkoja jo nyt lähes jokaisena vuoden päivänä. Suomen FLF-konsepti tekee harjoittelusta entistä systemaattisempaa ja näkyvämpää erityisesti Pohjois-Suomessa. Mikkelin maavoimajohtoportaan ja Lapin FLF-joukon lisäksi helmikuussa 2026 tehtiin päätös Naton johtamisjärjestelmäyksikön sijoittamisesta Riihimäelle. Yksikkö aloittaa toimintansa tammikuussa 2027.
Naton pysyvä sotilaallinen läsnäolo Suomessa on vakiintumassa osaksi liittokunnan puolustusta, se kasvattaa Pohjois-Euroopan pelotetta ja on myös osoitus arktisen alueen merkityksestä liittokunnalle. Käytännössä Nato näkyy jo nyt Mikkelissä, Rovaniemellä ja Sodankylässä sekä kohta myös Riihimäellä.
Kuva: Puolustusvoimat
Nopea ja tehokas Nato-integraatio ei olisi ollut mahdollista ilman työntekijöitä Naton rakenteissa. Naton rakenteissa työskentelee tällä hetkellä noin 100 suomalaista sotilasta ja siviiliä. Tavoitteena on kasvattaa määrä noin 200 henkilöön vuosikymmenen loppuun mennessä. Suomelle on osoitettu Natossa tärkeitä tehtäviä, joiden joukossa on muun muassa kaksi kenraalin tehtävää.
Tulevien vuosien aikana Nato-jäsenyys tulee juurtumaan entistä syvemmälle Puolustusvoimiin. Liittokunnan vaatimukset otetaan kattavammin huomioon muun muassa suorituskykyjen rakentamisessa, doktriinien ja ohjesääntöjen laatimisessa, standardien implementoinnissa sekä sotilasopetuslaitosten opetuksessa. On kuitenkin huomioitava, että Nato ei ole kasvoton entiteetti, joka asettaa jäsenmailleen vaatimuksia. Suomi on osa Natoa ja näin itse vaikuttamassa siihen mihin suuntaan liittokuntaa kehitetään ja minkälaisia vaatimuksia se jäsenilleen asettaa. Tässä meillä on vielä paljon opittavaa. Mitä tehokkaammin integroidumme, sen paremmat ovat mahdollisuutemme vaikuttaa.
Liittoutumisen ansiosta Suomen puolustus on nyt ryhdikkäämpää kuin koskaan aikaisemmin. Suomi on nyt ja tulevaisuudessa etujoukossa rakentamassa entistä suorituskykyisempää ja yhtenäisempää liittokuntaa.
No olemmeko me sitten nyt jo kokeneita Nato-konkareita? Ehkä väitteessä on totta vähintään toinen puoli. Joka tapauksessa olemme Natossa turvallisuuden tuottaja, emme sen kuluttaja. Entä koska sitten Suomen Nato-integraatio on valmis? Ei koskaan. Turvallisuus elää ajassa. Nato ja me jäsenmaat sen myötä.
Kirjoittaja
Kenraalimajuri Sami Nurmi on Puolustusvoimien strategiapäällikkö. Hän toimi Maanpuolustuskurssien johtajana 2019–2021 ja on suorittanut 176. maanpuolustuskurssin vuonna 2006.
