Haastattelu:
EU-suurlähettiläs
Markku Keinänen
Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 6.5.2024.
Tuomas Koskenniemi
Missä EU on erityisen hyvä? Millä elämänalueilla tarvitsemme lisää EU:ta?
EU on hyvä monilla alueilla. Jäsenmaat ovat yhteisesti luovuttaneet komissiolle toimivaltaa asioissa, joita on parempi hoitaa yhdessä. Nämä toimivallan siirrot on hyväksytty perussopimusten muutoksilla ja ratifioitu kaikissa maissa. Todella hyviä olemme sisämarkkinoiden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Onhan se huimaa, että meillä on 450 miljoonan kuluttajan yhteinen markkina, jossa tavarat liikkuvat vapaasti. Tämä edustaa jo 18 % koko maailman bruttokansantuotteesta. Suomenkin viennistä noin 60 prosenttia menee sisämarkkina-alueelle. Sisämarkkina on todellinen talouden piristäjä.
Parantamisen varaa on esimerkiksi kriisivarautumisessa, puolustusteollisen perustan vahvistamisessa ja ulkosuhteissa.
Millainen rooli Euroopalle on tarjolla strategisen kilpailun maailmassa? Miten EU varautuu tähän?
EU:lle olisi tarjolla suurempi rooli kuin ymmärrämmekään. Arvopohjainen järjestelmämme olisi valtavan hyvä vientituote, jos vain pystyisimme toimimaan tehokkaasti yhdessä. Mikäli emme pysty, muut sen tilan kyllä täyttävät. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen EU:lle on kysyntää maailmalla. Tosiasia on, että globaalissa etelässä Venäjän ja Kiinan näkemys sodasta on vahvempi kuin Euroopan. Olemme maailman suurin kehitysavun antaja, kun lasketaan yhteen EU:n ja jäsenmaiden kehitysapu. Tämä tuo Euroopalle vipuvartta. Toimiessamme yksittäisinä jäsenmaina emme kuitenkaan näy riittävästi maailmalla.
Millä tavoin EU:ta on uudistettava? Tulisiko perussopimukset avata?
Perussopimusten avaaminen on nykytilanteessa mahdotonta. Aina ennen unionin laajentuessa se on samalla syventynyt. Edellisen kerran perussopimuksia muutettiin vuonna 2007 Lissabonissa, joten pitkään on menty vanhoilla sopimuksilla. Sopimusmuutokset pitäisi ratifioida kaikissa jäsenmaissa, ja osassa järjestetään kansanäänestyksiä. Voi vain kuvitella, millaisen mahdollisuuden tämä antaisi muille valtioille hajottaa unionia. Nykyiset sopimuksetkin antavat mahdollisuuden tehostaa toimintaa, esimerkiksi ulkosuhteissa pitäisi lisätä määräenemmistöpäätöksiä.
Kuinka suureksi katsotte EU:n voivan laajentua?
Ei EU:lla ole varsinaista rajaa. Maat, jotka täyttävät kriteerit, voivat hakea jäseneksi. Tällä hetkellä jäsenyyspolulla on kymmenen maata. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen on tapahtunut muutos, ja laajentuminen nähdään geopoliittisena välttämättömyytenä. Muutama vuosi sitten ei olisi voinut kuvitella jäsenneuvottelujen aloittamista Ukrainan ja Moldovan kanssa. Yksikään maa ei pääse jäseneksi ennen kuin kaikki kriteerit täyttyvät. Samalla on hahmoteltu asteittaisen integraation mallia: kun hakijamaat olisivat täyttäneet jonkun osa-alueen EU-lainsäädännöstä, ne saisivat joitain etuja – mukaan lukien rahoitusta – jo hakuprosessin aikana. Näin laajentumisprosessi säilyisi uskottavana. Laajentumisen rinnalla tulee arvioida unionin päätöksentekorakenteita. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksimielisyysvaatimus aiheuttaa jo nyt vaikeuksia. On luodattava vaikutuksia unionin eri politiikkoihin, kuten koheesioon ja maatalouteen, ja pohdittava, miten tämä kaikki rahoitetaan.
Vihreä siirtymä ja digitaalinen siirtymä ovat EU:n kärkitavoitteita. Miten arvioitte edistystä näiden osalta?
Edistyminen on ollut todella merkittävää. EU on esimerkiksi pystynyt sopimaan ”Fit for 55” -valmiuspaketista, eli päästöjen vähentämisestä 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on tehty lainsäädännöllä, joka sisältää muun muassa päästökaupan laajentamisen liikenteeseen ja lämmitykseen. Digipuolella lainsäädäntöä on tehty muun muassa digimarkkinoista ja -palveluista sekä datasta ja tekoälystä. Tarkoituksena on luoda oikeudellista varmuutta ja ennustettavuutta, joka mahdollistaa yritystoimintaa ja talouskasvua. Digipuolella EU voisi olla suunnannäyttäjä muulle maailmalle.
Millä tavoin EU on valmistautunut vuoden 2015 kaltaiseen uuteen muuttoliikeaaltoon?
Vuoden 2015 jälkeen on tehty paljon, ja tilanne on nyt selkeästi parempi. Tilannekuvaa tuotetaan huomattavasti tehokkaammin. EU:n turvapaikkavirasto EUAA sekä Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex ovat paljon vahvempia kuin 2015, ja niillä on parempi kyky tukea jäsenmaita. Frontexin asiantuntijoita on Suomenkin itärajalla. Frontexin pysyvien joukkojen tavoitevahvuus on muutaman vuoden päästä 10 000. Uusin kehitys on ennen kesää lopullisesti hyväksyttävä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistus, jonka avulla tehostetaan menettelyjä ulkorajoilla. Uudistus sisältää myös niin kutsutun kriisiasetuksen, jolla voidaan tukea jäsenmaita laajamittaisen tai välineellistetyn maahanmuuton tilanteissa.
Kuva: Euroopan komissio
EU on ottanut viime vuosina isoja askelia puolustuksen alalla. Onko vielä parantamisen varaa?
Aina on parantamisen varaa. Keskeisin ja kiireisin asia on Euroopan puolustusteollisen perustan vahvistaminen. Uusista asehankinnoista Venäjän hyökkäyksen jälkeen 78 % on tehty EU:n ulkopuolelta, ja tästä suurin osa (63 %) USA:sta. EU:n tavoitteena on nostaa eurooppalaisen teollisuuden tasoa siten, että yhteishankintojen osuus kaikista hankinnoista olisi 40 %, ja puolet hankittaisiin Euroopasta. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, jota on lähdetty rakentamaan asetusteitse. EU:ta tarvitaan myös paremmassa varautumisessa.
EU:n ja Naton välille vaaditaan toisinaan selvempää työnjakoa. Mitä mieltä tästä olette?
EU:n ja Naton välistä yhteistyötä tarvitaan ehdottomasti. Rooleja on määritetty noin vuosi sitten uudistetussa EU:n ja Naton yhteisjulistuksessa. EU:n toimet Euroopan puolustusteollisen perustan vahvistamiseksi ovat hyvä esimerkki yhteistyöstä. EU:lla on välineitä myös torjua hybridivaikuttamista: hybridityökalupakki aktivoitiin esimerkiksi kaasuputken vaurioiduttua Suomenlahdella. Lisäksi EU voi tehdä paljon tekoälyn, avaruuden ja murrosteknologioiden alalla. Sääntelymyllymme tukee Natoa.
Mikä on suurin EU:ta kohtaava uhka?
Kyllä se tällä hetkellä on Venäjä. Meidän on pysyttävä yhtenäisinä tämän uhan edessä. Emme saa antaa Putinille mahdollisuutta ja heikentää itseämme riitelemällä. Muuttunut geopoliittinen tilanne ja Venäjän uhka ymmärretään EU:ssa idästä länteen. Tämä on eurooppalainen sota – Ukraina ei saa hävitä, ja olemme valmiit jatkamaan Ukrainan tukemista.
Kuinka tehokasta on Suomen EU-vaikuttaminen?
Se on tehokkaampaa kuin poliittisessa keskustelussa nousee esiin. Virkamiesnäkökulmasta vaikuttamisessa on tehty paljon, ja siinä on hyvin onnistuttukin. Vaikuttamisen jälkeenkään ei toki voi saada kaikkea haluamaansa.
Suomessa usein ajatellaan, että Brysselissä ei ymmärretä kansallisia erityispiirteitämme. Onko tässä perää?
Kyllä Brysselissä ymmärretään Suomen erityispiirteitäkin. Osin ne on huomioitu jo lähtökohtaisesti, mutta ei aina, jolloin palataan vaikuttamiseen. Vaikka päätöksiä voidaan tehdä määräenemmistöllä, neuvostossa käytetään paljon aikaa mahdollisimman monen maan saamiseksi mukaan. On keskeistä vaikuttaa tavalla, joka lähtee esitysten eurooppalaisista tavoitteista. Jos emme ole valmiita muuttamaan mitään, emme menesty vaikuttamistyössä. Määräenemmistöpäätösten tilanteissa ”kyllä, mutta” -lähestymistavalla saavutetaan enemmän kuin sanomalla ei. Miksi huomioida sellaisen maan kantoja, joka ilmoittaa äänestävänsä joka tapauksessa vastaan, ja enemmistö syntyy muutoinkin? Erityispiirteiden huomioimisessa auttaa myös, jos komissiossa on suomalaisia virkamiehiä. Jäsenyytemme alkuvuosina tulleet alkavat eläköitymään. Uusia virkamiehiä kaivattaisiin kipeästi EU-uralle.
Valtioneuvosto asetti alkuvuodesta avaintavoitteet seuraavalle EU-vaalikaudelle 2024–2029. Mitä nostaisit näistä esiin? Antavatko ne riittävän selkänojan seuraajallesi?
Ne ovat hyvä selkänoja. Avaintavoitteet keskittyvät EU:n lähivuosien olennaisiin kysymyksiin, kuten strategiseen kilpailukykyyn, talouteen ja rahoitukseen, puhtaaseen ja digitaaliseen siirtymään, kokonaisturvallisuuteen ja vahvempaan Eurooppaan, muuttoliikkeen hallintaan ja laajentumiseen. Suomi on ollut liikkeellä oikea-aikaisesti ja oikeilla teemoilla.
Onko Nato-jäsenyys vaikuttanut Suomen EU-profiiliin?
Prosessi on otettu EU-puolella vastaan hyvin myönteisesti. Kertoessamme edistyksestä EU:n suurlähettiläskokouksissa oli innostus käsin kosketeltavaa. Suomen ja Ruotsin todettiin olevan nyt siellä, missä kuuluukin. Tyylikkäästi hoidettu jäsenyysprosessi ja vahva puolustusvalmiutemme ovat vahvistaneet Suomen maakuvaa. Puolustusjärjestelmämme ja varustautumisemme taso ovat herättäneet EU-kumppaneissamme kunnioitusta. Nato-jäsenyys on siten vahvistanut asemaamme myös EU:ssa.
Kuva: Euroopan unioni, EC – Audiovisual Service
Presidentti Niinistöä pyydettiin laatimaan raportti Euroopan siviili- ja puolustusvalmiuden parantamisesta. Millainen mahdollisuus tämä on Suomelle?
On muistettava, että raportti on komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon tilaama työ, ei Suomen raportti. Se on kuitenkin mahdollisuus sitä kautta, että Suomen kokonaisturvallisuusajattelu on toimeksiannossa keskeisenä osana, ja tavoitteena on parantaa varautumista jäsenmaissa ja instituutioissa. Tämä on kaikkien maiden etu.
Mikä on ollut Brysselin kautenne vaikein tilanne? Entä suurin onnistuminen?
Kokouksissa tilanteet muuttuvat todella nopeasti, ja niihin pyritään varautumaan ohjeissa riittävällä liikkumavaralla. Aina tämä ei onnistu, ja silloin joudutaan säätämään nopeastikin. Onnistumisena voin mainita Venäjän-vastaiset pakotteet. Mukana olleille oli yllätyskin, miten kykenimme uhan edessä toimimaan nopeasti, ja ensimmäiset pakotteet tehtiin viikonlopun aikana. Kaikki olivat päätösten takana, ja kaikkien kansalliset menettelyt joustivat.
Mikä on päällimmäinen muisto omalta maanpuolustuskurssiltanne?
Päällimmäisenä mieleen jäivät loistavat esitelmät ja hienot kalvot, joiden myötä omatkin esitykseni menivät uusiksi. Tietomäärän lisäksi parasta olivat kurssihenki, kontaktit ja verkottuminen. Kurssin jälkeen olemme kokoontuneet vuosittain, pari viikkoa sitten sain isännöidä omaa kurssiani Brysselissä. Kurssiltamme tuli kolme kenraalia ja yksi puolustusministeri!
Haastateltava
Suurlähettiläs Markku Keinänen on toiminut Suomen pysyvänä edustajana Euroopan unionissa syyskuusta 2021 lähtien ja toimii tehtävässä syyskuuhun 2024 asti. Aiemmin Keinänen on palvellut suurlähettiläänä Lontoossa vuosina 2019–2021 ja Madridissa 2013–2017. Keinänen on suorittanut 176. maanpuolustuskurssin.
