Haastattelu:
komissaari Jutta Urpilainen

Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 10.2.2020.

Uusi komissio aloitti toimintansa 1.12.2019. Miten työskentely kansanedustajana, ministerinä ja ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajana valmisti teitä komissaarin tehtävään?

Ensinnäkin on todettava, että olen valtavan etuoikeutettu saadessani työskennellä Euroopan komission jäsenenä minulle tärkeiden asioiden parissa. Euroopan integraatiolla on aina ollut erityinen arvo minulle. Olen kokenut esimerkiksi opiskelijavaihtojen tai vaikkapa taloudellista toimeliaisuutta tukevien sisämarkkinoiden lisänneen eurooppalaisten hyvinvointia.

Olen erittäin iloinen siitä, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti minulle kansainvälisten kumppanuuksien komissaarin tehtävää, jossa myös nivoutuvat yhteen monet teemat, joiden kanssa olen saanut työskennellä aiemmin urallani: ulkosuhteet, talous, rauha ja vakaus. Ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajana keskityin erityisesti nuorten rooliin kestävän rauhan rakentamisessa. Nuorten osallisuus ja osallistumisen lisääminen ovatkin henkilökohtainen painotus, jonka olen halunnut ottaa vahvasti esille myös uudessa tehtävässäni.

Eräänlainen jatkumo on nähtävissä siinäkin, että viime keväänä Suomen hallitusneuvotteluissa toimin ilmiöpöydän puheenjohtajana. Ilmiöpöydässä muun muassa tunnistimme Afrikan kehityssuunnan yhdeksi Suomenkin kannalta merkittäväksi kysymykseksi ja sovimme, että uuden hallituksen on syytä valmistella kansallinen Afrikka-strategia. Nyt vuotta myöhemmin komissiossa työpöydälläni on EU:n Afrikka-strategia.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja komissaari Jutta Urpilainen tekivät ensimmäisen EU:n ulkopuolelle suuntautuvan vierailunsa Etiopiaan joulukuussa. Matkan aikana allekirjoitettiin EU:n ja Etiopian välinen sopimus kehitysyhteistyöstä. Allekirjoittamassa Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali ja valtiovarainministeri Ahmed Shide sekä komissaari Jutta Urpilainen ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Kuva: Etienne Ansotte / EC – Audiovisual Service
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja komissaari Jutta Urpilainen tekivät ensimmäisen EU:n ulkopuolelle suuntautuvan vierailunsa Etiopiaan joulukuussa. Matkan aikana allekirjoitettiin EU:n ja Etiopian välinen sopimus kehitysyhteistyöstä. Allekirjoittamassa Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali ja valtiovarainministeri Ahmed Shide sekä komissaari Jutta Urpilainen ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Kuva: Etienne Ansotte / EC – Audiovisual Service
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on määrittänyt kaudelleen kolme prioriteettialuetta: vihreän kehityksen ohjelma, digitaalinen valmius ja ihmisten hyväksi toimiva talous. Miten teidän salkkunne linkittyy näihin kokonaisuuksiin?

Poliittiset prioriteetit ovat läpileikkaavia ja olemme kollegiona sitoutuneet niiden edistämiseen, joten nämä painopisteet ovat päivittäin läsnä jokaisen komissaarin työssä ja jokainen ikään kuin peilaa niitä omaan tehtävänantoonsa. Oman salkkuni näkökulmasta tarkastelen erityisesti millaisia ulkoisia, kumppaneitamme koskevia vaikutuksia ja ulottuvuuksia komission politiikka-aloitteilla on.

Joulukuussa julkistettu Green Deal, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, on hyvä esimerkki merkittävästä aloitekokonaisuudesta, jonka toimeenpanon ja onnistumisen kannalta ulkoisen ulottuvuuden huomioiminen on välttämätöntä. Ilmastonmuutos koskee koko maapalloa, mutta tiedämme, että voimakkaimmin se tulee ensimmäisenä vaikuttamaan elinolosuhteisiin monissa kumppanimaissamme.

Ilmastonmuutos on ilmiö, jota emme pysty ehkäisemään vain unionin sisäisillä toimilla eikä omien päästötavoitteidemme tarkoitus ole dumpata päästöjä EU:n ulkopuolelle. Siksi on tärkeää, että muodostamme kumppaneidemme kanssa vihreitä alliansseja, jotka tukevat kestävää kehitystä ja kestävää talouskasvua myös Euroopan ulkopuolella.  Samalla tietysti luomme markkinoita eurooppalaiselle cleantech-osaamiselle ja vastuulliselle yritystoiminnalle, sillä Green Deal on myös kunnianhimoinen kasvuohjelma.

Digitaalisuus ja reilu talous kytkeytyvät yhtä lailla ulkoisiin kumppanuuksiin, kun yhdessä ratkomme teknologian murrokseen liittyviä haasteita ja rakennamme polkua sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että ekologisesti kestäviin yhteiskuntiin. Konkreettisesti nämä näkyvät, kun uuden rahoituskauden hankkeet ja projektit käynnistyvät.

Uudessa komissiossa kehitysyhteistyökomissaarin salkku on uudelleennimetty kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi. Kuinka tämä muutos näkyy työssänne?

Nimimuutos kertoo laajemmasta ajattelu- ja lähestymistavan muutoksesta. Haluamme rakentaa tasa-arvoisia, kahdensuuntaisia kumppanuuksia, mikä tarkoittaa molemminpuolisten hyötyjen ja yhteisten haasteiden tunnistamista.

Omassa työssäni kumppanuuksien korostaminen ilmenee jatkuvana vuoropuheluna kumppanimaiden, sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Työn keskiössä säilyvät kehitys ja yhteistyö äärimmäisen köyhyyden vähentämiseksi, mutta korostamalla tasavertaisia kumppanuuksia ystäviemme kanssa. Kiinnitän muutoksen myös laajempaan tavoitteeseen geopoliittisesta komissiosta ja vahvemmasta Euroopasta globaalisti. Kumppanuustyömme on yksi tämän ajattelun pilareista.

Elementtejä Euroopan unionin ulkoisesta toiminnasta kuuluu usean komissaarin salkkuun. Ketkä ovat teidän läheisimmät kolleganne?

Komissaarien muodostama kollegio toimii kokonaisuudessaan yhdessä. Kaikki komissaarit osallistuvat kaikkien asioiden käsittelyyn. Ilmiöpohjaisesti rakennetun komission työtapaan kuuluvat myös niin sanotut klusterit, joissa edellä mainittujen ilmiöiden alla toimivat pienemmät komissaarien ryhmät. Muodostamme korkean edustajan, varapuheenjohtaja Borrellin, kauppakomissaari Hoganin, kriisinhallintakomissaari Lenarčičin ja naapuruus- ja laajentumispolitiikasta vastaavan Várhelyin kanssa ulkosuhteiden parissa työskentelevän komissaariryhmän.

Puheenjohtaja von der Leyen on kuvannut tätä komissiota geopoliittiseksi komissioksi. Painotus on näkynyt työssämme. Jokaisessa kollegion keskiviikkoisessa kokouksessa käsitellään ulkosuhteita omana asiakohtanaan. Komission puheenjohtajan omaa sitoutumista kansainvälisiin kumppanuuksiin ilmensi myös se, että hän matkusti heti komission kuudentena työpäivänä kanssani Etiopiaan tapaamaan Afrikan unionin johtoa. Kyseessä oli puheenjohtajan ensimmäinen virkamatka EU:n ulkopuolelle, joten ele oli merkittävä kädenojennus afrikkalaisille kumppaneillemme. Samaa painotusta ilmentää halu vahvistaa Euroopan puolustusta.

Afrikan kehitys 2020-luvulla tulee vaikuttamaan keskeisesti myös Eurooppaan. Teidän tehtäväksenne yhdessä korkea edustaja Josep Borrellin kanssa on annettu kokonaisvaltaisen Afrikka strategian laadinta. Mitkä ovat tavoitteenne tämän kumppanuuden kehittämiseksi?

Olen puhunut kahden mantereemme kohtalonyhteydestä. Afrikassa on kasvava, erittäin nuori väestö. Edessämme on tärkeitä kysymyksiä: pystytäänkö nuorille tarjoamaan tulevaisuuden näköaloja, työpaikkoja ja osaamistasoa nostavia koulutusmahdollisuuksia? Nämä nuoret ovat myös tulevaisuuden päättäjiä ja määrittelevät tulevina vuosina ja vuosikymmeninä yhteiskuntakehityksen suunnan. Afrikan potentiaali on ilmeinen – vuosittainen talouskasvu vuosina 2000–2018 oli keskimäärin 4,6 prosenttia.

Afrikka on EU:n naapuri ja luonnollinen yhteistyökumppani, joten on selvää, että se on geopoliittisen komission työn ytimessä ja suhdetta halutaan syventää. Uusi Afrikka-strategia luo puitteet tulevalle yhteistyölle. Strategian kokonaisvaltaisuus merkitsee, että katamme strategiassa kaikki yhteistyön osa-alueet kauppa- ja investointipolitiikasta ilmastonmuutoksen torjuntaan, konfliktien ehkäisyyn ja demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen.

Agenda2030- kestävän kehityksen tavoitteet ovat von der Leyenin komission punainen lanka ja ohjenuora, joten Afrikka-strategissa on kyse myös tiekartasta niiden toimeenpanemiseksi ja toteuttamiseksi.

Kumppanuuksien korostaminen ei siis liity vain oman salkkuni nimeen vaan se kuvaa laajemmin komission lähestymistapaa. Maaliskuussa julkaistava komission Afrikka-strategia on alku vuoropuhelulle Euroopan parlamentin, jäsenmaiden, Afrikan unionin, kumppanimaiden, sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tulosten saavuttaminen vaatii, että kaikilla osapuolilla on strategiasta omistajuus.

Etiopian matkalla komissaari Urpilainen ja komission puheenjohtaja von der Leyen vierailivat myös Afrikan unionin päämajassa Addis Abebassa. Kuva: Etienne Ansotte / EC – Audiovisual Service
Etiopian matkalla komissaari Urpilainen ja komission puheenjohtaja von der Leyen vierailivat myös Afrikan unionin päämajassa Addis Abebassa.
Kuva: Etienne Ansotte / EC – Audiovisual Service
Kuinka varmistetaan Euroopan unionin eri instrumenttien ja jäsenvaltioiden toimien johdonmukaisuus?

Koordinaation ja johdonmukaisuuden lisääminen on yksi salkkuni haasteista. EU on yhdessä jäsenmaidensa kanssa maailman suurin kehitysavun antaja ja vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että koordinoimme kansallista ja EU-tason rahoitusta ja että meillä on jaettu lähestymistapa esimerkiksi suhteessa Afrikkaan.

Monilla jäsenvaltioilla, mukaan lukien Suomella, on pitkät perinteet kehitysyhteistyön tekemisestä tietyissä maissa tai tietyillä sektoreilla. Nämä kansalliset vahvuudet ja osaamiset pitäisi koota yhteen niin, että resurssit kohdistuvat parhaalla mahdollisella tavalla ja oikeat toimijat sekä oikea osaaminen ovat siellä, missä niille on paras käyttö.

EU:n oman toiminnan johdonmukaisuutta, ymmärrettävyyttä sekä tehokkuutta komissio pyrkii parantamaan konkreettisesti esittämällä, että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä nykyiset kehitysyhteistyön rahoitusvälineet ja naapuruusväline yhdistettäisiin yhdeksi EU:n naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön rahoitusvälineeksi. Johdan komission puolelta sitä koskevia neuvotteluja.

Kiinan asema Afrikassa on kasvanut viime vuosina ja se tarjoaa Afrikan maille omaa ”kumppanuusmalliaan”. Millainen haaste Kiinan toiminta tulee Euroopalle olemaan?

EU ei ole ainoa toimija, joka näkee Afrikan potentiaalin. Kiina on yksi toimija, joka selvästi vahvistaa läsnäoloaan Afrikassa. EU:n näkökulmasta emme kuitenkaan ole pelaamassa nollasummapeliä. Tavoittelemme kumppanuuksiemme kautta ympäristöllistä, taloudellista, sosiaalista ja poliittista kestävää kehitystä. EU on valmis yhteistyöhön kaikkien kanssa, jotka jatkavat tämän tavoitteen.

Kilpailun korostamisessa kumppanuuksien ohi olisi se suuri vaara, että ne, joiden elämään ja tulevaisuuteen onnistuneella kumppanuuspolitiikalla voi olla suurin vaikutus, jäisivät väliinputoajiksi. Myös kumppanimme arvostavat EU:n lähestymistapaa ja sitä, että etsimme molemminpuolisia hyötyjä. Vain katsomalla yksittäisiä projekteja pidemmälle voidaan saavuttaa aitoa kestävyyttä.

Kansainvälisen järjestyksen murros sekä Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan toiminta ovat osoittaneet, että Euroopan tulee ottaa suurempi rooli kansainvälisessä politiikassa omien intressien edistämiseksi. Haaste on tunnistettu ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsuu komissiotaan ”geopoliittiseksi komissioksi”. Mitä komissio yhdessä muiden instituutioiden ja jäsenvaltioiden kanssa voi tehdä, että Eurooppa saa äänensä paremmin kuuluviin?

Epävarmuus on maailmassa lisääntynyt, joten on yhä tärkeämpää, että EU:n yhtenäinen ääni kuuluu maailmannäyttämöllä. Yhtenäisyys ulospäin vaatii toimivaa sisäistä vuoropuhelua. On kuitenkin sanottava, että EU:n viesti ei voi olla mustavalkoinen omien etujen ajaminen vaan EU:n puhuessa myös arvoperustan on kuuluttava. EU:n etu ja arvot, joille unioni on rakennettu, kulkevat aina käsikädessä myös ulkosuhteissa.

Eräs ajankohtainen näkökulma liittyy eurooppalaisen puolustuksen kehittämiseen. Huolehtimalla vahvasta omasta puolustuksesta teemme Euroopasta entistä vahvemman kumppanin myös ystävillemme maailmalla. Ja huolehdimme samalla omista vaikuttamisen mahdollisuuksistamme globaalisti.

Kehityspolitiikan saralla neuvotellaan tällä hetkellä merkittävää puitesopimusta, joka on niin sanotun Cotonoun sopimuksen seuraaja ja luo kehyksen EU:n kumppanuudelle Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa. Nämä kumppanuudet ovat jo itsessään tärkeitä, mutta myös tapa tukea globaalia järjestystä, jossa jaettuihin haasteisiin haetaan monenkeskisiä ratkaisuja – AKP-maiden kanssa EU edustaa yli puolta YK:n jäsenmaista.

Lisäksi haluan korostaa sitä, että pyrkimällä harppaamaan eteenpäin vihreässä ja digitaalisessa kehityksessä komissio tavoittelee nimenomaan vahvempaa asemaa globaalisti ja yhdessä kumppaniensa kanssa. Monenkeskisen sopimusperäisen yhteistyön tulevaisuus kietoutuu yhteen sen kanssa, miten kykenemme yhdessä vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin. EU puolustaa monenkeskistä yhteistyötä ja tulee toimimaan sen puolesta myös jatkossa.

Euroopan unionin merkitys ja vahvuus kansainvälisessä politiikassa on nojannut talouteen. Nyt olemme kuitenkin menossa kohti aikaa, jossa sotilaallisen voiman merkitys näyttää korostuvan. Miten Euroopan unioni selviää tästä haasteesta?

EU on aina ollut rauhanprojekti – ja menestyksekäs sellainen. Sen perusta luotiin sotien repimässä Euroopassa lupaukselle, että vältämme ajautumasta vastakkainasetteluun, sotaan ja tuhoon tekemällä yhteistyötä yhteisen hyvinvoinnin ja vaurauden kasvattamiseksi.

Olemme myös ulkosuhteissa sääntöperusteisen, monenkeskisen järjestelmän vaalija. Kuten komission puheenjohtaja von der Leyen on todennut, rauha, turvallisuus ja kehitys ovat kaikki yhteydessä toisinaan ja toisistaan riippuvaisia.

Oma työni on osa tätä monimutkaista palapeliä. Uskon, että konfliktien juurisyihin puututaan parhaiten vähentämällä repivää eriarvoisuutta ja edistämällä kestävää kehitystä ja kestävää talousjärjestelmää, joka luo kannusteita yhteistyölle ja keskinäisriippuvuuksien vahvistumiselle.

Tämän rinnalla on hyvä, että unioni vahvistaa puolustusyhteistyötään. Osa tätä kehitystä on komission uusi pääosasto, jonka vastuulla on muun muassa puolustusteollisuutta koskevan yhteistyön edistäminen ja jolle kollegiossa nimesimme juuri suomalaisen pääjohtajan.

Nyt meidän on vahvistettava entisestään keskinäistä koordinaatiota ja integroitava eri puolustukseen liittyvät aloitteet entistä koherentimmaksi kokonaisuudeksi. Näin vastaamme paremmin niihin vaatimuksiin, joita meille asettavat niin turvallisuudestaan huolehtivat eurooppalaiset kansalaiset kuin ulkoinen toimintaympäristömmekin.

Osallistuitte itse 171. maanpuolustuskurssille vuonna 2004. Mitä kurssista on jäänyt mieleenne?

Minulle on jäänyt kurssiltani monien muiden tapaan lukuisia hyviä tuttavuuksia ja ystäviä. Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi on hieno perinne ja arvokas instituutio itsessään. Se tuo yhteen erilaisia ihmisiä yhteiskunnan eri puolilta kokonaisturvallisuuden teemojen äärelle. Tämä on se keskeinen anti sekä minulle että mielestäni koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Tarvitsemme maanpuolustuskurssin kaltaisia yhteisiä foorumeja turvataksemme sen mikä meille on arvokkainta: itsenäisen, vakaan ja vauraan pohjoismaisen hyvinvointivaltion, jossa keskinäinen luottamus on vahvaa ja uskomme yhteisten ponnistelujen johtavan entistä parempaan tulevaisuuteen.

Suomen opit ja kokemukset kokonaisturvallisuuden edistämisestä ovat myös eurooppalaisittain tärkeitä näin hybridiuhkien aikana. Tällä saralla Suomeen perustettu Hybridikeskus on nähdäkseni lunastanut paikkansa EU:n ja Naton yhteistyön edistäjänä.

 

Komissaari Jutta Urpilainen
Haastateltava

Jutta Urpilainen aloitti kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana komissaarina joulukuussa 2019. Urpilainen edusti Vaasan vaalipiiriä kansanedustajana vuosina 2003–2019 ja vuosina 2011–2014 hän toimi Kataisen hallituksen valtiovarainministerinä. SDP:n puheenjohtaja Urpilainen oli vuodet 2008–2014.

Lisää aiheesta: